Mennään naimisiin! -lehdestä löydät sekä parhaat ideat että uusimmat trendit. Monipuolisissa artikkeleissa kerrotaan juhlavalmisteluista, seremonioista, hääpuvuista, kampauksista, morsiuskimpuista, sormuksista, häämatkoista – kaikesta mikä tekee häistä onnistuneen ja ikimuistoisen juhlan.

Osta uusin lehti

Mennään naimisiin järjestää myös vuosittain Suomen kattavimmat häämessut. Häämessut ovat Wanhassa satamassa 13.-14.1.2018.

Kirjaudu tai tarkastele tiliäsi:

Kirjaudu

© 2017 www.mennaannaimisiin.fi! Powered By: Noora´s Design

Naispari Tag

Mennään naimisiin / Posts tagged "Naispari"

Naisparin hääpukeutuminen

Blogiteksti, jota varmasti jo muutama on kaipaillut. Nimittäin meidän hääpukeutuminen! Olen luonnostellut tekstiä jo kauan, miettinyt mitä itse mietin naisparin hääpukeutumisesta? Hääpukeutuminen on hyvin yksilöllistä. Jokaisella meillä on oma tyyli, budjetti sekä ajatus hääpukeutumisesta. Jotkut tilaavat mekon netistä, toiset kiertelevät useissa hääpukuliikkeissä etsien sitä oikeaa. Jotkut pitävät lyhyestä mekosta, toiset taas perinteisemmästä pitkästä mekosta. Jotkut haluavat värillisen, jotkut tavallisen valkoisen mekon. Toiset näkevät tarpeelliseksi vaihtaa häämekkoa kesken hääjuhlaan ns. "kakkosmekkoon”, toisten mielestä se on turhaa. Onneksi juuri sinun päivänäsi kaikki on sallittua! Naisparina hääpukuina ovat yleisemmin mekot, housupuvut tai normaalit puvut. Itseäni hieman ärsyttää ajatus "naisparin miesmäisempi yksilö pukeutuu automaattisesti housupukuun tai pukuun". Ensinnäkin, mikä miesmäisempi yksilö? Ja toisekseen, pukeutukoon jokainen tyylinsä mukaan. Olen saanut muutaman kerran ihmetyksiä ilmoille " eikö A pukeudukkaan pukuun?!". Ei pukeudu.      Kuvat @Pinterest Tulemme pukeutumaan molemmat hääpäivänämme valkoisiin, pitkiin mekkoihin. Mekkomme ovat hyvinkin omannäköisemme. Emme ajatelleet sitä, miltä mekot näyttävät yhdessä vaikka ovatkin pitkälti erinäköiset. Uskoisin, että kaksi valkoista mekkoa mahtuvat samaan valokuvaan vaikka ovatkin tyyliltään erilaiset. Oma mekkoni on ostettu Helsingin Seremoniasta. Kiertelimme hääpukuliikkeissä Tampereella, Lahdessa ja viimeiseksi Helsingissä. Olin löytänyt jokaiselta paikkakunnalta yhden suosikkimekon, jonka olisin voinut valita mekokseni. Kuitenkaan sellaista "wow, tämä se on" -fiilistä ei kummastakaan mekosta tullut. Mekot olivat kauniita ja olisin varmasti viihtynyt ne päälläni hääpäivänä, mutta jokin jäi mietityttämään. Helsingin reissulla löysimme myös yhden potentiaalisen mekon valikoimaamme, kunnes suuntasimme Seremoniaan. Myyjän ehdottama "villi kortti" osui ja upposi. Kun astuin sovituskopista ulos, tiesin heti että mekko on tämä. Sen tiesivät myös kaasoni, vaikka sanoja ei siinä kohtaa kukaan saanut sanottua. Ihastelimme vain mekkoa, The Dress! A aloitti sovituskertansa kaasojensa kanssa Lahdesta. Muita mekkosovituksia ei tuolloin vielä varattu, luotto Lahden valikoimaan oli suuri. A ei suuremmin nauti hääpukujen hiplailusta tai sovittelusta, mutta avoimin mielin mekkoja kuitenkin soviteltiin. A:lla oli mielessään tyyli ja malli, millaisen mekon haluaisi. Ja juuri kyseinen luomus löytyi toisesta hääpukuliikkeestä, Lahden Glamourista. Mekko tuntui mukavalta päällä ja sopi A:n tyylille. Nämä sanat olivat minulle tärkeitä, sillä A:lla ei ole mekkohistoriaa juuri lainkaan. Hääpäivänään A haluaa pukeutua mekkoon housupuvun sijasta, sillä kokee hääpäivänä luonnolliseksi pukeutua mekkoon. Vietimme molemmat ihanat hääpukusovitus päivät kaasojemme kanssa. -E...

