Mennään naimisiin! -lehdestä löydät sekä parhaat ideat että uusimmat trendit. Monipuolisissa artikkeleissa kerrotaan juhlavalmisteluista, seremonioista, hääpuvuista, kampauksista, morsiuskimpuista, sormuksista, häämatkoista – kaikesta mikä tekee häistä onnistuneen ja ikimuistoisen juhlan.

Osta uusin lehti

Mennään naimisiin järjestää myös vuosittain Suomen kattavimmat häämessut. Häämessut ovat Wanhassa satamassa 13.-14.1.2018.

Kirjaudu tai tarkastele tiliäsi:

Kirjaudu

© 2017 www.mennaannaimisiin.fi! Powered By: Noora´s Design

Blogi

Mennään naimisiin / Hääblogit  / Rakkaudella, Rea  / Somehaaste: Viisi paljastusta parisuhteestani

Somehaaste: Viisi paljastusta parisuhteestani

Instagramissa leviää parhaillaan haaste, jossa haastetaan kertomaan viisi kenties aiemmin huomiotta jäänyttä seikkaa itsestään. Monessa hääblogissa tuo haaste on toteutettu kertomalla pariskunnasta nuo yllättävät asiat, ja ajattelin tehdä nyt samoin täällä blogin puolella.

Kun perustin blogini, ajattelin, että tuleva miehenikin olisi kirjoitellut tänne, mutta kuukausien varrella olen saanut huomata, että hän on todella kriittinen omia kirjoituksiaan kohtaan, eikä itsesensuuriltaan saa oikein mitään julkaisukelpoista tuotettua blogin puolelle. Olkoon tämä haaste nyt sitten osa sitä, että miehenikin persoona pääsisi hieman enemmän esille täällä blogin puolella.

Paljastus numero yksi: Meinasin mokata koko homman jo heti alussa

Alkukesästä 2015 liityin kahdeksi päiväksi Tinderiin. En swaipannut jatkoon ketään – en edes tulevaa puolisoani. Hän jäi kuitenkin mieleeni, koska oli ainoa, jonka profiilia tutkin pidempään. Mieheni ei usko tätä, mutta hänen kuviaan katsottuaan tulin siihen tulokseen, että hän pelaa aivan eri liigassa ja että hänen täytyy olla kunnon pelimies. Poistin Tinderin ja ajattelin, että alan elää elämääni crazy dog ladyna. Meni muutama päivä, ja Instagramin postilaatikkoon pärähti viesti tuolta samaiselta komistukselta. Olin varuillani, etäinen ja kieltäydyin treffeistä – peräti kolmen kuukauden ajan. Juttelimme kuitenkin säännöllisesti ja pikku hiljaa minusta alkoi tuntua siltä, että olin ehkä arvioinut tuon suklaasilmäisen hujopin väärin. Vihdoin, viimeisten kesäpäivien ollessa jo käsillä, laitoin tulevalle puolisolleni yllättäen viestin: “Jos vielä haluat nähdä niin mulle sopii ensi viikolla.” Päätin, että ne olisivat elämäni viimeiset ensitreffit ja jos niistä ei seuraisi mitään hyvää, niin en enää uhraisi ajatustakaan parisuhteille. Näimme perjantaina, näimme lauantaina, sitten hän lähti Ranskaan. Kun hän palasi Ranskasta koripallomatkalta, olimme jo erottamattomat, ja niin on ollut siitä lähtien.

Tällä kuvaviestillä kerroin parhaille ystäville, että olin löytänyt rinnalleni ihanan miekkosen. Huomatkaa miehen päällä nukkuva mopsi!

Paljastus numero kaksi: Pieni asunto veti hermot kireälle

Asuimme ensimmäisen yhteisen vuotemme 21-neliöisessä yksiössä. Puolisoni oli helisemässä asunnossa, koska nukuimme parvella, jossa hän ei isokokoisena mahtunut kunnolla edes kääntymään. Myös hänen jalkansa roikkuivat aina patjan ulkopuolella, koska hän ei mahtunut edes pituussuunnassa kunnolla sänkyyn! Itseäni piinasi eniten miehen triathlon-harrastuksen takia jatkuvasti läsnä oleva vanha (ja suunnattoman ruma) kuntopyörä, joka seisoi ylväänä sohvamme vieressä ja näkyi esimerkiksi kaikissa valokuvissa. No, ei meillä edelleenkään iso asunto ole, mutta sentään erillinen makuuhuone löytyy – ja siitä kuntopyörästä hankkiuduin muuton aikana eroon! Ps. Mieheni on siis entinen koripalloilija ja nykyinen urheiluhullu… harmi, että tuota piirrettä hän ei ole onnistunut minuun tartuttamaan, ei sitten millään 🙁

Kauneus on katsojan silmässä.

