Mennään naimisiin! -lehdestä löydät sekä parhaat ideat että uusimmat trendit. Monipuolisissa artikkeleissa kerrotaan juhlavalmisteluista, seremonioista, hääpuvuista, kampauksista, morsiuskimpuista, sormuksista, häämatkoista – kaikesta mikä tekee häistä onnistuneen ja ikimuistoisen juhlan.

Osta uusin lehti

Mennään naimisiin järjestää myös vuosittain Suomen kattavimmat häämessut. Häämessut ovat Wanhassa satamassa 13.-14.1.2018.

Kirjaudu tai tarkastele tiliäsi:

Kirjaudu

© 2017 www.mennaannaimisiin.fi! Powered By: Noora´s Design

häiden siirtyminen Tag

Mennään naimisiin / Posts tagged "häiden siirtyminen"
Hangon Casino ja Casinonranta aurinkoisena kesäpäivänä

Alkuperäinen hääpäivä ja treffit Hangossa

Alkuperäisen hääpäivämme aamuna tuijotin peilistä valtavia silmäpusseja ja tunsin häittemme siirtymisestä suurta helpotusta. Toinen kaksosistamme oli pari päivää aikaisemmin oppinut kiipeämään pois vauvansängystään. Siihen loppui kertaheitolla seitsemän kuukautta kestänyt vaihe, jonka aikana olimme koko perhe nukkuneet kohtalaisen hyviä yöunia. Alkuperäistä hääpäiväämme edeltävänä iltana olin katkiväsyneenä vuodattanut epätoivon kyyneliä paluusta rikkonaisten öiden ja ajatukset sumentavan univelan maailmaan. Peilissä näkyvä nainen ei todellakaan näyttänyt morsiamelta. Ilma sen sijaan oli kuin morsian. Jos olisimme viettäneet häitämme alkuperäisen suunnitelman mukaan, olisimme saaneet juhlia yhtenä kesän kauneimmista päivistä. Se herätti vaikeita tunteita meissä molemmissa. Jos sää on uutena hääpäivänämme huono tai keskinkertainen, on varmasti vaikeaa olla vertaamatta mielessään lopullista ja alkuperäistä hääpäivää. Kaunis sää ei kuitenkaan ollut pelkästään huono asia. Olimme nimittäin päättäneet juhlistaa alkuperäistä hääpäivää treffien merkeissä. Lapset olivat menossa mummolaan yökylään, ja meillä olisi kerrankin mahdollisuus viettää viikonloppua kahden kesken.    Koska sää oli niin ihana, päätimme ajella Hankoon. Samuli ei ollut koskaan käynyt Hangossa, mutta minulle se on rakas ja tärkeä paikka. Tulevaisuudessa sen on tarkoitus olla tärkeä meille molemmille ja osa yhteistä tarinaamme, olemmehan viettämässä siellä häitämme. Oli tavallaan omituista viettää alkuperäistä hääpäivää juuri siellä, missä häitämme on tarkoitus juhlia. Hangon valinta treffiemme paikaksi esti työntämästä pois mielestä ajatusta siitä, että päivän oli tarkoitus olla hääpäivämme. Toisaalta olisin varmasti miettinyt asiaa pitkin päivää joka tapauksessa, ja tuntui paremmalta kohdata tilanteen herättämät ajatukset ja tunteet kuin yrittää teeskennellä, ettei niitä ole olemassa. Kaikista ristiriitaisista tunteista huolimatta päivä oli ihana. Sää oli täydellinen, ja Samuli näki Hangon kauneimmillaan. Söimme lounasta Hangon Casinolla, kuljeskelimme rantakallioita pitkin Rakkauden polulla ja vaeltelimme rantakaduilla. Kävimme jopa tulevassa vihkikirkossamme Hangon kirkossa, jossa sattui juuri olemaan kihlapari harjoittelemassa papin kanssa vihkimisen kulkua. Kuuntelin sivusta papin selostusta ja kuvittelin meidän vihkiseremoniaamme. Myös muutamat häävieraamme olivat päättäneet viettää kesäviikonloppua Hangossa häiden siirtymisestä huolimatta, ja törmäsimme sattumalta lapsuudenystävääni ja hänen perheeseensä, mikä oli hauska yllätys. Suurin osa vieraistamme oli ilmeisesti kuitenkin perunut majoitusvarauksensa ja keksinyt muita kesäsuunnitelmia; muuten olisimme varmasti tavanneet pienen kesäkaupungin nähtävyyksien äärellä tutun toisensa jälkeen. Alkuperäisen hääpäivän viettäminen Hangossa sai häämme tavallaan tuntumaan todellisemmilta ja tavallaan epätodellisemmilta. Tässä vaiheessa päällimmäisenä mielessä on epätodellinen olo: hääpäivämme tuli ja meni eikä häitä vietettykään, ihan kuin koko hääsuunnitelma olisi ollut pelkkää kuvitelmaa, yhtä epätodellista kuin ne ajatusleikit, joilla lohdutin itseäni ystävien häissä vuosien varrella. Uskon kuitenkin, että kun uusi hääpäivämme lähestyy ja heittäydymme taas nykyistä aktiivisemmin hääjärjestelyiden pyörteisiin, häiden suunnitteleminen tuntuu paljon aiempaa konkreettisemmalta, kun osaamme molemmat kuvitella päivän kulun ja sijoittaa sen mielessämme niihin todellisiin paikkoihin, joihin saimme tänä kesänä...