Ympäristöystävällinen hääpukeutuminen

Kuvassa komeilee Marjo Haapasalon itse suunnittelemia käsintehtyjä pukuja sekä vintagepukuja Boutique Minnessä. Monien vaatteiden, kalliiden ja edullisten, materiaalit tulevat kauempaa, vaikka vaate valmistettaisiinkin Euroopassa tai jopa koto-Suomessa. Vaate tai materiaali matkustaa pitkän matkan Suomeen lentäen, rekan kyydissä tai meriteitse, ja kuljetus kuluttaa ympäristöä. Lisäksi materiaalien valmistuksessa käytetään paljon vettä ja muita luonnonvaroja sekä kemikaaleja materiaalista riippuen. Vaatteiden hankkimisessa, ja siten myös hääpukeutumisessa, on siis ympäristön näkökulmasta monta pointtia mietittäväksi. Ennen kuin me löysimme omat tapamme hankkia hääasumme, pohdimme erilaisia keinoja, miten ratkaista vaatekriisi hieman ekologisemmin. Ensimmäiseksi voisi miettiä, tarvitseeko pukua ostaa omaksi, jos sitä käyttää vain kerran, vai voisiko puvun lainata tutulta tai vuokrata pukuvuokraamosta? Jos hankkii oman puvun, kannattaa tutkia käytettyjen hääpukujen tarjontaa. Netti pursuaa käytettyjä morsiuspukuja, ja pelkästään Facebookin hääkirppiksillä yksityishenkilöt kauppaavat paljon pukuja. Mun oma pukuni löytyi sieltä, ja olen häämekkoni kolmas, enkä toivottavasti viimeinen, omistaja. Lisäksi löysimme sattumalta eräältä turkulaiselta kirppikseltä kauniin pitsisen yläosan, jonka Boutique Minnen Marjo tuunasi mulle mieluisaksi. Kirppisten lisäksi on muitakin paikkoja, joista löytää käytettyjä pukuja, kuten vintagekaupat tai esimerkiksi Lovebirds. Lovebirds on ns. hääpukujen myyntialusta, joka auttaa yksityisiä ihmisiä myymään hääpukunsa. Hääpukua suunnitellessa kannattaa myös miettiä, voisiko puku olla sellainen, jota voisi käyttää muissakin juhlissa? Tällöin voi olla fiksua teettää mittatilaustyönä monikäyttöinen asu. Sovitettuaan muutamia pukuja ja kierrettyään liikkeitä Karo valitsi tämän vaihtoehdon. Käsistään kätevä morsian voisi toki ommella puvun kierrätysmateriaaleista, mutta me taidamme jäädä ompeluhommissa pikkulaukku-tasolle, ja jättää isommat työt ammattilaisille. :D Bestmanien ja kaasojen pukeutumisen suhteen ekologinen (ja taloudellinen) valinta on antaa heidän pukeutua sen värisiin ja mallisiin vaatteisiin, joissa he viihtyvät. Näin heille ei tule ostettua asua, jota he käyttäisivät vain kerran, vaan he voivat pukeutua jopa vaatteisiin, jotka jo löytyvät heidän omasta tai jonkun toisen vaatekaapista, tai vaikka vaatelainaamosta kuten Vaatepuusta! Jos mielessä on kuitenkin tarkka visio vieraiden pukeutumisesta tai joku ehdoton ei (kuten meillä farkut, t-paidat ja lenkkarit :D ), kannattaa pukukoodi kertoa hääinfossa. Pukukoodi antaa vieraille myös vihiä siitä, kuinka rennot tai muodolliset juhlat on tiedossa.   Vaateteollisuuden ympäristövaikutuksista ja vastuullisuudesta lisää ajatuksia: Eettiset ja ekologiset valinnat vaateostoksilla Globaalin vaateteollisuuden ongelmia Muoti, vaatteet ja ilmastonmuutos Pelastuuko maailma, jos et osta Aasiassa tehtyjä vaatteita? Ei, sanoo asiantuntija. Puhtaat vaatteet -kampanja Rättien tulevaisuus Vaatteiden kerskakulutus uhkaa ympäristöä...

