Ollaan alettu suunnittelemaan kesällä toteutuvia kihlajaisia ja ajatukset on ollutkin enemmän nyt kihlajaisjutuissa. Siksi ajattelin jakaa teidänkin kanssa meidän kosintatarinan!
Mikko alkoi viime kesänä hoputtamaan mua jostain syystä ottamaan toisen koronarokotteen, joka vaadittiin matkustaessa ulkomailla. ”Kun jos tehtäisiin lokakuussa joku reissu…” Mun mielenkiinto tietenkin heti heräsi, sillä 20.10. juhlittaisiin meidän neljättä vuosipäivää ja Mikko tiesi, kuinka paljon kosintaa odotin ja toivoin.
Oon aina ollut häähullu ja milloin enemmän ja milloin vähemmän tosissani puhunut ja vitsaillut häistä ja kosinnasta suhteen alusta asti. Moni voi varmaan samaistua tähän, kun löytää vaikkapa somesta vihjailevia memejä kosinnasta tai kuvan unelmiensa sormuksesta ja muka vitsin varjolla näyttää näitä kumppanilleen… Sitä mä ainakin harrastin, ja paljon 😀 (Mikko parka). Oltiin toki myös käyty Tillanderilla kokeilemassa kihlasormuksia.
Alusta asti oli silti selvää, että Mikko etenee asiassa omaan tahtiin. Hän oli tehnyt selväksi, ettei aio näin isojen asioiden suhteen hätäillä, vaan haluaa olla asiasta ja suhteen tulevaisuudesta täysin varma, ennen kuin elämänsä ensimmäisen ja viimeisen kerran kihloihin menee. Tätä periaatteellisuutta Mikossa olenkin aina rakastanut.

Niin saapui lokakuu ja lähdettiin viikonloppureissuun Tanskaan. Ensimmäinen päivä tutustuttiin Tivoliin, jossa oli halloweenmeiningit ylimillään ja seuraavana päivänä oli tarkoitus kävellä kanavaa pitkin kohti pienen merenneidon patsasta. Sää oli mitä ihanin ja ainakin itsellä erittäin odottava ja ihanan jännittävä tunne. Ainoa asia, jonka huomasin Mikosta oli se, että hänellä oli tapojensa vastaisesti iso laukku mukana kuulemma ”tuliaisostoksia varten”. Mitä lähemmäs pienen merenneidon patsasta saavuimme, sitä hiljaisemmaksi Mikon aiempi iloinen puheensorina muuttui ja sitä hermostuneemmaksi Mikko muuttui.
Kun saavuimme patsaalle, Mikko halusi ottaa kuvan meistä sen edessä, mutta pyysikin pahaa-aavistamatonta turistia ottamaan videota. Sillä hetkellä olin varma siitä, mitä tulee tapahtumaan.


Meidän kihlajaisillallinen oli oma tarinansa. Mikko on käynyt Kööpenhaminassa ennekin ja tiesi sieltä hienon japanilaisen ravintolan, johon halusi minut ehdottomasti viedä juhlistamaan kihlautumista. Mikko oli hehkuttanut ravintolaa koko matkan ja odotukset oli korkealla, joten ihmetys oli suuri, kun ravintola olikin vaihtanut paikkaa ja uuteen, koruttomaan paikkaan mahtui meidän lisäksi muutama muu ihminen syömään ja vessassa tuli käydä keittiön puolella!
Ihmetys muuttui nopeasti yhdeksi mun elämäni ihanimmista illoista. Ruoka oli mieletöntä ja sitä tuli niin monta annosta, ettei kaikkea edes jaksanut syödä. Viini maistui, kuten kuvasta näkee, sekä ravintolan mielettömän intiimi tunnelma sai meidät ystävystymään niin viereen istuneen pariskunnan, kuin ravintoloitsijankin kanssa, joka kertoi sydäntä riipaisevia tarinoita entisen ravintolan kohtalosta ja nykyisen rakentamisesta käytännössä tuhkasta, joka sai arvostamaan kokemusta entisestään.

Kaiken kaikkiaan matka sekä kosinta olivat ikimuistoiset ja Tanskalla sekä pienen merenneidon patsaalla tulee olemaan meille aina suuri tunnearvo. Nyt onkin aika suunnata katse seuraavaan etappiin, eli kesän kihlajaisiin.
Ihanaa viikonalkua kaikille lukijoille!
PS. Käykää muuten katsomassa video Mikon ihanasta kosinnasta Jotain Punaista-instatilillä 😉
3 Responses
Ihana oli video instassa. Super romanttista.
Kiitos kovasti! 🙂
You need to take part in a contest for one of the highest quality sites on the net. I am going to recommend this site!