Mennään naimisiin! -lehdestä löydät sekä parhaat ideat että uusimmat trendit. Monipuolisissa artikkeleissa kerrotaan juhlavalmisteluista, seremonioista, hääpuvuista, kampauksista, morsiuskimpuista, sormuksista, häämatkoista – kaikesta mikä tekee häistä onnistuneen ja ikimuistoisen juhlan.

Osta uusin lehti

Mennään naimisiin järjestää myös vuosittain Suomen kattavimmat häämessut. Häämessut ovat Wanhassa satamassa 13.-14.1.2018.

Kirjaudu tai tarkastele tiliäsi:

Kirjaudu

© 2017 www.mennaannaimisiin.fi! Powered By: Noora´s Design

Hääblogit

Mennään naimisiin / Hääblogit (Page 33)

”Mekkoa mä metsästän”

Aikaisemmin kerroin, miten aloitin häämekkoni etsimisen nettiä selailemalla – ilman tulosta. Seuraava luonnollinen peliliike tämän jälkeen olikin lähteä kiertämään itse hääpukuliikkeitä. Sovin kaason kanssa sopivan lauantaipäivän, jolloin olisimme molemmat vapaalla, ja varasin pariin liikkeeseen sovitusajan. Jotta sovittelu sujuisi mukavissa merkeissä, varasin vielä samaiselle aamulle yhteisen brunssin skumppalaseineen kaikkineen. Mahat täysinä ja iloisin mielin olisi sitten mukava kiertää muutamia valittuja liikkeitä ja sovitella potentiaalisia pukuvaihtoehtoja.Hääpukuliikkeet toimivat kaikki samalla periaatteella: sisään astumisen jälkeen kengät tuli jättää erilliseen telineeseen, jonka jälkeen jalkoihin sujautettiin eräänlaiset kylpytossut. Tätä seurasi pienimuotoinen keskustelutuokio myyjän kanssa, jossa käytiin läpi mahdolliset toiveeni pukuun liittyen. Jo tämä vaihe muodostui kohdallani hieman haastavaksi. Minulla ei näin alustavassa vaiheessa ollut vielä merkittäviä toiveita, koska en yhtään tiennyt, minkälainen asustus sopisi nimenomaan minulle. Tämän alustavan juttutuokion jälkeen pääsimme myyjän kanssa itse pukujen kimppuun arvuutellen samalla, mitä pukuja minun kannattaisi sovitella. Sitten suunta kohti sovituskoppeja kera kasatun pukuvalikoiman.Myyjät auttoivat sovitettavat puvut päälleni, ja vastuutetulle makutuomarille mekon näyttö onnistui pienellä korokkeella peilin edessä. Useassa liikkeessä tämä vaihe sisälsi myös mahdollisuuden pyytää/tiedustella mekon ohella sovitettavaksi mm. koristevöitä, boleroita tai huntua. Näin jälkikäteen purkaessani kokemuksiani sovitustilanteesta, täytyy sanoa, että en missään liikkeessä kokenut olevani ”pakotettu” ostamaan pukua sen saman tien. Tämä on pelkästään positiivista!Sovitustilanteet jättivät kuitenkin myös pientä toivomisen varaa. Myyjät eivät mm. korostuneen oma-aloitteisesti kertoneet yksityiskohtia itse puvuista – esimerkiksi merkki, materiaali, hinta ja muokkausvaihtoehdot jäivät omatoimisen kyselyni varaan. Lisähankaluuksia tuotti kohdallani myös se, että sovituskoot eivät itselleni olleet suotuisia, pukujen ollessa pääsääntöisesti liian isoja tällaiselle pienelle tytölle. Minulle muodostui haasteelliseksi visualisoida miltä puku näyttäisi, jos se istuisi päälleni täydellisesti.Kesä 2016 toi mukanaan häämekkojen alennusmyynnit, ja tämän myötävaikutuksesta päädyin lähtemään toiselle sovituskierrokselle jo aikaisemmin vierailemiini liikkeisiin. Ilmoitin tässä yhteydessä jo aikaa varatessani, että olin huomannut mainoksen käynnissä olevista suurista aleista, ja tulisin nimenomaan tämän johdosta mielelläni toistamiseen käymään. Tämä ns. Tarjoushaukka yritykseni ei kuitenkaan ollut kovin onnistunut. Ainut merkittäviä alennuksia sisältävä hääliike oli Stockmannin yläkerran liike, ja tämänkin toimitilan alennukset olivat perua liiketilan poistumisen aiheuttamasta poistomyynnistä. Muissa käymissäni liikkeissä ei minulle myyjien toimesta edes esitelty alennuksessa olevia tuotteita, tai jos esiteltiin, niin alennuksien todelliseksi määräksi muodostui korkeintaan 10% – ei järin merkittävä alennus minun kirjoissani. Jos siis mekonhankinta on ajankohtainen, en alennusmyyntejä jäisi odottamaan. Hinnan kanssa kannattaa toki olla tarkkana, koska havaitsin, että saman mekon kohdalla liikekohtainen hintaero saattoi olla useamman satasen. Myös puvun korjauksiin kannattaa jättää varaa pukubudjettia suunnitellessa.Kaikkien sovituksien jälkeen tilanne on tällä hetkellä vielä se, etten ole löytänyt itselleni hääpukua 😦 . En...