Naisparien häät mediassa

Kaipasin viikonloppuna hääinspiraatiota naisparien häistä, ja laitoin Instagramin ja Pinterestin laulamaan. Jo heti alkuun ilmeni ongelma: hakusana. Vierastan lesbo-sanaa, ja tuntuu typerältä hakea julkaisuja esimerkiksi merkinnällä #lesbianwedding . Niin kuitenkin tein. Usein tulokset ovat kahdentyylisiä: toinen morsian valkeassa mekossa ja toinen puvussa kauluspaidan, liivin/henkseleiden ja kravatin/rusetin kera tai kaksi morsianta mekoissa. Pienen etsinnän jälkeen vastaan tuli myös erilaisia haalareita ja jakkupukuja. Oli ihanaa huomata, miten moninaista hääpukeutuminen voi olla, mutta siiitä huolimatta mun oli jotenkin tosi vaikea samaistua keneenkään. Eksyin myös australialaiselle Dancing With Her – sivustolle. Dancing With Her on maailman ensimmäinen naispareille suunnattu häälehti, ja koska ensimmäisen lehden digiversio oli tilattavissa maailmanlaajuisesti, päätin ostaa sen, ja jakaa myös Häämimmeille. En ole vielä ehtinyt lukea lehteä ajatuksella, mutta siellä näyttäisi olevan naisparien rakkaustarinoita ja bongasinpa myös vinkkejä ”for socially conscious brides”. Ehkä rakkaustarinoihin on helpompi samaistua kuin pelkkiin kuviin? Vaikka naispari häissään pukeutuisi miten, se ei silti tee kummastakaan parisuhteen miestä. Edelleen tuntuu, että joillain ulkopuolisilla on tarvetta tällaiseen mies-nainen -roolijaotteluun. Esimerkiksi maanantain Unelmahäät -jakso kertoi Amandan ja Emilian tarinan. Ohjelman jälkeen menin lukemaan Facebookista kommentteja ja kiehuin kiukusta lukiessani ihmisten törkeitä kommentteja, jotka eivät koskeneet niinkään sitä, että kaksi naista menevät naimisiin keskenään, vaan enemmän keskustelua herätti Emilian vaatetus. Toiset meistä joutuvat kohtaamaan tällaista ”miksi näytät pojalta”-ihmettelyä, mutta toisaalta toiset taas kuulevat yllättyneitä möläytyksiä kuten ”sä et näytä yhtään lesbolta!”. Miltä näyttää lesbo? Entä hetero? Miltä näyttää nainen? Onko näihin todella jotain yhtä muottia? Haluaisin näyttää ihan vain itseltäni. Joka tapauksessa mä olen tosi iloinen, että Amanda ja Emilia olivat mukana Unelmahäät-ohjelmassa. Aina somesta löytyy niitä törppöjä, jotka latelevat siellä ilkeyksiään sen koommin ajattelematta. Näissä some-keskusteluissa menee kommentoijilla helposti puurot ja vellit sekaisin, ja keskustelun laatu todistaa sen, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt tarvitsevat lisää medianäkyvyyttä. Yksi Amandalle ja Emilialle negatiivisena tarkoitettu kommentti oli ”koko historian tylsin jakso”, jonka mä ottaisin kyllä kohteliaisuutena. Mun mielestä tässä oli suomalaisten hääohjelmien yksi aidoimmista ja tasapainoisimmista pareista. <3...

