Mennään naimisiin! -lehdestä löydät sekä parhaat ideat että uusimmat trendit. Monipuolisissa artikkeleissa kerrotaan juhlavalmisteluista, seremonioista, hääpuvuista, kampauksista, morsiuskimpuista, sormuksista, häämatkoista – kaikesta mikä tekee häistä onnistuneen ja ikimuistoisen juhlan.

Osta uusin lehti

Mennään naimisiin järjestää myös vuosittain Suomen kattavimmat häämessut. Häämessut ovat Wanhassa satamassa 13.-14.1.2018.

Kirjaudu tai tarkastele tiliäsi:

Kirjaudu

© 2017 www.mennaannaimisiin.fi! Powered By: Noora´s Design

Rakkaudella, Rea

Mennään naimisiin / Hääblogit  / Rakkaudella, Rea (Page 6)

Mitä jos morsiuspukuni ei olisikaan valkoinen?

Tiedättekö sen tunteen, kun sinulla on selvät sävelet sen suhteen, millaisen mekon haluat, mutta sitten erehdyt kokeilemaan päällesi jotain täysin erilaista - ja yhtäkkiä huomaat kyseenalaistavasi alkuperäiset ajatuksesi? Minä todellakin tiedän. Lähes kaikki alkuperäiset suunnitelmani ovat sovitusten myötä lentäneet romukoppaan tai vähintäänkin vaihtaneet paikkaansa prioriteettilistalla. Pitkähihainen, löysä pitsimekko on alkanut haaveissa saada tiukempaa ja selkeämpää muotoa - monien muiden muutosten lisäksi. Kenties kaikista suurin yllätys tuli kuitenkin kun viikonloppuna Tampereen reissulla sovitin mielenkiinnosta päälleni värillisiä mekkoja. Hennon laventelin ja blushin väriset mekot näyttivät rekissä upeilta, ja yllätyksekseni päälläkin yllättävän neutraaleilta - ja silti tyrmääviltä. Värikkäät mekot ovat yleensä niitä hieman ”hienomman” oloisia. Tässä kohdassa haasteeksi tulee meidän häidemme luonne: haaveissamme on superrennot latojuhlat, joissa upea tylliunelma suurine kuvioineen ei välttämättä toimisi. Sen sijaan nuo uskomattoman upeat mekot saattaisivat palvella suunnattoman paljon paremmin juhlavissa talvihäissä. Meidän kesähäihimme sopisi kenties värillinen mekko, mutta ilman sen kummempaa krumeluuria tai kuviointia. Toki neutraali hiekan tai samppanjan väri saattaisi olla tarpeesi ”rento” myös pienen budjetin kesähäihin. Tässähän morsian aivan meinaa seota vaihtoehtojen määrästä - tekisi melkeinpä mieli järjestää erikseen kesä- ja talvihäät! Olisi kiva kuulla muidenkin morsianten ajatuksia värillisistä mekoista - onko harkinnassa, kenties ehdoton must vai ehdoton nou nou? Alla kuvia Tampereen Morsiusgallerian upeista mekoista. Mukaan mahtui nyt myös hennon värillisiä yksilöitä. [caption id="attachment_11602" align="aligncenter" width="3024"] Tämä puku oli hennon samppanjan värinen - eihän heti huomaisikaan?[/caption] [caption id="attachment_11599" align="aligncenter" width="3024"] Tämä puolestaan väritykseltään blush![/caption] [caption id="attachment_11596" align="aligncenter" width="3024"] Samaiset puvut vierekkän.[/caption] Ihanaa viikon jatkoa! Rakkaudella, Rea...