Paljastus numero kolme: Välimatka tekee vahvaksi

Puolisollani on työ, joka vie hänet aina kuukausiksi kerrallaan pois Suomesta. Kestämme erot mielestäni hyvin, koska soittelemme ja laitamme paljon viestejä, ja elämme mukana toistemme arjessa. Vaikeina aikoina on kuitenkin todella riipivää, ettei pääse toisen halaukseen, eikä ole mahdollista nähdä toista kasvotusten. Pahin reissu on ollut omalta kannaltani puolisoni Afrikan matka. Hän oli reissussa kolmisen kuukautta, ja koska keskellä viidakkoa ei ollut hyvä kantavuus, soitimme vain muutaman puhelun koko aikana. Erossa olossa on se hyvä puoli, että yhteistä aikaa osaa arvostaa eri tavalla, eikä siitä halua tuhlata sekuntiakaan riitelyyn tai turhanpäiväisiin murheisiin. Arvostan myös vakiintunutta käytäntöämme siitä, että jokainen aamu alkaa hyvänpäiväntoivotuksilla tekstiviestitse ja ennen nukkumaanmenoakin laitamme aina toisillemme viestit. On ihana tietää, että on toisen mielessä ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla.

Yhdessä pöllöileminen on parasta. Ainakin toisen meistä mielestä!

Paljastus numero neljä: Miehen mielestä ihanin yhteinen muistomme on roadtrip

Puolisoni mielestä yksi ihanimpia yhteisiä muistojamme on se, kun lensimme Arizonaan ja lähdimme teltan kanssa roadtripille. Meinasimme saada maahantullessa valtavat sakot tullissa, koska reppuni pohjalle oli unohtunut mandariini, vuokraamamme auto oli niin pieni, ettei puolisoni mahtunut sinne istumaan, joten ystävällinen työntekijä antoi meille samaan hintaan isomman auton (naurettuaan ensin kyyneleet silmille ajatukselle puolisostani siinä pienessä Fiat Puntossa, jonka olimme budjettisyistä alunperin varanneet…). Näimme Las Vegasin kauneuden, mutta saimme nähdä myös sen myös nurjan puolen kerjäläisten ja jalkapuolien sotaveteraanien silmistä. Poimimme matkalla kyytiin kaksi sieniä syövää, metsästä ilmestynyttä hippiliftaria, jotka kertoivat meille toisista ulottuvuuksista ja yrittivät tarjota tajunnanlaajentajia meillekin. Yövyimme kirkkaan tähtitaivaan alla Zionin kansallispuiston kainalossa, todistimme valtavaa, aseellista poliisioperaatiota keskellä vilkasta risteystä… Matka oli tapahtumarikas, vaikka budjetti oli minimaalinen. Tuo reissu myös opetti minulle, että telttailemaan lähtiessä vaatteita ei voi olla mukana liikaa!

Läheltä Arizonaa löytyi piano keskeltä vuoria.

Paljastus numero viisi: Meillä eivät lautaset lentele

Olemme riidelleet 3,5 vuoden aikana noin viisi kertaa. Saatamme tuiskahdella, ja väitellä – mutta todella, todella harvoin saamme riitaa aikaiseksi. Emme harrasta mykkäkouluja, ja arvostan valtavasti sitä, että aina kriisin tai kompastuskiven kolkutellessa oven takana, olemme pystyneet istumaan alas ja puhumaan asioista niin raadollisen rehellisesti, että ilma on saatu puhdistettua täysin. Puolisoni ei itse asiassa ole edes kertaakaan korottanut ääntään minulle – minä kyllä olen pari kertaa räjähtänyt oikein kunnolla (jälkikäteen se aina sitten huvittaa).

Puolisoni sanoo minun puhuvan niin paljon, ettei hän “mitenkään voi kuunnella jokaista juttua, koska sitten ei jäisi aikaa mihinkään muuhun”. Siksi hän sanookin välillä vain nyökkäilevänsä ja myötäilevänsä – tai vielä parempi: kuuntelevansa vain joka toisen lauseen tarinoistani 😀

Haastan mukaan viisi seikkaa parisuhteestaan paljastamaan Mon Rêve d’Amour -blogin Sarahin!

Ihanaa viikkoa kaikille!

Rakkaudella, Rea

 

 

 

Ei kommentteja

Jätä vastaus