Hääkorumallina kakkosmekossa

[caption id="attachment_9818" align="aligncenter" width="196"] Pisaranmuotoinen makeanvedenhelmi. Kuva, koru & kampaus: Sarah Kinani[/caption] Kesää 2018 odotellessa voi fiilistellä viime kesän kuvilla! Ihana ystäväni Sarah Kinani tekee häihin ja muihin juhlatilaisuuksiin yksilöllisiä ja kauniita koruja makeanvedenhelmista, erilaisista korukivistä ja aidoista kukista sekä kalvosinnappeja. Olinkin todella innoissani, kun hän viime heinäkuussa pyysi mua malliksi, jotta voisi kuvata uusia korujaan. Nyt talvi tuntuu loputtoman pitkältä, ja näistä kuvista tulee unenomainen fiilis: oliko kesä totta ja tuleeko se varmasti taas? Sarah ottaa toiveet ja tilaukset vastaan Instagramissa: @sarahkinani [caption id="attachment_9816" align="aligncenter" width="300"] Otsalle laskeutuva hiuskoru makeanvedenhelmistä. Kuva & koru: Sarah Kinani[/caption] [caption id="attachment_9817" align="aligncenter" width="300"] Kuva & koru: Sarah Kinani[/caption] Näissä kuvauksissa pääsin myös kokeilemaan kakkosmekkoani, turhaketta, johon sorruin. Oli kuitenkin kiva huomata, että hääpuvun voi löytää myös tosi edullisesti: tämä maksoi alle 70 euroa Zalandolla! Puvun ympäristövaikutusten selvittäminen taas tuntuu lähes mahdottomalta. Yleisesti nettishoppailussa ongelmallista on palautusten määrä. Joidenkin lähteiden  mukaan esimerkiksi Zalandolle palautetaan jopa puolet ostoksista, mikä ei ole kestävää eettisesti, ekologisesti eikä taloudellisestikaan. Tekstiiliteollisuuden eettisyyttä voi olla välillä vaikea selvittää, sillä esimerkiksi yrityksen kotimaisuus tai kallis hintakaan eivät aina takaa tuotteen eettisyyttä. Kirjoitan hääpukeutumisesta enemmän omassa postauksessaan hieman myöhemmin, mutta jos tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutukset alkoivat jo kiinnostaa, niin lukaise vaikka helsinkiläisen Radhica-vintagekaupan blogista lisää. :) [caption id="attachment_9813" align="aligncenter" width="300"] Kampahiuskoru aidoilla kukilla. Kuva, koru & kampaus: Sarah Kinani[/caption] [caption id="attachment_9814" align="aligncenter" width="300"] Kuva, koru & kampaus: Sarah Kinani[/caption] Meillä oli tosi ihana heinäkuinen ilta Sarah'n kanssa. Sarah laittoi mun hiukset ja löysi söpöjä kuvauspaikkoja. Oli myös kiva testata pukua ja todeta, että se on ihanan rento ja täydellinen kakkosmekokseni. Toivon, että osaisin käyttää sitä häiden jälkeenkin jossakin muussa yhteydessä. Ehkä siitä saisi asusteilla muihinkin tilaisuuksiin sopivan? Näiden korujen myötä aloin miettiä yleisesti helmien eettisyyttä ja ekologisuutta. Vegaaneille aidot helmet eivät sovi, mutta vaihtoehtoisesti tarjolla on tekohelmiä. Niiden raaka-aineena käytetään lasia tai muovia, joista jälkimmäinen ei taas ole ympäristötietoisen valinta. Makeanvedenhelmet, joita Sarah esimerkiksi käyttää, ovat viljeltyjä, ja suurin osa myynnissä olevista aidoista helmistä onkin näitä. Lisäksi on merivedenhelmiä, puristettuja helmiä sekä harvinaisia ja arvokaita luonnonhelmiä. Jos joku osaa kertoa enemmän helmien ympäristövaikutuksista, kuulen mielelläni. :)...

