Mennään naimisiin! -lehdestä löydät sekä parhaat ideat että uusimmat trendit. Monipuolisissa artikkeleissa kerrotaan juhlavalmisteluista, seremonioista, hääpuvuista, kampauksista, morsiuskimpuista, sormuksista, häämatkoista – kaikesta mikä tekee häistä onnistuneen ja ikimuistoisen juhlan.

Osta uusin lehti

Mennään naimisiin järjestää myös vuosittain Suomen kattavimmat häämessut. Häämessut ovat Wanhassa satamassa 13.-14.1.2018.

Kirjaudu tai tarkastele tiliäsi:

Kirjaudu

© 2017 www.mennaannaimisiin.fi! Powered By: Noora´s Design

Hääblogit

Mennään naimisiin / Hääblogit (Page 24)
Kihlaus-kihlajaiset-sormukset-haamimmit-mennaannaimisiin

Kihlaus

 7.1.2016 oli yksi elämäni tärkeimmistä päivistä. Se oli aivan tavallinen torstai, mutta niin tärkeä meille. Se oli nimittäin päivä, jolloin kihlauduimme.Tähän kohtaan olisi hienoa päästä kertomaan kynttilöistä, ruusun terälehdistä, hotellista tai ehkäpä jopa ulkomaanmatkasta, jossa kihlautuminen tapahtui. Täysin yllättävä kosinta, kimalteleva sormus, jännityksessä odottava puoliso...

Sormusten tarinaa

Kaikista hääjärjestelyistä ja -suunnitteluista vihkisormuksen löytäminen on aiheuttanut minulle eniten päänvaivaa. Osa syynä on varmasti budjetti, sillä haluaisin näyttävän sormuksen, mutta samalla siltä uudelta sormukselta puuttuu tarina. Toki luomme vihkisormukselle oman tarinamme, kun mieheni sen hääpäivänämme pujottaa sormeeni.Sormus, jota käytän oikean käden nimettömässä on minulle äärimmäisen rakas. Olen saanut sen isoäidiltäni vuonna 2011, kun tyttäreni syntyi. Historia, joka sormuksella on, tekee siitä korvaamattoman. En usko, että mikään sormus pystyy luomaan samaa tunnetta. Sormus tuo mieleeni kultaakin kalliimpia muistoja ja tarinoita.Sormus on alunperiään kuulunut venäläiselle emigrantille, joka on myynyt korujaan vaihtaakseen ne rahaan, luultavasti talvi- tai jatkosodan aikaan. Minulla oleva sormus on myyty tällöin Tillanderille. Valitettavasti en tiedä sormuksen historiaa ajalta, ennen kuin se on päätynyt sukuumme. Isoäitini syntyessä vuonna 1943 on isoisoisäni ostanut sormuksen lahjaksi vaimolleen eli minun isoisoäidilleni. Isoäitini on perinyt sormuksen omalta äidiltään tämän kuoltua vuonna 1982.Ajattelin alun perin, että olisin halunnut käyttää tätä kyseistä sormusta myös kihlasormuksenani. Isoäiti oli kuitenkin sitä mieltä, että sormuksen tarina on niin erityinen ettei se sopisi kihlasormukseksi. Hänen toivettaan kunnioittaen sormus sai jäädä komeilemaan oikean käteni nimettömään. Sormuksen kruunu on valkokultainen ja siinä on sinisafiiri sekä 14 erikokoista pientä timanttia. Muutoin sormus on keltakultaa.Kihlasormukseni on myös isoäidiltäni ja sormuksella on toki myös oma tarinansa. Ei kuitenkaan niin pitkää historiaa, kuin toisella sormuksellani. Isoäitini on ostanut sormuksen vuonna 1984, jolloin hän myi vanhemmiltaan perityt tekstiilifirman osakkeet. Sormus on ostettu E. Lindroosin liikkeestä. Kihlasormukseni on alun perin ollut kauttaaltaan valkokultainen, mutta isoäitini on vaihtanut osan keltakullaksi. Sormus on puoliallianssi, timanttikruunut ovat valkokultaa ja siinä on 11 timanttia. Sisäosaan on tietenkin kaiverrettuna meidän kihlajaispäivämäärämme.  Löytyykö sinun sormuksiltasi tarinaa? - Sara ♥...