Hääpäivälaskuriin tuli reilusti lisää päiviä, kun häät siirtyivät lähes vuodella koronan vuoksi

Pikajuoksu muuttui maratoniksi

Jos korona ei olisi puuttunut peliin, hääjärjestelyistämme olisi tullut aikamoinen pikajuoksu.Vaikka olemme olleet kihloissa jo syksystä 2015 saakka, emme tehneet hääjärjestelyiden eteen juuri mitään konkreettista ennen kuin tiesimme varmuudella, koska muuttaisimme Yhdysvalloista takaisin Suomeen. Haaveilimme häistä silloin tällöin ja keräsimme muistiin ideoita, mutta häiden tarkempi suunnittelu ei tuntunut vielä ajankohtaiselta.Kun Suomeen muuttomme ajankohta lopulta varmistui, se johtui siitä, että pitkäaikainen unelmamme omista lapsista oli viimein toteutumassa. Tuolloin sovimme viettävämme häitä parin vuoden päästä kesällä 2020, kun olisimme ehtineet asua Suomessa vuoden verran. Tuolloinkaan mielemme ei kuitenkaan täyttynyt hääajatuksista, vaan päällimmäisenä mielessä olivat kaksosraskaus ja kahden vauvan tuloon valmistautuminen.Kuten arvata saattaa, vauvojen syntymän jälkeen häiden miettimiseen oli vielä vähemmän aikaa ja energiaa. Keväällä 2019 innostuin hetkellisesti hääjärjestelyistä, kun vanhempani olivat kuukauden vierailulla auttamassa lasten kanssa ja minulla oli tavallista enemmän aikaa muuhun kuin lastenhoitoon. Tuolloin varasimme hääpaikan ja kirkon ja löimme sen myötä lukkoon myös hääpäivämme. Ostin myös hääpuvun. Tuolloin häihin oli reilu vuosi aikaa ja ajattelin, että kunhan pääsisimme Suomeen vanhempiemme ja muiden läheisten lähelle, onnistuisin kyllä järjestämään itselleni aikaa hääpuuhailuun.Toisin kävi.Muutto mantereelta toiselle kaksosvauva-arjen keskellä oli vielä paljon kuormittavampi kokemus kuin olin pelännyt. (Olen kirjoittanut muutosta tarkemmin Amerikkaa ymmärtämässä -blogissani, joka kertoo elämästämme Yhdysvalloissa.) Lisäksi vauvamme nukkuivat todella rikkonaisia öitä ja olin niin univelkainen, että hädin tuskin selvisin päivästä toiseen. Ja kaiken tämän keskellä täysin odottamatta rakas isäni kuoli keuhkokuumeeseen.Sinä syksynä häät eivät juurikaan käyneet minulla mielessä. Olimme tilanneet Save the Date -kortit kesällä muutamia viikkoja ennen isäni kuolemaa, ja niinä ohikiitävinä hetkinä kun häitä syksyn mittaan ajattelin, tunsin piston sydämessäni siitä, ettei kortteja ollut vieläkään saatu postiin. Mietin stressaantuneena, onnistuisivatko vieraamme enää varaamaan majoitusta Hangosta siinä vaiheessa, kun saisimme kortit viimein postitettua.  Postitimme kortit lopulta välipäivinä.Joulun aikoihin elämä alkoi kuitenkin voittaa. Lapset olivat oppineet nukkumaan öisin ja nukkuivat alkuun aiempia univelkojaan pois jopa 12 tunnin mittaisilla yöunilla. Minäkin sain taas nukkua, ja mikä ihmeellisintä, minulla oli iltaisin useampi tunti omaa aikaa.Kun alkuvuodesta pääsin viimein sukeltamaan häähattaraan, siellä uiskentelu oli juuri niin ihanaa kuin olin aina toivonutkin. Tuolloin häihin oli kuitenkin enää puolisen vuotta aikaa. Olin odottanut häiden järjestämistä melkein enemmän kuin itse häitä, ja päätin nauttia täysipainoisesti jäljellä olevasta ajasta. Siksi perustin myös tämän blogin, vaikka bloggaamisaika olikin jäämässä lyhyeksi ja oman ajan riittävyys huoletti.Siitä alkoi pikajuoksu. Käytin kaikki illat hääjärjestelyihin ja hääbloggaamiseen. Järjestelyt etenivät hyvin enkä ollut varsinaisesti stressaantunut aikataulusta, mutta hetkittäin surin sitä, ettei meillä ollutkaan enää aikaa haaveiluun tai kivojen pienten yksityiskohtien suunnitteluun kuten niillä...