Vihki- ja juhlapaikka samassa osoitteessa

Meille oli alusta asti selvää, että haluamme vihkimisen juhlapaikalle. Emme kuulu kumpikaan kirkkoon, eikä naisparin kirkkovihkimiset ole kaikkialla edes mahdollisia. Itseasiassa mulla ei ole aavistustakaan, mikä tilanne Turussa on tämän asian suhteen. Jos joku osaa siitä kertoa lisää, olisi mielenkiintoista kuulla. :) Aloimme etsiä hääpaikkaa alkuvuonna 2017 Turun häämessuilla. Juhlapaikka olisi ekologista valita läheltä vieraita. Meidän vieraista suuri osa asuu Turun seudulla niin kuin mekin, joten häät päätettiin järjestää Turussa. Ihastuimme Ruissalon pitsihuviloihin, ja alun perin ehdokkaita olikin monta. Kävimme kurkkimassa kiinnostavia paikkoja ulkoa, ja osaa myös sisältä. Villa Bella Vista hurmasi omistajineen. Itse rakennus on todella kaunis, ja omistajat kunnostavat sitä rakkaudella. Rakennus on niin kaunis, ettei se meidän mielestä vaadi suuria koristeluja. Villa Bella Vistan pihapiiri on ihana ja tilat meille sopivan kokoiset: ei liian suuret, mutteivät liian pienetkään. Etenkin kylminä vuodenaikoina, kun tarvitaan lämmitystä, on tärkeää valita juhlapaikka, jonka koko vastaa vierasmäärää. On turhaa lämmittää 200 henkilön salia 50 vierasta varten. Meidän suunnilleen 70 vierasta mahtuvat kaikki samaan kerrokseen näköetäisyyden päähän toisistaan, mutta huvilassa on myös tilava yläkerta. Huvilan vuokraan kuuluu myös kattava astiasto sekä siivous, mikä helpottaa meitä paljon. Olemme jutelleet paljon häidemme suunnittelusta Villa Bella Vistan omistajien kanssa, ja kun kaasoilta ja vanhemmilta saatiin hyväksyntä paikalle, teimme varauksen. On ihanaa, että omistajien kanssa jutellessa meillä ei ole missään kohtaa ollut kiusaantunut olo siitä, että olemme naispari. Häitämme on suunniteltu kuten kenen tahansa häitä. Julkisen liikenteen, kimppakyytien tai yhteiskuljetuksen hyödyntämisellä voi saada häistä ekologisemmat. Hääpaikkamme on 10 kilometrin päässä Turun keskustasta, josta järjestämme vieraille yhteiskuljetuksen hääpaikalle bussilla. Juhlien päätyttyä bussi vie vieraat yöllä takaisin keskustaan, jossa juhlimista voidaan toki vielä jatkaa. Meillä vihkimisen ja juhlan järjestäminen samassa paikassa tekee perinteisestä hääautosta turhan, sillä menemme hääpaikalle jo hääpäivän aamuna ja poistumme yhdessä vieraiden kanssa. Tämä on hyvä rako säästää hieman rahaakin. Sijainnin, koon ja kuljetusten lisäksi haluamme kiinnittää juhlapaikalla huomiota myös lajitteluun. Häistä, kuten mistä tahansa juhlista, tulee paljon roskaa. Hääpaikalta voi tiedustella, miten heillä hoidetaan kierrättäminen ja tarvittaessa vaikka itse neuvoa siinä ja auttaa toimivan kierrätyssysteemin järjestämisessä omiin juhliin. :) Tässä vielä joitakin Turun Ruissalon huviloista, joita voi vuokrata juhliin: Villa Bella Vista Villa Kuuva Villa Marjaniemi Villa Promenade Villa Roma...

