Mennään naimisiin! -lehdestä löydät sekä parhaat ideat että uusimmat trendit. Monipuolisissa artikkeleissa kerrotaan juhlavalmisteluista, seremonioista, hääpuvuista, kampauksista, morsiuskimpuista, sormuksista, häämatkoista – kaikesta mikä tekee häistä onnistuneen ja ikimuistoisen juhlan.

Osta uusin lehti

Mennään naimisiin järjestää myös vuosittain Suomen kattavimmat häämessut. Häämessut ovat Wanhassa satamassa 13.-14.1.2018.

Kirjaudu tai tarkastele tiliäsi:

Kirjaudu

© 2017 www.mennaannaimisiin.fi! Powered By: Noora´s Design

 

Blogi

Mennään naimisiin / Hääblogit  / Kahden morsiamen häät  / Päänvaivaa aiheuttavat kynttilät

Päänvaivaa aiheuttavat kynttilät

Rakastan kynttilöiden tuomaa tunnelmaa, joten alusta asti oli selvää, että toivoisin kynttilöiden olevan merkittävässä roolissa myös hääpaikkamme koristelussa. Kuitenkin, mitä enemmän opin kynttilöiden ympäristövaikutuksista ja materiaaleista, sitä vaikeammalta tuntui valita, millaiset kynttilät häihimme tulee.

Kynttilät valmistetaan usein steariinista, parafiinista tai näiden sekoituksesta. Steariini voi olla eläinperäistä, jolloin se on eläinrasvaa, kuten naudan talia tai kalaöljyä, tai kasviperäistä kuten palmuöljyä. Naudan tali liittyy lihatuotantoon, jonka ympäristövaikutukset ovat ihan oma juttunsa, mutta toisaalta talin käyttäminen kynttilöissä on sivutuotteen hyötykäyttöä. Palmuöljyn ympäristöystävällisyys aiheuttaa osaltaan paljon keskustelua, sillä öljypalmuviljelmien alta tuhotaan sademetsiä, ja palmuöljyn jäljitettävyys voi olla haastavaa tai mahdotonta. Parafiini taas on öljynjalostuksen sivutuote. Se voi sisältää myrkyllisiä jäämiä ja valmistetaan uusiutumattomasta luonnonvarasta.

Steariinin ja parafiinin lisäksi on olemassa esimerkiksi soijavahakynttilöitä ja mehiläisvahakynttilöitä. Soijakynttilöiden ekologisuuteen vaikuttavat samat pointit kuin paljuöljykynttilöissä, eli tuotantotapa ja maa, ja mehiläisvahakynttilät eivät taas sovi vegaaneille. Tämän kaiken tiedon jälkeen olin aivan pyörällä päästäni!

Lopulta ostimme kruunukynttilät Havilta. Heidän kaikki kruunu- ja antiikkikynttilänsä ovat joutsenmerkittyjä. Kynttilät voivat saada joutsenmerkin, jos niiden raaka-aineista ainakin 90 % on steariinia. Kuitenkin palmu- ja soijaöljy ovat kiellettyjä eli käytännössä tämä tarkoittaa eläinperäistä steariinia. Joutsenmerkityt kynttilät noudattavat myös ympäristölle vaarallisten kemikaalien ja nokipäästöjen pitoisuusrajoituksia.

Havin kruunukynttilöiden lisäksi yritämme tehdä pöytäkynttilöitä itse kynttilänjämistä, joita olemme saaneet tuttavilta. Kynttilän valmistusohjeita on netti pullollaan, enää tarvitaan vain tekijät ja kärsivällisyyttä! 😀 Monissa ohjeissa neuvottin lisäämään jämien sekaan puhdasta steariinia, jota saa askartelukaupoista. Harmikseni askarteluliikkeiden nettisivuilla ei lukenut steariinin alkuperästä mitään, joten aloitin puhelurallin. Työntekijätkään eivät osanneet kertoa steariinin alkuperää, eikä pakkauksissa ollut merkintöjä raaka-aineista! Pienen selvittelyn myötä päädyin Charlottan steariinin, jonka kerrottiin olevan eläinperäistä. Nyt kaikki välineet tätä urakkaa varten on hankittu, mutta aikaa kynttiläpajan pystyttämiselle ei ole vielä löytynyt. Kirjoittelen kynttilöiden valmistamisesta lisää siis myöhemmin.

Nyt olen kiinnittänyt ihan erilailla huomiota kynttilöiden pakkausmerkintöihin, ja todennut, että raaka-aineet on todella harvoin niissä esitettynä. Kynttilän raaka-aineet vaikuttavat myös siihen, mitä pienhiukkasia kynttilää polttaessa syntyy. Allergikot tai astmaatikot varmasti ovat näihin asioihin joutuneet perehtymään enemmänkin, mutta suuri osa meistä kuluttajista ei taida kynttilöiden alkuperää juurikaan miettiä, niinkuin en mäkään ennen tätä.

Nämä ympäristöjutut ovat siitä hankalia, että kun niitä alkaa miettimään, niin tuntuu, ettei loppua näy. Pohdin esimerkiksi, että onko Earth Hour -tapahtuma, jota mainostetaan myös maailman suurimpana kynttiläillallisena, loppujen lopuksi hyvä ilmastotapahtuma, jos sen takia poltetaan paljon kynttilöitä, joidenka alkuperää ja raaka-aineita ei tiedetä? Nyt laitan kuitenkin kynttiläpohdinnat taka-alalle ja lähden vapun viettoon.

Pitäkää hauska vappu ja luonto siistinä! 🙂

Huom! Jos et halua tehdä kynttilänjämistä uusia kynttilöitä, hävitä ne sekajätteen joukossa, ja muista lajitella tuikkujen alumiinikuoret metallinkeräykseen. Pienet kynttilänjäämät tuikkujen alumiinikuorissa eivät haittaa metallikierrätyksessä.

2 Kommenttia
  • Tanja
    toukokuu 1, 2018 at 11:23 am

    Kiinnostava kirjoitus. Ympäristöasiat ovat lähellä minunkin sydäntäni, mutta kynttilöitä en ole ennen tämän tekstin lukemista ole huomannut edes ajatella. Meidän juhliin kynttiläkoristelu tulee näillä näkymin osittain led-kynttilöistä ja osittain tavallisista tuikuista ja kruunukynttilöistä. Led-tuikuissa ei ole tuota materiaalin alkuperäongelmaa ihan samalla tavalla (vaikka valmistuspaikka varmasti vaikuttaakin) ja niitä voi käyttää useita kertoja uudestaan, mutta niissä käytettävät paristot ovatkin sitten ongelmajätettä.

Jätä vastaus