Kihlajaiset Pariisissa

Pariisi – kaupunki, jota kutsutaan myös rakkauden kaupungiksi. Pariisi on minulle kuin toinen kotikaupunki, olenhan käynyt siellä osan peruskoulustani sekä viettänyt monet lomat.  Pariisi on vienyt pysyvästi osan sydämestäni.Mieheni ei ollut ennen viime kevättä koskaan käynyt Ranskassa. Maaliskuussa juhlittiin mieheni kolmekymppisiä ja ostin hänelle lahjaksi lennot Pariisiin. Matkalle suuntasimme viime toukokuussa. Matkastamme tuli lopulta ikimuistoisempi, kuin osasin odottaakaan. Synttärimatkan lisäksi, siitä tuli myös meidän kihlajaismatkamme.Kihlajaispäivänä mieheni oli valmistanut meille piknikin Champ de Marsin puistoon, jossa hän kysyi sen maagisen kysymyksen polvistuen. Ihanan romanttista! Vastaukseni oli tietenkin myönteinen niin kuin tässä vaiheessa arvata saattaa.         Päivämme huipentui kokin, vain meille kahdelle, valmistamaan illalliseen. Vihdoin minutkin oli saatu yllätettyä. Osasin nimittäin aavistaa jo aamusta, että jotain erityistä oli tekeillä. Minua varten valmistettu aamupäivän piknik sekä mies kauluspaidassa lähes kolmessakymmenessä asteessa sai aikaan tunteen, että tänään tapahtuu jotain erityistä.                               - Sara ♥...

Meidän perheemme

Meidän rakkaustarinamme on saanut alkunsa niinkin romanttisesta paikasta kuin Tinder. Monella tuntuu olevan viha-rakkaussuhde kyseiseen sovellukseen ja niin oli minullakin. Ainakin siihen päivään asti, kunnes tapasin mieheni. Kukapa olisi arvannut, että löydän sovelluksesta tulevan aviopuolisoni.Asumme kerrostalo kolmiossa Helsingissä ja meidän lisäksi perheeseemme kuuluu myös 6-vuotias tyttäreni. Mieheni ylitti alkuvuonna kolmenkympin rajan ja itselleni vuosia on kertynyt 28. Elämme hyvin tavallista elämää, käymme molemmat töissä ja tytär esikoulussa.Ajoittain toivon, että olisin tutustunut mieheeni jo nuorempana. Toisaalta olen kiitollinen myös siitä, että minulla on ihana tytär ja elämä on kasvattanut minua ylä- ja alamäillä. Olenpahan oppinut kunnioittamaan itseäni, tiedän mitä haluan parisuhteelta ja mitkä arvot ovat minulle tärkeitä.Monesti olen kuullut vastakohtien täydentävän toisiaan, ja osittain voin allekirjoittaa sen. Koen mieheni täydentävän minua. Hän on luonteeltaan rauhallisempi, hieman varautuneempi ja ehkä jopa tasapainoisempi kuin minä. Minä taas olen se spontaanimpi ja sosiaalisempi osapuoli.Emme juuri riitele, sillä emme pidä siitä eikä kumpikaan meistä ole riidanhakuista sorttia. Vietämme mielellämme aikaa molempien perheiden kanssa, meillä on yhteisiä mielenkiinnon kohteita ja teemme mielellämme asioita yhdessä. Koen, että suhteessamme on hyvä tasapaino parisuhteen, perheen, työn, harrastuksien ja vapaa-ajan välillä. En ole koskaan ollut näin onnellinen parisuhteessa. Minulla on hyvä olla ja viimein koen, että minua rakastetaan ja arvostetaan juuri omana itsenäni. Olen löytänyt sen oman puuttuvan palaseni, miehen, jonka kanssa menen ensi kesänä naimisiin.         Tervetuloa seuraamaan meidän matkaamme kohti kesähäitä 2018! – Sara ♥...