Ei häädieetille, kyllä kehopositiivisuudelle

Alkuvuodesta kuntosalit ja ryhmäliikuntatunnit täyttyvät uudenvuodenlupauksia tehneistä ihmisistä, ja kesän hääparit aloittavat dieetit. Koska ulkonäköpaineet ovat kovat, oman kehon "virheiden" etsiminen ja vaa'an tuijottaminen vievät helposti mukanaan, vaikkei sitä haluaisi. Huomaamattaan ulkonäön tarkkailuun kuluttaa paljon aikaa ja energiaa, ja joskus omien fyysisten ominaisuuksien arvostelu menee niin pitkälle, että se tuntuu jopa myrkylliseltä. Onneksi on myös paljon ihmisiä, joiden arvomaailmassa ulkonäkö ei ole tärkeintä, ja joiden kanssa keskustelut ovat syvällisempiä ja ainakin mulle merkityksellisempiä. On vapauttava fiilis antaa itselleen lupa käyttää oma aika ja energia johonkin, josta oikeasti nauttii. Kehopositiivisuus ymmärretään usein väärin. Se ei tarkoita sitä, että täytyisi heittää täysin ranttaliksi hyvinvoinnista tai terveydestä piittaamatta. Se on enemmänkin sitä, että kun tuntee itsensä, rakastaa ja arvostaa itseään sellaisena kuin on, niin hyväksyy itsensä kokonaan. Silloin kohtelee itseään kunnioittavasti ja pitää itsestään huolta. Itsensä arvostaminen, kunnioittaminen ja rakastaminen on siis kaikkien oikeus kehosta riippumatta. Uskon, että kun on itselleen armollisempi, voi myös paremmin ja tuntee itsensä kauniiksi. [caption id="attachment_9842" align="aligncenter" width="200"] Kuva: Eppu Tuhkalainen[/caption] Joskus luulin, että olisin laihempana onnellisempi, mutta mä olen huomannut, ettei mun paino vaikuta mun onnellisuuteen. Painon tarkkailu, kommentointi ja painosta stressaaminen eivät kuulu meidän häihimme, ja pyrimme välttämättämään niitä muutenkin: emme omista esimerkiksi ollenkaan vaakaa. Myös hääsuunnittelussa ja häissä toivon meidän keskittyvän tällaisten seikkojen sijaan niihin asioihin ja ihmisiin, jotka tekevät meidät oikeasti onnellisiksi. Ihana ystäväni, jolle jaan paljon ajatuksiani hyvinvoinnista, ja joka on ottanut tämän postauksen kuvat, totesikin osuvasti hääpäivästä ja häihin valmistautumisesta: "Sen on kuitenkin tarkotus olla ihana kokemus, eikä mikään helkutin kärsimysnäytelmä!" Tämä lausahdus sopisi kuvaamaan ihan koko elämää, eikö? :D [caption id="attachment_9840" align="aligncenter" width="300"] Kuva: Eppu Tuhkalainen[/caption] Muistakaa arvostaa itseänne ja toisianne, ja nauttikaa elämästä - luontoa kunnioittaen. <3 Lisää tietoa kehopositiivisuudesta: Vaakakapina Lisää Epun ihania kuvia Instagramissa: @elina_sees_things...

Kaasot

Kaasojeni valitseminen kyseiseen tehtävään oli minulle helppo valinta. Tiesin jo heti, ketä tulen kaasoiksi pyytämään. Kolme rakasta, ihanaa ystävääni. Pyysin ensimmäisenä kaasokseni pitkäaikaista ystävääni Tampereelta. Olemme olleen tiiviisti yhdessä lukiosta asti. Meillä on aina ollut järjetön luottamus sekä läheisyys ystävyydessämme. Ajokortit saatuamme ajelimme joka viikonloppu vanhempiemme autoilla pitkin kyliä, olimme juoppokuskeina sekä muuten vain kulutimme aikaa rallatellen iskän bensoja. Heitimme yleensä yläfemmat kotipihassa vanhemmillemme kun kotiuduimme retkiltämme. He toki hakivat siihen aikaan aamulehteä postilaatikosta kun me olimme menossa nukkumaan. Muutettuani Lahteen kävi minulla useammankin kerran mielessä ajatus, mitä jos ystävyytemme ei tule kestämään sitä. Kun olet istunut n. 40 viikonloppua vuodessa autossa tai Kalevan ABC:llä, vuodattanut kaiken surun sekä onnen hänen niskaansa ja nauranut niin että päähän koskee tulee pakostikin mieleen mitä ystävyydellemme käy, kun toinen muuttaa pois kotipaikkakunnaltaan. Mutta sille ei käynyt mitään. Päinvastoin, itse osaan ainakin enemmän arvostaa ystävyyttämme. Arvostan enemmän yhteistä aikaamme, facetime-puheluita ja häntä itseään. Olin ilmoittanut hänelle jo useita vuosia sitten, että jos joku päivä menen naimisiin, tulee hän olemaan kaasoni. Joten hoidin virallisen kysymyksen omaan tyyliini, eli ilmoittamalla asian hänelle puhelimessa. En antanut mahdollisuutta kieltäytyä :D Mutta jos oikein ymmärsin, oli hän tehtävästä hyvin otettu. Toiseen kaasooni tutustuin kesätöiden merkeissä. Työskentelimme samassa hoitokodissa ohjaajina, kesä oli yksi parhaimmista. Nykyään kannamme samaa ammattinimikettä ja työskentelemme samassa kuntayhtymässä. Yhteisiä vuosia ei meille ole kovinkaan montaa kertynyt, mutta hän on niitäkin rakkaampi. Vietämme niitä kaivattuja tyttöjeniltoja kuukausittain (tosin kyllä nämä 3-vuorotyöt yrittävät tätäkin asiaa hankaloittaa). Haaveilemme tulevaisuudestamme ja suunnittelemme kaikkea mitä ikinä keksimmekään. Hän on tuki, johon tiedän että voin aina tukeutua. Niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Kysyin häntä kaasokseni meidän keittiönpöydän ääressä. Siitähän se itkuralli vasta alkoikin<3 Kolmas kaasoni on myös pitkäaikainen ystäväni Tampereelta. Olemme tutustuneet yläasteella. Tosin tuolloin vielä pelkäsin häntä:D Olimme tiiviisti yhdessä koulun musiikkitoiminnan vuoksi, tulihan sitä lauleltua muutamat kevätjuhlat läpi. Jottei asia menisi monimutkaiseksi, kantaa hänkin samaa ammattinimikettä kuin minä. Mitä sitä ihmiset muutakaan ammatikseen tekisi. Suhteemme on ollut aina avoin ja rehellinen. Häneltä saan suoran mielipiteen asioista kun niitä kaipaan. Toivoisin, että voisimme olla enemmän tekemisissä, mutta välimatka rassaa hieman. Onneksi hän on aina puhelimen päässä<3 Kysyin häntä kyseiseen tehtävään hienostuneesti tekstiviestillä. Ja vastaukseksi sain: Voi ei aloin melki itkeen, tottakai suostun<3 Ja samana päivänä hän vastasi puhelimeen: mitäs mun lemppari morsian. Joten vuorosanatkin jo hallussa:D A:n kaasot ovat kaikki 3 kappaletta hänen todella pitkäaikaisia ystäviä. He ovat olleet elämässämme alusta asti. Joten nyt meillä on kuusi ihanaa kaasoa. Suunniteltavaa, järjestettävää ja hallittavaa asiaa on paljon, joten olen enemmän kuin onnellinen heistä! -E...