Hääkuvauksen varaaminen

Valokuvauksen suunnitteluosuuden ollessa suurin piirtein purkissa (kts. edellinen postaus), heitimme ns. verkot vesille, etsien toiveidemme sekä tarpeidemme mukaista kuvaajaa. Ensimmäiset muutamat yhteydenotot suoritimme yksioikoisesti löytämiemme valokuvaajien omien verkkosivujen perusteella – löydettyämme esim. Googlea hyödyntämällä mahdollisen valokuvaajan, laitoimme tälle suoraan viestiä s-postitse. Tällainen täsmäviestittely ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta. Nämä muutamat löytämämme kuvaajat, vaikkakin laadukkaita, olivat kohtalaisen hintavia, jolloin emme halunneet lyödä mitään lukkoon ilman laajempaa kartoitusprosessia. Mikä työkalu sitten käyttöön tällaista kattavampaa kartoitusta suorittamaan?Päädyimme hyödyntämään sosiaalista mediaa. Valjastimme ystävän suosituksesta käyttöömme Facebookin-ryhmän, joka kantaa osuvaa nimeä, Häät kuviksi. Kyseessä on nimenomaan tuleville vihkipareille tarkoitettu verkosto, jossa valokuvaajat tarjoavat omia palveluitaan hääparin antaman lyhyehkön kuvauksen perusteella. Mielenkiinnolla ja odottavin tunnelmin kirjoitimme kesällä tähän ryhmään lyhyen kuvauksen tulevista juhlistamme (sisältäen mm. juhliemme päivämäärän sekä suuntaa-antavan sijainnin), jääden odottamaan kuvaajien mahdollisia ilmoituksia.Saamamme ”saalis” oli valtaisa. Jo muutama tovi postauksen julkaisun jälkeen, aloimme saamaan yhteydenottoja (ts. kommenttikentän viestejä) hyödynnettävissä olevilta valokuvaajilta. Potentiaalisten valokuvaajien runsaudesta (n. 30 kuvaajaa) johtuen päätimme, että katsoisimme kuvaajat läpi ajan kanssa yhdeltä istumalta sen sijaan, että olisimme perehtyneet kuvaajaan heti yhteydenoton vastaanottamisen yhteydessä.Niinpä eräänä kesäviikonloppuna istahdimme alas läppäreiden ja suurehkojen kahvikupposten ääreelle, suorittamaan käsissämme ollutta valintaprosessia. Ensimmäisen läpiluvun perusteella karsimme miellyttävimmät kuvaajat yhteensä viiteen henkilöön, kiittäen muita mielenkiinnosta ja yhteydenotoista. Näille viidelle lähetimme vielä spesifimmät tiedot tulevasta juhlastamme, lokaatiosta sekä hakemastamme tyylistä.Jos vielä tätä ennen tuleva kuvaajamme oli ollut ns. viiden kauppaa, lukitsi saamamme vastaukset mielenkiintomme yksittäiseen lahjakkaaseen kuvaajaan – Astrid Mannerkoskeen. Paljastui nimittäin, että hänellä oli jo kuvauskokemusta tulevassa kesän juhlatilassamme. Todettakoon, että hän oli jo muidenkin kuviensa perusteella hyvin potentiaalinen vaihtoehto, ja kenties sattumankaupalla ensimmäinen postaukseemme vastannut valokuvaaja. Ilmaisimme (jo tässä vaiheessa ylitsepursuavan) mielenkiintomme toivoen, että hän olisi vielä käytettävissä haluamanamme ajankohtana. Esteitä ei ilmaantunut, joten tällä tavoin varasimme kuvaajan häihimme.Syksy vietetään nyt todennäköisesti hiljaiseloa kuvauksen suhteen, mutta keväällä alkanee tarkempi keskustelu kuvauksen detaileista. Luultavasti tässä vaiheessa käymme tarkemmin läpi vielä tulevaa kuvausta myös tässä blogissa.-Filosofi...

