Mennään naimisiin! -lehdestä löydät sekä parhaat ideat että uusimmat trendit. Monipuolisissa artikkeleissa kerrotaan juhlavalmisteluista, seremonioista, hääpuvuista, kampauksista, morsiuskimpuista, sormuksista, häämatkoista – kaikesta mikä tekee häistä onnistuneen ja ikimuistoisen juhlan.

Osta uusin lehti

Mennään naimisiin järjestää myös vuosittain Suomen kattavimmat häämessut. Häämessut ovat Wanhassa satamassa 13.-14.1.2018.

Kirjaudu tai tarkastele tiliäsi:

Kirjaudu

© 2017 www.mennaannaimisiin.fi! Powered By: Noora´s Design

Koskettava ja hauska – Näin syntyy hyvä hääpuhe

Häissä puheenpitäjä voi vastata juhlan ikimuistoisimmista hetkistä. Hyvä hääpuhe syntyy valmistautumalla huolella ja heittäytymällä hallitusti.

Pitääkö häissä olla puheita?

Aiemmin, jolloin parin vanhempien odotettiin osallistuivan enemmän häiden järjestelyihin ja kustannuksiin, perinteillä saattoi olla juhlapäivän ohjelmassa suurempi osuus kuin omilla mieltymyksillä. Nykyään korostetaan, että häiden tulee olla parin itsensä oloiset. Eli jos hääpari ei halua puheita juhlaansa, se on toki mahdollista.

Puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallion mielestä puheiden ohittaminen ei kuitenkaan yleensä kannata.

– Moni juhlavieras todennäköisesti odottaa edes jonkinlaista puheosuutta. Se on selkeä elementti, joka sanoittaa juhlan syyn ja tilanteen juhlallisuuden. Puheet ovat oivallinen tapa nostaa tilaisuus arjen yläpuolelle ja esitellä hääparille läheiset ihmiset muulle juhlaseurueelle, Mustakallio sanoo.

Voiko puheen pitämisestä kieltäytyä?

Jos joltakulta pyydetään puhetta, siihen on yleensä hyvä syy. Tällä ihmisellä on usein erityinen suhde hääpariin, ja tämän suhteen hääpari haluaisi tuoda juhlassa puheen kautta näkyväksi. Mustakallion mielestä on kunnia tulla pyydetyksi puhujaksi, joten pyyntö on syytä ottaa vakavasti.

Kieltäytymiselle on oltava hyvät syyt. Viitseliäisyyden ja ajan puute eivät ole sellaisia. Kieltäytyä voi toki kohteliaasti, jos tietää jännittävänsä niin paljon, ettei puhumisesta tule mitään.

– Jos joku yrittää pitää puhetta aivan vastentahtoisesti, siitä ei tule mukava olo kenellekään, ei puhujalle, ei juhlavieraille saati hääparille.

Mitä jos ei ole mitään sanottavaa?

Vaikka puheen pitäisi itse, sen valmisteluun voi hyödyntää joukkovoimaa. Jos ei keksi itse mitään sanottavaa, jutteleminen jonkun toisen hääparin tuntevan kanssa voi auttaa. Puheen voi koostaa myös siten, että kerää siihen esimerkiksi vinkkejä avioliittoa varten useammilta eri ihmisiltä.

Jos puheen laatiminen tuntuu ylipäänsä liian vaikealta, voi osuutensa hoitaa ihan hyvin lukemalla esimerkiksi tilanteeseen sopivan runon tai siteerata hääparille tärkeän laulun sanoja.

– Yleensä häissä on useampi puhe, joten dynamiikan kannalta on hyvä, että puheet ovat erilaisia niin pituudeltaan, tyyliltään kuin sisällöltäänkin. Esimerkiksi kaunis runo voi erottua kokonaisuudessa edukseen, Mustakallio sanoo.

Miten puheeseen kannattaa valmistautua?

Harva on synnynnäinen puheenpitäjä, joten huolellinen valmistautuminen on paikallaan. Ensimmäiseksi on hyvä ottaa selville millaisista häistä on kysymys. Intiimien ystävähäiden puhe saattaa erota paljonkin suurissa ja muodollisissa sukuhäissä lausutuista sanoista.

Mustakallio vinkkaa, että puhe kannattaa kirjoittaa kokonaisuudessaan ylös ja opetella likipitäen sanasta sanaan ulkoa. Puhetta on myös hyvä harjoitella etukäteen, jolloin löytyy itselle paras puhetapa ja asento.

– Itse juhlassa vartti ennen omaa vuoroaan voi vaikkapa pysähtyä visualisoimaan tilanteen mielessään. Mielikuvaharjoituksista on usein apua.

Luontevinta olisi, jos puheen voisi pitää vapaasti ilman paperia. Jos tarvitset paperia avuksi, kokonaisen puheen sijaan siihen kannattaa kirjoittaa sen sisältö ranskalaisin viivoin tukisanojen varaan. Tällöin tekstiä ei ole mahdollista lukea suoraan paperista.

Mikä avuksi jännitykseen?

Jännitys on usein hyvästä, sillä se auttaa tekemään parhaansa ja keskittymään tilanteeseen. Huolellisesta valmistaumisesta on aina hyötyä ja varsinkin silloin, jos pelkää jännityksen kasvavan liian suureksi ja haittaavan esiintymistä.

Myös rentouttavasta konjakkihömpsystä tai vastaavasta voi olla apua. Puhetta ei kuitenkaan kannata mennä pitämään jos on liian päissään.  Silloin lopputulos voi olla liiankin ikimuistoinen.