Hääkuvaus ja onnistuneet hääkuvat

Mä olen aina arvostanut valokuvausta, ja siksi pidän hääkuvausta tärkeänä osana naimisiinmenoa. Uskon myös, että muutamien pointtien avulla hääkuvaus on miellyttävä ja onnistunut kokemus jopa niille, jotka normaalisti eivät nauti kameran edessä olemisesta. Hääkuvaukselle tulee varata riittävästi aikaa, sillä kiire näkyy helposti kasvoilla. Olen ollut teininä valokuvaamossa kesätöissä, ja joitakin hääkuvia otettiin arkena viikkoja ennen häitä koemeikin ja -kampauksen kanssa. Tällöin ei morsiusparilla ollut huolta kiireestä, ja kuvaus voitiin ajoittaa toiveiden mukaan vaikka auringonnousuun tai -laskuun. Jos kuvaus suoritetaan hääpäivänä, on mietittävä etukäteen, mitä vieraat tekevät kuvauksen ajan. Tällöin ei tarvitse poseeratessa stressata vieraita. Me päätimme ratkaista ongelman sillä, että kuvat otetaan juhlapaikan upeissa puitteissa ennen vihkimistä ja vieraiden saapumista. [caption id="attachment_9822" align="aligncenter" width="225"] Kuva: Petra Lönnqvist www.petralonnqvist.net[/caption] Tärkein pointti on tietysti juuri teille sopiva ja teidän tyylinen valokuvaaja. Meillä on ilo ja kunnia tuntea loistava valokuvaaja nimeltään Petra Lönnqvist. Hän on ottanut myös tämän kihlajaiskuvamme, ja oli ilman muuta selvää, että haluamme hänet hääkuvaajaksemme. Tuntuu hyvältä, ettei hääkuvaaja ole täysin ulkopuolinen, vaan tuntee meidät ja todella tietää, millaisia olemme ja mitä haluamme hääkuviltamme. Toki hyvän kuvaajan voi löytää myös selaamalla valokuvaajien kotisivuja ja tutustumalla heidän töihinsä. Joka tapauksessa kannattaa olla ajoissa liikkeellä, jotta ei tarvitse suppean tarjonnan takia tyytyä ihan ok -kuvaajaan, sillä kesäviikonloput ovat todella kiireistä aikaa ammattikuvaajille. Varsinaisten hääkuvausten lisäksi tehdään paljon myös dokumentaarista tapahtumakuvausta häistä. Se on toki aika arvokasta, sillä sitoo valokuvaajan koko päiväksi intensiiviseen työhön ja vie paljon työtunteja hääpäivän jälkeenkin, kun kuvaaja ensin valitsee älyttömästä kuvamäärästä käsiteltävät kuvat ja sitten käsittelee ne. Kuitenkin joissakin ympäristöissä, kuten kirkoissa, amatöörin voi olla vaikea saada onnistuneita kuvia, jolloin on ehkä parempi jättää homma ammattilaisen käsiin. Tällöin myös vieraat voivat nauttia tilaisuudesta rauhassa ilman tarvetta räpsiä puhelimilla kuvia. Kun olin valokuvaamossa töissä kesäisin, törmäsin välillä siihen, että häissä oli ollut kertakäyttökameroita vieraiden käytössä. Tämä oli siis 10 vuotta sitten, en tiedä, tekeeko kukaan enää niin! Ajatus oli hauska: jokaisessa pöydässä oli kertakäyttökamera, jolla vieraat voivat ottaa kuvia. Toteutus oli kuitenkin usein heikkoa. Kuvia oli otettu pimeissä sisätiloissa ilman salamavaloa, jolloin onnistuneita kuvia saattoi 10 kertakäyttökamerasta tulla vain yhden filmirullallisen verran. Nykyään häätägit, polaroid-kamerat ja photo booth -seinät ovat aika yleisiä häissä, ja vastaavat vähän tätä kertakäyttökameraideaa: muistoksi rentoja kuvia vieraista ja juhlasta. Saas nähdä, tuleeko meillekin jotain sellaista. :) Photo booth -kuvista voisi vaikka koota vieraskirjan!   Lisää Petran upeita kuvia: http://www.petralonnqvist.net/ Petra Lönnqvist Photography @petralonnqvist http://www.hestafotoblog.com/ @hestafoto...