Hääkuvauksen suunnittelu

Häähumun ja –juhlallisuuksien ikuistaminen lienee melkeinpä itsestäänselvyys jokaiselle häitään suunnittelevalle parille. Vaikka ideaalitilanteessa juhlapäivästä piirtyykin osallisille vahva muistikuva yksioikoisesti mm. silmän verkkokalvon myötävaikutuksesta, on tilaisuuden taltiointi varmuuden vuoksi hyvä suorittaa myös erinäisen kuvaajan toimesta. Häävalokuvien sekä mahdollisten –videoiden läpikäyminen tekee mahdolliseksi hääkokemuksen muistelemisen sekä elävöittämisen myös pidemmän ajanjakson jälkeen.Lähdimme omalta osaltamme jo hyvissä ajoin kartoittamaan haluamamme dokumentoinnin/kuvauksen yksityiskohtia, ja suunnitteluprosessi lähtikin liikkeelle itse kuvauksen laajuuden määrittelemisestä. Opimme, että mittavimmillaan hääpäivän dokumentointi voisi sisältää virallisempien potrettien sekä kirkkoseremonian kuvakavalkadin lisäksi mm. juhla-aamun valmistautumiskuvat (painotus etenkin morsiamen valmistautumisessa), nk. First Look –kuvat (tunteellinen ensikatse ennen seremoniaa) sekä virallisen segmentin jälkeiset juhla-/bilekuvat. Lisäksi alkuvuoden häämessuilla meille valkeni, että meidän olisi myös mahdollista tilata häihimme ammattituotantoryhmä, joka hääpäivän filmatisoinnin lisäksi vastaisi myös taltioidun kuvan editoimisesta pienimuotoisen lyhytelokuvan formaattiin. Luonnollisesti vaihtoehtona olisi myös perhe-/kaveripiirin toteuttama pienimuotoisempi sekä ehkäpä hieman sattumanvaraisempi valokuvaus.Vaihtoehdoista ei tässä lähtötilanteessa siis ollut puutetta. Ensitöiksemme poissuljimme em. tuttavapiirin toimesta toteutettavan kuvauksen. Tätä perustelimme sillä, että emme halunneet asettaa taltioinnin taakkaa yksittäisen vieraamme harteille. Emme myöskään pitäneet sitä laadullisesti parhaana mahdollisena vaihtoehtona. Tämän ohella päädyimme siihen, että emme myöskään hyödyntäisi ammattikuvaajien tarjoamia videoproduktiopalveluita. Tämä perustuen ensinnäkin näin laajamittaisen kuvauksen tarpeettomuuteen, mutta kenties vielä merkittävämmin sen ylimitoitettuun hintavuuteen. Koimme, että emme saisi tällaisesta tallenteesta rahoillemme toivottua vastinetta.Näiden alustavien rajavetojen jälkeen, meille jäi kuitenkin vielä mittava vaihtoehtojen kirjo läpikäytäväksi. Tiesimme, että haluaisimme potrettien ohella muitakin kuvia hääpäivästämme, mutta kuvauksen laajuus säilyi kysymysmerkkinä yllättävänkin pitkään. Tässä vaiheessa voin jo todeta, että löysimme suureksi iloksemme toiveidemme mukaisen kuvaajan loppukesästä. Tämän hakuprosessin kuvaileminen edellyttää kuitenkin vielä erillistä kirjoitusta.- Filosofi...

Tulipa todettua, vol. I

”Eikös siinä tallotakaan varpaille?!” Päätimme lisätä blogiin tämän epäsäännöllisin väliajoin toistuvan osion, jossa tuomme esille hulvattomimmat ilmoille päästetyt lausumat suunnittelumatkamme varrelta. Oheisen kukon päästi ilmoille tuleva sulhanen keskustellessamme siitä, kuinka hääpari traditionaalisesti polkaisee lattiaa kakun korkkaamisen yhteydessä. Perinteisestihän se osapuoli, joka ehtii kakun leikkauksen yhteydessä ensin kengällään kopauttaa lattiaa, määrää parisuhteessa kaapin paikan. Filosofin peräänkuuluttama (osittain jopa inttämä) näkemys oli, että tallomisen kohteena olisi nimenomaan kilpakumppanin varpaat. Näkemys oli niin päähän pinttynyt, että alkuperäisen korjaukseni jälkeen filosofi järjesti aiheesta jopa pienimuotoisen gallupin perheensä, ystäviensä sekä kollegoidensa kesken. Pitikö siis kakun leikkaamisen yhteydessä talloa puolison varpaille?Vastaus oli korostuneen yksimielinen ja yksiselitteinen: ”EI!”Varpaita ei siis tule kakun leikkaamisen yhteydessä missään nimessä talloa, ja tästä kiittävät varmasti myös juhlakengät. Olisihan se hieman surkuhupaisaa astella avioliiton satamaan ikävästi litistynein ja kipein varpain, etenkin kun kengännumeron eroa tässä suhteessa on sellaiset vajaat kymmenen numeroa. Onneksi tämä pieni vaikkakin tärkeä yksityiskohta tuli esille ennen itse tapahtumaa- olisi nimittäin saattanut sulhasta kohdata muutama vihainen katse itse hääjuhlassa!Mistä tällainen mielikuva oli Filosofille alunperin muodostunut – se jäi (ainakin vielä tässä vaiheessa) mysteeriksi...