Hyvästä valmistumisesta ja vissylinjasta huolimatta ajatus saattaa katketa kesken puheen. Mustakallio vakuuttelee, että onneksi niin tapahtuu vain aniharvoin. Sellaisessa tilanteessa kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään, josko saisi langanpäästä kiinni.

– Jos on aivan ulalla, hyvä poispääsy tilanteesta on se, että lopettaa puheen vaikkapa toivottamalla kaikkea hyvää hääparille.

Milloin on hyvä aika puheille?

Mustakallio on sitä mieltä, että puheita ei kannata esimerkiksi juhlan seremoniamestarin pitämää tervetuliaispuhetta lukuunottamatta sijoittaa juhlan alkupuolelle.

– Jos puheet pidetään ennen ruokailua, ihmiset tuskin jaksavat keskittyä niihin, sillä heillä on todennäköisesti jo kova nälkä.

Siinä vaiheessa, kun ruoka on syöty ja edessä on kahvikuppi kakkupaloineen, on hyvä sauma puheille.

– Jos joku ei jostain syystä malta kuunnella, niin siinä on kuitenkin jotain tekemistä, kun voi vaikka tunkea kakkua suuhunsa, Mustakallio naurahtaa.

Kuinka monta puhetta tarvitaan?

Häiden puheosuuden suurin ongelma on sen mahdollinen pitkäveteisyys. Jos puheita on paljon, eivätkä puhujat pidä kiinni heille annetuista aikarajoista, voi olla että hääparikin alkaa mielessään huolehtia häävieraittensa viihtymisestä.

Tästä syystä Mustakallio panostaisi hääpuheissa laadun sijaan määrään.

– Sanoisin, että 4–6 puhetta on hyvä lukumäärä. Jos puheita on vain kaksi, moni saattaa jäädä kaipaamaan lisää. Silloin taas jos puheita on lähemmäs kymmenen, kuulijat todennäköisesti pitkästyvät.

Kuka puhuu ja kuka ei?

Perinteisesti häissä ovat pitäneet puheenvuoroja morsiusparin vanhemmat, kaaso, bestman ja usein myös hääpari itse.

Puheita pitävät usein ne vieraat, jotka osaavat ja uskaltavat, muut voivat keskittyä nauttimaan häiden kulusta. Mustakallio suosittelee, että puhujat pyydettäisiin hyvissä ajoin etukäteen. Tällöin hääparilla on suunnilleen tiedossa kokonaiskäsitys siitä, millaisia puhujia ja puheita on tulossa.

Nykyhäissä on yleistynyt niin sanottu vapaan sanan tapa, jossa ennalta sovittujen puhujien jälkeen kuka tahansa voi puhua hääparille.

– Vapaa sana on riski. Jos ohjelmassa on ilmoitettu vapaasta sanasta, on todennäköistä, että puheosio saattaa venyä niin, että juhlaväki ei viihdy.

Toinen riski liittyy Mustakallion mukaan epämieluisiin puhujiin. Jos ohjelmassa on ilmoitettu, että kuka vaan voi puhua, kenet tahansa juhlaväestä on periaatteessa päästettävä valokeilaan. Olipa kyse sitten siitä vähän liian humalaisesta sedästä tai katkeroituneesta lapsuudenystävästä, jotka puheenvuorollaan saattaisivat aiheuttaa lähinnä myötähäpeää.

Millainen on hyvä hääpuhe?

Puheen rakenteessa ei kannata Mustakallion mielestä kikkailla liikaa. Yksinkertainen kaava toimii usein parhaiten.

– Puheen voi aloittaa jollakin kertomuksella tai hauskalla sattumuksella menneisyydestä. Ajalta, jolloin tutustuit morsiameen tai sulhaseen. Tarinoita voi kertoa enemmänkin puheen edetessä. Menneestä siirrytään luontevasti nykyhetkeen ja sitten lopuksi on hyvä sanoa jokunen lause pariskunnan yhteisestä tulevaisuudesta. Kronologinen malli toimii yleensä aina.

Jos seremoniamestari ei esittele sinua, puhe kannattaa aloittaa kertomalla kuka olet. Pidä puheesi selkeällä, kuuluvalla äänellä ja silmäile välillä myös muuta yleisöä, vaikka omistaisit puheen hääparille.

Hyvässä hääpuheessa kuuluu myös puhujan persoonallisuus. Humoristin kannattaa tietysti olla hauska, mutta kenenkään ei tarvitse vääntää pakolla vitsiä. Hääpari ja juhlaväki arvostavat lähtökohtaisesti sitä, että joku heittäytyy puheenpitäjäksi.

Mustakallio muistuttaa, että puhujalla on oltava itsekuria:

– Vaikka kuinka innostuisi ja juttua riittäisi, on hyvä pitää kiinni annetusta aikarajasta. Jos jokaisen puhe venyy pari minuuttia, niin koko ohjelma viivästyy. Napakkuus on puheissa hyve.

Teksti Lena Nelskylä Kuva Mikko Vähätupa

Jutussa on käytetty lähteenä myös Tiina-Emilia Kauniston ja Erika Voutilaisen Siksi Tahdot –Hääkirjaa, Teos 2012.

Artikkeli on julkaistu Mennään naimisiin! -lehdessä keväällä 2016.

Lue myös:

Häiden ohjelmarunko

 

1Kommentti

Jätä vastaus