Hei, me mennään naimisiin!

Kihlautumisen jälkeen aloimme miettimään häiden aikataulua. Nopea vierailu maistraatissa vai isot häät ladossa? Molemmat tavat vihkimiselle kävi mielessä, mutta päätimme kuitenkin jakaa rakkautemme sukulaisten ja ystävien kanssa. Ystävämme ovat olleet koko suhteemme ajan suuri tukipilarimme ja heiltä ei ole loppunut usko suhteeseemme missään vaiheessa. Halusimme jakaa elämämme suurimman päivän heidän sekä sukulaistemme kanssa. Jäimme odottamaan tasa-arvoista avioliittolakia. Tammikuussa 2017 saimme päätettyä silloisen hääpäivämme, joka oli 17.8.2019. Elokuun häät alkoivat ajankohtana kuitenkin mietityttämään minua. Häiden ajankohdan vaihtumiselle oli useampi syy. Nämä syyt yhdessä painoivat mieltäni ja häiden suunnittelusta alkoi nopeasti tulla enemmän taakka kuin iloinen asia. Hääsuunnitelmien muuttaminen tuntui oikealle. Pois sesongista, täydellistä! Talvihäät alkoivat nopeasti hahmottumaan suunnitelmiimme ja tällä hetkellä on itsestäänselvyys, että häitämme vietetään talvella. Tulemme viettämään talvihäitämme joulukuussa 2018. Yritämme luoda häihimme kynttilöillä, lyhdyillä sekä jouluvaloilla talvisen mutta ennen kaikkea romanttisen tunnelman. Joulukuun häissä minun ei tarvitse vaivata päätäni myöskään päivän säätilalla, sillä suunnittelemme kaiken toiminnon tapahtuvaksi sisällä. -E    ...

Kihlaus-kihlajaiset-sormukset-haamimmit-mennaannaimisiin

Kihlaus

  7.1.2016 oli yksi elämäni tärkeimmistä päivistä. Se oli aivan tavallinen torstai, mutta niin tärkeä meille. Se oli nimittäin päivä, jolloin kihlauduimme. Tähän kohtaan olisi hienoa päästä kertomaan kynttilöistä, ruusun terälehdistä, hotellista tai ehkäpä jopa ulkomaanmatkasta, jossa kihlautuminen tapahtui. Täysin yllättävä kosinta, kimalteleva sormus, jännityksessä odottava puoliso...