Ajatuksia: Tunnelmalliset kaupunkihäät

Tämä postaus merkkaa kymmenennen blogikirjoituksen rajapyykkiä, ja tämän kunniaksi päätimmekin viettää tovin niinkin perustavanlaatuisessa (ja vielä tässä vaiheessa sivutussa) yksityiskohdassa kuin itse sivuston alaotsikossa. Merkityksellisyys tällä otsikoinnilla on nimittäin erittäin suuri, sillä koemme, että hakemamme/etsimämme häiden ideaalitematiikka kiteytyy nimenomaan tässä parivaljakossa – tunnelmalliset kaupunkihäät.Tästä sanaparista jälkimmäinen osio, kaupunkihäät, on merkitykseltään suhteellisen yksiselitteinen ja ei jätä paljon varaa tulkinnalle – kyseessä ovat pääkaupunkiseudulle sijoittuvat hääjuhlat. Kaupunkilaisuuden teema tuntui jo varhaisessa vaiheessa omalta, olemmehan molemmat kaupungissa varttuneita ja kaupunkimiljöössä näin ollen marinoituneita. Kaupungin painottamisella luomme myös pesäeroa meille paikoittain hieman etäiseen maalaismaiseman teema-ainekseen. Tämän korostamisen myötä häistämme jäävät mitä todennäköisimmin uupumaan elementit, kuten buffet-ruokailu, omin käsin askarrellut koristeet, erikseen ehostettava (lue: tyhjänä tilattava) juhlatila sekä hääbändi. Nämä ainesosat tuntuivat hakemamme teeman ulkopuolisilta elementeiltä. Tarkoitus ei ole arvottaa hakemaamme teemaa objektiivisesti edellä mainittuja elementtejä paremmaksi, vaan pikemminkin havainnollistaa, mitä pidämme itsemme näköisenä.Määrittelevä termi, tunnelmallinen, on kuitenkin problemaattisempi sekä sisällöltään monitulkintaisempi. Sanan merkitys rakentuu lähtökohtaisesti lukijan omien kokemusten pohjalta, ja se mikä on tunnelmallinen yhdelle, onkin kylmän kliininen tai tökerön passé toiselle. Hyödyntämäämme tunnelmallisuuden määritelmään sisältyy käsittelyssämme käsitteitä, kuten klassinen, tyylitelty, rustiikkinen, intiimi sekä lämmin. Haluamme luoda vieraillemme tyylitellyn ravintolaillallisen atmosfäärin lokaatiossa, jossa ambienssi mahdollistaa yhdessä olemisen, nautiskelun sekä rauhallisen leppoisan ja rennon lämpimän olotilan. Haluamme yksioikoisesti luoda hienon yhteisen kokemuksen.Konkreettisesti tämä näkyy nykyisissä valinnoissamme mm. siinä, että olemme valikoineet sijainniksi kohtalaisen pienen tilan ydinkeskustasta, jossa ystävämme ja perheemme oleskelevat yhtenäisessä tilassa, jota koristavat lämpimiä värejä huokuvat tiiliseinät ja kattoparrut. Pöytäasetelmamme koostuu pitkien ja neliskanttisten pöytien sijasta pyöreistä, intiimimmän tunnelman mahdollistamista pöydistä. Valaistuksessa pyrimme taas hämyiseen, ehkä kesähäihin nähden hieman normia pimeämpään ympäristöön, joka on omiaan luomaan haluamaamme tunnelmaa.Tällaisista tekijöistä koostuvat hakemamme tunnelmalliset kaupunkihäät. Tässä vaiheessa kaikki on vielä vain mielikuvia, ja nähtäväksi jää, missä määrin mielikuvamme aikanaan realisoituvat.- Filosofi...

”Millaisen häämekon laitat?”