Pelkäätkö jännityksen pilaavan häitä edeltävän yön? Asiantuntijan ohjeet rauhalliseen uneen

Sain kunnian osallistua Unen SM-kisoihin torstaina 5.4. Radisson Blu Seaside -hotellissa. Kisaajia oli yhdeksän, ja kaikkien meidän palautumista yön aikana mitattiin First beat -mittareilla. Tulokset paljastettiin aamulla pressitilaisuudessa. Sain tietää olleeni kaikista kisaajista toisiksi huonoin, ja palautumisprosenttini oli vain 16 koko yön aikana. Sitä suuremmalla syyllä vanha pelko nosti jälleen päätään: mitä jos nukun häitä edeltävän yön niin huonosti, että hääpäivä menee aivan harakoille? Väsyneenä olen kiukkuinen ja sen lisäksi itsensä hehkeäksi tunteminen on lähes mahdotonta - ja hääpäivänäni toivoisin kuitenkin voivani olla tyytyväinen ulkonäkööni. Onneksi saimme Unen SM-kisojen palkitsemistilaisuudessa myös hyviä neuvoja siihen, miten yöunista saa tehtyä mahdollisimman laadukkaat. Kokosin alle tärkeimmät. - Rauhoittuminen illalla on todella tärkeää ja avainasemassa, jotta melatoniinitasot nousisivat ja stressihormoni kortisoli laskisi. Suunnittele siis ilta valmiiksi etukäteen, jotta varmistat pääseväsi rauhoittumaan ajoissa. - Jo pari tuntia ennen nukahtamista olisi hyvä tehdä kaikki mitä pitää, jotta kun väsymys vihdoin iskee, ei itseään piristä vahingossa uudestaan alkamassa hääräämään. Poista siis esimerkiksi meikit jo hyvissä ajoin ennen rentoutumista, jotta kasvoille roiskutettu vesi ei piristä sinua vahingossa. - Vaikka häitä edeltävänä yönä voisi olla mukava nauttia kaason kanssa skumppaa, kannattaa muistaa, että 1-2 annosta alkoholia huonontaa unenlaatua ja viivästyttää palautumista jopa neljänneksellä. - Jos nukut kotona, älä tee kotitöitä. ”Lopeta ryhtyminen”, eli suosiolla jätä hommat toiseen päivään. - Venyttele, kokeile rentoutumistekniikoita. Assosioi itsesi rauhoittumaan. Helpoin tapa on kiinnittää huomiota omaan hengitykseensä, rauhallisesti hengittäminen laskee kortisolitasoja. - Lukeminen voi toimia hyvin - ei kannata välttämättä lukea pelottavia dekkareita! Älä katso somea viimeisenä illalla. Kännykkä kannattaa suosiolla laittaa sivuun jo hyvissä ajoin. - Yhdessäolo ja läheisyys antaa hyvän olon ja rentouttaa. Sen avulla onnellisuushormoni oksitoniinin määrä nousee. Käske siis kaaso tai koira kainaloon. - Makuuhuone tai nukkumistila kannattaa huolehtia hyvissä ajoin viileäksi, joskin jalat kannattaa vaikka villasukkien avulla pitää lämpiminä. Mitä hämärämpi huone, sitä helpompaa nukahtaminen yleensä on. - Älä ohita nukahtamishetkeä! Kun väsähdät ja tulee raukea olo, mene nukkumaan! Jos sinnittelet, saatat mennä ylivireystilaan ja sitten unta on taas vaikea saada. Mehiläisen työfysioterapeutti Antti Pursio summasi hyvien yöunien salaisuuden mielestäni osuvasti: "Rakettitiedettä tää ei ole, tämä vaan vaatii itseltä vähän panostusta.” Itse aion ainakin valmistautua häitä edeltävään yöhön mahdollisimman huolellisesti minimoidakseni stressitekijät. Toki perhosia vatsassa tulee olemaan varmasti ja niiden rauhoittaminen on aivan oma lukunsa! Lue lisää Unen SM-kisoista tästä. Makoisia unia kaikille! Rakkaudella, Rea [caption id="attachment_11449" align="aligncenter" width="1242"] Mallia rentoutumiseen voi ottaa vaikka meidän koiraltamme :D[/caption]  ...

Matkustin Lontooseen sovittamaan unelmieni mekkoa – miten kävi?