”Millaisen häämekon laitat?” oli aika yleinen kysymys, jonka sain kuulla kun ilmoitimme lähipiirille tulevista häistä.  Kysymys on varsin oikeutettu, koska onhan monesti morsiamen hääpuku yksi odotetuimmista häiden pikku yksityiskohdista. Häämarssin alkutahtien soidessa, polkaisee hääpuvun paljastuminen kirkon ovien takaa itse hääjuhlan käyntiin. Moni vieras tutkailee välittömästi morsiamen pukua, ja mielipide pukuvalinnan onnistumisesta määrittyykin mieliin sekunneissa. Tästä syystä varmasti moni morsian miettiikin pukuaan pitkään ja pyrkii löytämään juuri itselleen sopivimman puvun.Kieltämättä kihlautumisen jälkeen aloinkin siis pohtimaan millaisen puvun tahtoisin ja mikä tärkeintä, millainen puku itselläni näyttäisi parhaimmalta. Pukuihin tutustuminen alkoi kohdallani (varmaan kuten monen muunkin kohdalla) pinterestin kautta. Pinterestin kuvissa oli toinen toistaan kauniimpia pukuja, pitkien ja hoikkien mallien päällä. Pukuja löytyi pitsisiä, satiinisia, pitkiä, lyhyitä, valkoisia tai vaikkapa pinkkejä. Valikoiman puutteesta ei mekkovalikoimaa voi siis kritisoida. Hyvin laaja valikoima takaa varmasti sen, että jokaiselle morsiamelle löytyy varmasti mieleinen mekkomalli. Mikäli kuitenkin käy niin, että valmiista valikoimasta ei mekkoa löydy, on puvun teetättäminen aina varteenotettava vaihtoehto.Pinterestin tutkailun jälkeen kiinnitin huomioni kännykän näytön sijasta tulevan mekon todelliseen malliin, joka ei edes korkokengillä tule saavuttamaan yli 170cm mittaa. Rintaa sekä peppua tältä morsiamelta myös löytyy enemmän kuin keskiverto mallilta. Viimeistään tässä vaiheessa ymmärsin, kuinka suuri työ puvun valinta tulisi olemaan, eikä pinterestin selaus toisi oikotietä onneen.Tammikuussa 2016 kävimme filosofin kanssa elämämme ensimmäisillä häämessuilla hakemassa tietoa sekä inspiraatiota häihin liittyen. Samalla tuli myös katsottua yhdessä hääpukujen ”muotinäytöstä”, mikä antoikin hyvän mahdollisuuden hieman tiedostella tulevalta sulholta, mitä mieltä hän erilaisista puvuista olisi. Isompaa ahaa-elämystä ei kumminkaan jokseenkin liiankin modernien mekkojen osalta jäänyt meille kummallekkaan.Ei auttaisi mikään muu, kuin hihojen kääriminen ja hyppääminen pitsitylli-mekkomereen toivoen, että perinteisten pukujen sovittamisella valioyksilö tulisi kohdalleni.- Filosofin morsian...

Ajatuksia: Something Old & Something New

Jokaiset häät ovat ainutlaatuiset. Jokainen häätapahtuma saavuttaa lopullisen muotonsa vihittävän pariskunnan mielikuvien sekä toiveiden muovaamana. Liiton osalliset rakentavat kanssakäymisellään kompromissin toivotusta vihkitilaisuuden sekä mahdollisten juhlallisuuksien olemuksesta. Tämän ilmiselvän inspiraatiolähteen lisäksi, hääseremonian olemukseen vaikuttaa kuitenkin myös laajempi ihmisverkosto – niin ystävien, perheenjäsenten kuin myös hääparille täysin tuntemattomien henkilöiden käsitykset määrittelevät kenties yllättävänkin suurilta osin sen, mistä elementeistä hääjuhlallisuudet parin varsinaisena juhlapäivänä lopulta koostuvat.Mistä lähtökohdista sinä lähtisit rakentamaan häitäsi? Mitä yksityiskohtia osaat nyt tätä lukiessasi jo liittää omiin häihisi? Löytyykö näkymästä kirkkoa vai maistraattia, mansikka- vai kinuskikakkua, hidasta häävalssia vaiko mukaansatempaavaa diskobiittiä? Tämänkaltaisia kysymyksiä omalla kohdalla pohtiessani, ohjauduin siihen loppupäätelmään, että ideaalitilanteessa häämme tulisivat luonteeltaan sijaitsemaan ns. vanhan ja uuden risteyspisteessä – tradition ja omaleimaisuuden tasapainossa. Täyttäessäni ajatukseni niistä kuvista, jotka liitän nimenomaan perinteisiin häihin, huomaan nostavani tietoisuuteeni assosiaatioita kuten kirkkovihkimisen, häämarssin, sormukset, morsiamen isän/bestmanin puheen, kimpun heiton, morsiamen ryöstön yms. Kun sitten taas käännän ajatukseni persoonallisiin rakennuspalikoihin, koostuvat nämä seikoista kuten ei-kirkollinen ulkovihkiminen, hääparin koreografioitu tanssiesitys, ravintolaillallinen jne.Jokainen hääpari joutunee keskusteluissaan käymään läpi, mitä traditionaalisia osioita ja mitä persoonallisia tekijöitä he haluavat omassa ainutlaatuisessa hääjuhlassaan hyödyntää. Olen vakaasti siinä uskomuksessa, että tässä tulisi nimenomaan löytää balanssi vanhan ja uuden välillä. Ilman uutta, tilaisuus ei onnistu saavuttamaan omintakeista, hääparin persoonallisuutta hyväilevää olemusta, kun taas pelkästään uuteen turvautuen tilaisuus ei ole kykeneväinen sitomaan itseään laajempaan, kollektiiviseen hääseremonian mielikuvien maisemaan.Nyt kun suuntaus kohti (kultaista) keskitietä on koordinoitu, on aika lähteä etsimään niitä ratkaisuja, joilla tämä suunta on mahdollista säilyttää.- Filosofi...

Helsingin kirkkoarpajaiset

Helsingissä on käytössä suosituimpien kirkkojen osalta ns. arpajaisjärjestelmä, joka avautuu vuosittain aina yhdeksi viikoksi toukokuussa. Järjestelmään tulisi jättää pyynnöt/toiveet koskien haluamaansa tulevan vuoden hääpäivää sekä vihkikirkkoa.Toukokuun 2016 arpajaiset pitivät siis sisällään kesän 2017 häälokaatiot sekä ajankohdat. Arvottavat kohteet koostuvat Tuomiokirkkoseurakunnan kirkoista: Tuomiokirkko, Mikael Agricolan kirkko, Suomenlinnan kirkko, Vanha kirkko ja Johanneksen kirkko. Järjestelmään on mahdollista lisätä toiveita maksimissaan 30 kappaletta. Minimissään toiveita olisi hyvä laittaa ainakin 10 kappaletta, jolloin parilla on vahvempi mahdollisuus saada edes yksi toiveiden mukainen aika + kirkko yhdistelmä toteutumaan. Toiveita syötetään järjestelmään aina aika + kirkko kombinaatiolla, esimerkiksi:Toive 1) 24.6.2017 Suomenlinnan kirkko klo: 13:00Toive 2) 24.6.2017 Suomenlinnan kirkko klo: 14:00Toive 3) 24.6.2017 Johanneksen kirkko klo: 13:00Toive 4) 17.6.2017 Vanha kirkko klo: 14:00Toiveiden jättäminen ei kuitenkaan ole mikään nopeuskisa, vaan niitä voi viikon aikana käydä muuttamassa niin useasti kuin haluaa ­– aina sulkeutumiseen asti. Tämän jälkeen ajat arvotaan siten, että ne parit, joista ainakin toinen kuuluu Tuomiokirkkoseurakuntaan, ovat toiveineen etusijalla.Me osallistuimme myös tämän vuoden toukokuussa toiveiden jättämiseen ja nimesinkin tapahtuman leikkisästi ”kirkkoarpajaisiksi” -> vastasihan toiveiden jättäminen aika ajoin lottokupongin täyttämistä. Pohdimme pitkään, tulisiko toiveita täyttäessä käyttää jotain tiettyä strategiaa. Kumpi meille olisi lopulta tärkeämpi, kellonaika vaiko kirkko? Jätimme toiveemme lopulta kenties enemmän kirkkopainotteisesti ja jäimme jännittynein tunnelmin odottamaan vastausta, joka saapuisi muodossa tai toisessa muutaman viikon päästä.Googlen avustamana olin selvittänyt etukäteen, että vastaus kirkkoajasta oli aikaisempina vuosina tullut monesti jo luvatun viikon alkupuolella. Tästä johtuen sähköpostia tuli tuona nimenomaisena viikkona päivitettyä tiheämpään tahtiin. Varsinkin allekirjoittanut seurasi Facebookin erinäisten hääryhmien tunnelmia odottaen ensimmäisiä tietoja muiden morsianten arpajaisonnesta.Vastauksen malttamaton odottaminen koki kuitenkin jyrkän ja odottamattoman täyskäännöksen alkaessamme toivomaan, ettemme saisi vastausta vasta kun loppuviikosta. Tämä johtui yksioikoisesti siitä, että ensimmäiset aiheeseen liittyvät hääryhmien päivitykset koskivatkin yllättäen sitä, että pari ei ollut saanut yhtä ainutta toivomaansa aikaa. Jännitystä ei lievittänyt se, että monet pareista olivat hakeneet samaa päivää, jota itse olimme toivoneet!Viikko kului kohti loppuaan ja olimme päivä päivältä yhä helpottuneempia siitä, että vastausta ei kuulunut. Samalla ehkä valmistuimme jo henkisesti kaikkiin muihin vaihtoehtoihin: mitä jos aika olisi se kaikkein epämieluisin, mitä jos kirkon sijainti olisikin se kaikista haastavin jne. Päättäväisinä päädyimme kuitenkin siihen yhteisymmärrykseen, että saisimme kaiken käännettyä voitoksi ja juhlapäivä olisi kaikesta huolimatta varmasti onnistunut.Perjantaina, vastauksen deadlinen päivänä, morsiamen sähköpostiin tuli vihdoin odotettu viesti. Hieman shokeerattuina luimme yhdessä tiedoksiantoa, jossa tuli ilmi, että olimme saaneet kuin saaneetkin (kenties hieman yllättäenkin) ensimmäisen toiveemme! Arpajaisonni oli suosinut ja lottovoitto oli käsillä. Siinä taisi muutaman tarkistavan lukemisen jälkeen ylävitoset tulla vaihdettua ja iloiset...