Lontoo kutsui minua viime viikolla reilun vuoden tauon jälkeen. Lähdin paikalle yllättääkseni rakkaan ystäväni hänen täyttäessään kolmekymmentä. Kävi tosin ilmi, että hän oli arvannut minun tulevan, koska hänkin lensi taannoin koko matkan Suomeen (ja ajoi vielä lisäksi Keski-Suomeen) vain tullakseen juhlimaan minun kolmekymppisiäni. Lontoossa minulla on aina kaksi asiaa, jotka haluan tehdä: shoppailu ja brittiohjelmien katsominen. Koska ystävänikin on vasta kihlautunut, katsoimme viikonlopun aikana valehtelematta melkein 10 jaksoa Say Yes To The Dress -hääpukuohjelmaa. Ystäväni kihlattu totesikin sunnuntaina kiertelemättä, ettei halua enää ikinä edes kuulla kyseistä sarjaa mainittavan nimeltä! Tällä kertaa meidän ei tarvinnut kuitenkaan tyytyä pelkästään morsiuspukujen katselemiseen television välityksellä. Olin varannut itselleni sovitusajan Grace Loves Lace -merkin showroomille, joka on ainoa laatuaan koko Euroopassa. Aussibrändin mekot ovat superboheemeja ja olen kuolannut niitä jo ennen kuin minua kosittiin. Koska mekot ovat hintavasta päästä, ei olisi kuitenkaan tullut kuuloonkaan tilata kyseisen merkin mekkoa ilman minkäänlaista sovitusmahdollisuutta. Saavuimme brändin showroomille perjantaina puoleltapäivin - ja VAU. Sanattomaksi veti. En ole koskaan ollut yhtä upeassa liikkeessä. Jokainen sovitus”koppi” oli samankokoinen kuin minun ja tulevan mieheni asunto. Pöydät olivat marmoria, peilit ulottuivat lattiasta kattoon ja jääkylmää samppanjaa tarjoiltiin siroon lasiin sujautetun suloisen ruusunnupun kera. Alkoholia tarvittiinkin, kun sain päälleni mekon, joka on yksi kauneimmista joita olen koskaan nähnyt. Kyseessä oli ainoa mekko, jota olin jo etukäteen ehdottomasti halunnut sovittaa, ja olinkin maininnut asian ajanvarauksen yhteydessä. Kyseinen mekko on myös jo usean kuukauden ajan ollut se ainoa, jonka kuvaa palaan uudestaan ja uudestaan katsomaan. Minua pelotti, että mekko olisi saanut minut tuntemaan oloni kömpelöksi ja isoksi ja että saisin havaita sen näyttävän hyvältä vain kaksimetristen, superhoikkien mallien päällä. Olin väärässä! Saatuani mekon päälle ja nostettuani katseeni, olin suorastaan sanaton. Sama reaktio oli ystävälläni - joka on myös yksi morsiusneidoistani - ja hänkin ihastui mekkoon välittömästi. Sovitin neljää eri mekkoa, mutta lopulta mikään ei ensimmäisen jälkeen enää tuntunut miltään. Käytinkin loput tunnin ajasta mekossa peilin edessä keimaillen. Showroomilla oli tarjolla myös sovituksiin tarkoitettu seppele, mikä auttoi hahmottamaan sitä, millainen lopullinen häälook olisi, ja se vain vahvisti ajatustani siitä, että haluan seppeleen päähäni tuona suurena päivänä. Sympaattinen myyjä Stefania sanoi juuri oikeat sanat ja samppanjan siivittämänä tuntui siltä kuin olisin löytänyt unelmieni puvun. Lähdimme liikkeestä leveästi hymyillen. Ajattelin jo löytäneeni oikean mekon, mutta iltaa kohden epäilykseni alkoivat kasvaa. Mekko on kolmasosan kalliimpi kuin alkuperäinen maksimibudjettini. Lisäksi en voi olla miettimättä tunnetta, jonka sain kokeillessani aikaisemmin Suomessa mekkoa, jossa vyötärö kurottiin tiukaksi korsetilla - tuossa puolet halvemmassa mekossa tunsin itseni superseksikkääksi, tässä kalliimmassa eteeriseksi keijukaiseksi....