12 kuukautta hääpäivään

Kesän kääntyessä heinäkuun puolelle, havahduin siihen tosiasiaan, että häihimme on enää alle vuosi aikaa. Vuosi sitten tapahtuneesta kihlauksesta on edetty ns. puolimatkankrouviin, ja näin jälkikäteen tuntuu siltä, että aika on edennyt ja kulunut poikkeuksellisen nopeasti – vuosi sitten vielä mietiskelin, kuinka pitkä aika häihin vielä olisi. Olemme nyt vuotta lähempänä itse h-hetkeä ja luonnollisesti oletan tämänkin vuoden kuluvan silmänräpäyksessä. Tästä syystä taitaa olla aika kääriä hihat ja polkaista häiden suunnittelu kunnolla käyntiin.Uskon vahvasti, että vuosi on riittävä aika hoitaa hääjärjestelyt kuntoon. Facebookin hääryhmiä seuratessa voi toki aika-ajoin tulla sellainen tunne, että olemme armottomasti myöhässä. Osa ryhmäläisistä on lyönyt lukkoon kaikki detailit kampaajasta lähtien ja häämekossakin saattaa olla jo toinen vaihtoehto menossa mielen muuttuessa.Mitä me olemme sitten saaneet jo aikaiseksi ja mitä tulee vielä hoitaa kuntoon? ”To do” –lista on kohdallamme vielä hyvin pitkä ja alle olenkin hieman luonnistellut nykytilannetta:Jo hoidetut asiat:-Häätilin avaus ja säästäminen-Kirkon varaus-Juhlatilan valinta ja varausmaksun suorittaminen-Kaason ja bestmanin valinta-Mahdollinen sisääntulomusiikin valintaTehtävät asiat:-Valokuvaajan valinta-Sormusten hankinta-Häämekko ja sulhasen puku sekä kaikki asusteet näihin liittyen-Kampaajan ja meikkaajan varaaminen sekä sulhasen grooming-Hääauto-Hääkukat-Hääkakun valinta-Teemavärien valinta-Koristelut sekä vieraskirjan toteutuksen päättäminen-Hääyön varaus-Hääkutsujen suunnittelu sekä tilaus-Kiintiövarauksen hoitaminen hotelliin muilta paikkakunnilta saapuville häävieraille-Menun + juomien lukkoon lyöminen alkuvuodesta 2017 yhteistyössä juhlapaikan kanssa-Juhlapaikan esittely vanhemmille, kaasolle ja bestmanille-Hääjuhlan musiikin toteutuksen päättäminen-Häävalssin päättäminen ja tanssijalan veryttely-Hääjuhlan ohjelman luonnostelu sekä aikataulutus-Papin varaus oman alueen seurakunnasta-Esteiden tutkiminen-Mahdollisen häälahjalistan laadinta-Häämatkan varaaminenTämän listan jatkoksi muodostunee luonnollisesti myös kaikki ne muut asiat, joita emme ole ehkä vielä osanneet edes miettiä! Häästressistä ei ole vielä tietoakaan ja naiivi veikkaus on, ettei kohdallamme sitä suurissa määrin tule edes esiintymään…toivottavasti :)- Filosofin morsian...

Hääpaikkojen shortlist

Seuraavaksi haluamme esitellä juhlatilojen niin sanotun shortlistin – toisin sanoen listan niistä lokaatioista, jotka päätyivät mahdollisten vaihtoehtojen katalogiin. Kävimme viidessä juhlatilassa paikan päällä ja kirjasimme käyntien jälkeen ylös ajatuksiamme sekä plussia ja miinuksia.Mielikuvien ja positiivisten/negatiivisten aspektien kirjaamisella halusimme mahdollistaa sen, että voisimme palata jälkikäteen tarkistamaan, mitkä asiat olivat tiloissa hyviä ja mitkä asiat olivat jääneet vielä mietityttämään. Tätä kautta tilat eivät myöskään pääsisi sekoittumaan toisiinsa.Ravintola Sipuli, BankettisaliEnsimmäisenä tilana olimme kiinnostuneita Ravintola Sipulin Talvipuutarhasta, mutta hyvin nopeasti kävikin ilmi, että tila olisi juhlillemme liian suuri. Talvipuutarhan vierestä löytyi kuitenkin Bankettisali, joka sopi meille paremmin koon sekä tunnelmankin kannalta. Talvipuutarha ja Bankettisali sijaitsevat vierekkäin, mutta käynti juhlatiloihin on eroteltu eripuolille taloa, jolloin Bankettisalin vieraat pääsevät käyttämään ravintolan pääovia. Bankettisaliin oli mahdollista saada pyöreät tai suorakulmaiset pöydät, ja salin pääikkunasta avautuukin näkymä Kanavarantaan.            Tilan plussat ja miinukset:+   Sijainti+   Oikea tunnelma+   Piano tilassa+   Äänentoisto puheelle+   Oma sisäänkäynti+   Pyöreät pöydät+   Tilan sopiva koko- Tila on mahdollisesti hieman pimeä kesähäihin- Rakennuksen sokkeloisuus- WC:n sijainti eri kerroksessa- Ruoan laatu?    (emme ehdi koemaistaa ruokaa ennen varausta)- Ulkotilan puute- Riittääkö tilaa tanssimiselle?UunisaariBankettisalin jälkeen kävimme katsomassa Helsingin edustalla sijaitsevaa Uunisaarta, josta pääsali oli varattu mutta Café puoli oli edelleen vapaana hääpäivänämme. Tilat jakavat saman sisäänkäynnin sekä vessat. Käynti saareen tapahtuu kesällä veneellä ja saari on varsinaisia tiloja lukuun ottamatta yleisessä käytössä – saarella saattaa siis olla ulkopuolisia ulkoilijoita tilaisuuden aikana. Uunisaaren sijainti huomioiden, pohdimme myös ulkovihkimisen mahdollisuutta. Saaren kalliomaisema sopisi tähän varsin mainiosti.Pitkän miinuksen paikka sai kuitenkin itse esittelytilanteesta. Olimme hyvissä ajoin paikalla sovitussa tapaamispisteessä. Ehdimme itsenäisesti tutustua paikkoihin yli 30 minuuttia samalla ihmetellen esittelijän uupumista. Soittaessamme hänelle paljastui, että hän oli ilmeisesti sekoittanut päivät, mutta pääsisi vielä esittelemään paikkoja. Café puolella pöytien sijoitteluun ei yli 50 hengen tapahtumalle ollut paljon vaihtoehtoja eikä ylimääräistä tilaa jäisi esim. tanssimiselle tai mahdolliselle bändille. Tilan yhteydessä on kyllä terassi, johon em. voisi mahdollisesti sijoittaa. Paikka ei kokonaisuutena vastannut oikein odotuksiamme ja Uunisaari jäikin vaihtoehtojemme hännille lähestulkoon välittömästi.           Tilan plussat ja miinukset:+ Ulkotila sekä terassi+ Mahdollisuus vihkimiseen Uunisaaren kallioilla- Tilan yleinen kahvila olemus, hämähäkin seitit katossa sekä tilan pienuus- Pöytäjärjestely- Veneellä kulku saareen ja sen hinta- Hinta–laatu ei mielestämme kohdannut- Yhteinen sisäänkäynti toisen tilan kanssaHotel Kämp, PeilisaliPidimme alusta asti Hotelli Kämpistä ja sijainti oli paikoista ehkä parhain – Hotel Kämp sijaitsee Esplanadilla Kauppatorin kupeessa. Saamamme palvelu oli todella ansioitunutta ja tilan esittelyn yhteydessä meitä kierrätettiin myös hotellien huoneissa sekä yleisissä tiloissa. Kämpissä hääpakettiin kuului myös mm. hääyö sekä...