Tervetuloa mukaan matkallemme kohti alttaria

Huh, onpa jännittävää! Vaikka olen kirjoittanut työkseni jo useamman vuoden ajan, on ensimmäisessä blogipostauksessa jotain samaa kuin uudessa työpaikassa aloittamisessa - ”toivottavasti ihmiset pitävät minusta” -ajatus pyörii päässä! Olen 31-vuotias radiojuontaja Rea, ja asun Helsingissä 35-vuotiaan insinöörikihlattuni ja koirani kanssa. Työni on todella mielenkiintoista ja usein jännittävääkin, ja ehkä siksi olen siviilissä melkoinen kotihiiri. Netflixin lisäksi harrastuksiini kuuluu raivojuoksu (sana, joka summaa sen, kuinka paljon inhoan kyseistä lajia) sekä potkunyrkkeilyä. Eih, älkää hetkeäkään luulko, että olen sporttinen vaan koska minulla on kaksi urheiluharrastusta - liikun ainostaan, koska rakastan herkkuja ja yritän pysyä suunnilleen sen kokoisena, että mahdun vaatteisiini! [caption id="attachment_11376" align="aligncenter" width="2730"] (Kuvan I H A N A hame on Muotikuusta. Tämän hameen kohdalla kyse oli rakkaudesta ensi silmäyksellä!)[/caption] Tapasin mieheni perinteiseen tapaan Tinderissä (tajusin muuten juuri, että tämä on lause, jota meidän sukupolvemme voi oikeasti myöhemmin käyttää!) vuonna 2015, mutta en "päästänyt häntä siellä jatkoon". Tästä hän jaksaa muistuttaa minua luultavasti loppuelämäni ajan. Mieheni oli sinnikäs ja aloitti keskustelun Instagramissa, jossa olin myös harvinaisen vaikeasti tavoiteltava seuraavat kolme kuukautta. Vastahakoisuuteni ei suinkaan johtunut ylenkatseesta vaan siitä, että olin särkenyt sydämeni jo liian monta kertaa, enkä olisi millään uskaltanut antaa kenellekään uutta mahdollisuutta särkeä sitä. Lopulta, monien keskustelujen rohkaisemana, päätin tavata Samun. Ensimmäiset treffimme kestivät 20 minuuttia, jonka jälkeen Samun piti lähteä koripallopeliin. Toiset treffit sovittiin heti seuraavalle päivälle ja ne kestivät useamman tunnin. Seurustelusta sovittiin jo muutaman hassun viikon päästä, koska molemmille kävi nopeasti selväksi, että muita ei enää kuvioihin haluttu. Muutimme yhteen melko pian tapaamisen jälkeen ja suhteellisen nopeasti aloin myös kysellä sormuksen perään. Miehelläni oli tapana sanoa, että hän kosisi aikaisintaan viiden vuoden seurustelun jälkeen, mikä harmitti minua. Rehellisesti sanottuna meillä ehti olla aiheesta pari isoa riitaakin ennen varsinaista kosintaa. Minä en ymmärtänyt, miksi mies ei voinut kosia, jos tiesi haluavansa kanssani naimisiin, mies taas ei ymmärtänyt mikä hoppu asialla oli, jos olo muutenkin tuntui varmalta. Vihdoin ymmärsin lopettaa painostamisen - ja aika pian sen jälkeen mies jo polvistuikin. Kerron kosinnasta lisää myöhemmin - kyseessä oli ihanan intiimi, meidän näköisemme hetki, mutta koska en ollut osannut aavistaa tulevaa alkuunkaan, näytän kosintavideolla ja kuvissa täysin urpolta - tästä luvassa myöhemmin pari kuvakaappausta nolostumisen uhallakin! Kihlauduimme siis joulukuussa 2017 ja hääsuunnitelmat aloitettiin lähes heti. Myös ajatus blogin kirjoittamisesta kävi selväksi heti, koska olen aikaisemmin työskennellyt uutispäällikkönä ja ikävöin kirjoittamista. Hääajankohtakin on jo päätetty ja häitämme tanssitaan lauantaina 24.8.2019. Yritän tehdä blogiin mahdollisimman mielenkiintoista sekä hyödyllistä sisältöä teitä tulevia kanssamorsioita ajatellen! Tervetuloa mukaan seuraamaan meidän matkaamme kohti...