Save the date -magneetit

Pienet häät kuluttavat luonnollisesti vähemmän ympäristöä kuin suuret: tarvitaan esimerkiksi pienempi tila, vähemmän ruokaa ja vähemmän kutsukortteja. Meidän vieraslistalle kertyi nopeasti noin 70 läheistä ihmistä ilman, että ketään kutsutaan velvollisuuden tunteen tai sosiaalisen paineen takia. Vieraslistan ulkopuolelle jäi paljon ihmisiä, jotka olisimme halunneet kutsua, mutta jo tilan takia sekä taloudellisistakin syistä raja on vedettävä johonkin.Paperisia kutsuja ekologisempaa olisi valita täysin sähköiset kutsut. Sähköinen kutsu ei tarkoita kiireessä tehtyä paint-oksennusta, vaan kutsu voi olla esimerkiksi lyhyt video, kuten boho-hääblogissa save the date -video. Meidän varsinaista hääkutsua varten kuvattiin elokuussa 2017 videoita. Katsotaan, josko videosta saadaan käyttökelpoinen ja julkaisen sen täällä myöhemmin. :)[caption id="attachment_9794" align="aligncenter" width="169"] Kuvakaappaus elokuussa 2017 kuvatulta videopätkältä, ehkä tästä tulee meidän virallinen hääkutsu?[/caption]Paperisten save the date -ilmoitusten, kutsujen, ohjelmalehtisten ja muiden paperituotteiden kohdalla voi panostaa ekologisuuteen käyttämällä kierrätyspaperia ja kierrätettyjä materiaaleja kutsujen koristeluun. Kirjekuoret voi askarrella vaikka lehtikeräyksestä löydettyjen lehtien tai kirpputorilta ostettujen kirjojen sivuista uusien  kuorien ostamisen sijaan.Save the date -ilmoitusten kohdalla päädyimme jääkaappimagneetteihin. Monilla ei ole vielä ensi kesän kalenteria, joten pieni magneetti jääkaapin ovessa olisi hyvä tapa muistuttaa juhlastamme. Suunnittelimme magneetin Vistaprint:lla itseottamaa kukkaniittykuvaa pohjana käyttäen. Laitoimme magneettiin ainoastaan hääpäivämme ja etunimemme. Kun tilaus oli tehty, huomasimme, että Vistaprintista olisi saanut myös valmiita save the date -magneetteja: meidän tehtiin käyntikorttimagneetin pohjaan. Yhtäkkiä persoonallinen ideamme ei tuntunutkaan enää niin uniikilta. :D Vistaprintin varsinaiset save the date -magneetit olivat kuitenkin postikorttikokoa, ja olivat meidän mielestä liian suuria. Pysyimme siis suunnitelmassamme käyntikorttien kokoisista save the date -magneeteista. Hintakin pysyi huokeampana.Kirjekuorivaihtoehtoina meillä oli joko vanhojen kirjojen tai lehtien sivuista itsetehdyt kirjekuoret. Muutamia kirpputoreja ja antikvariaatteja turhautuneina kierrettyämme päädyimme kuitenkin valmiisiin kierrätyspaperista tehtyihin kuoriin. Olin nähnyt ihanan idean kirjekuorien sisäpapereista boho-hääblogissa, ja löysinkin todella kauniin Suomessa valmistetun Vallilan lahjapaperin tätä varten.Ensin leikkasin mallin, jonka avulla lahjapaperin nurjalle puolelle piirrettiin ääriviivat hyödyntäen mahdollisimman hyvin koko paperi.Tämän jälkeen ne leikattiin irti, pujotettiin kirjekuoren sisään ja laitettiin valokuvatarralla kiinni kirjekuoren "läpän" sisäosaan.Jokainen kuori on omanlaisensa, ja lahjapaperi oli niin kaunis, että voisin ottaa siitä vaikka tapetit seinille! Ylijääneestä lahjapaperista askarreltiin kortteihin koristeita, jolloin lahjapaperirulla saatiin käytettyä todella tehokkaasti, eikä hukkapaperia tullut. Korttien kansiin kiinnitettiin magneetit valokuvatarroin.Olen tosi tyytyväinen kortteihin! Ne oli helppo ja kiva tehdä yhdessä, ja niistä tuli meidän näköiset. Magneetit maksoivat noin 20 euroa ja korttipohjat, kirjekuoret, valokuvatarrat ja lahjapaperi toiset 20 euroa. Löysimme vielä ihanat tyyliin sopivat postimerkitkin. Kortteja on yhteensä reilu 40 kappaletta. Vain 13 niistä postitettiin, ja loput veimme itse.   ...

Ekologisuus sormusten valinnassa

Niinkin pienikokoisella asialla kuin sormuksella voi olla suuret ympäristövaikutukset, ja häiden suhteen se onkin helposti vaikuttavin asia ympäristön kannalta. Kultasormuksen valmistaminen kuluttaa reilusti yli 2 500 kiloa luonnonvaroja, kun esimerkiksi maa-ainesta pilataan syanidilla tai elohopealla. Tähän liittyy myös riski luontoon ja pohjaveteen pääsevistä myrkyllisistä aineista. Kuitenkin kultasepänalalla on kierrätetty tehokkaasti aina, ja suomalaiset kultasormukset ovatkin tehty kierrätetystä kullasta. Lisäksi osa kultakaivosten työläisistä on ryhtynyt Reilun kaupan -kullantuottajiksi. Uutta kultaa ympäristöystävällisempi valinta on hopea tai kupari, jotka kuluttavat huomattavasti vähemmän luonnonvaroja kuin kulta.Veritimanttien välttämiseksi vuonna 2003 luotiin järjestelmä, jonka avulla voidaan selvittää timanttien alkuperä. Tämän myötä kauppiaalta voi pyytää kirjallista todistusta timantin alkuperästä. Vaikka veritimantit voisi välttää, kulta- ja jalokivikaivostoiminta aiheuttaa silti ympäristötuhoja ja sosiaalisia ongelmia paikallisväestölle. Ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi perintösormukset, vintage-sormukset, omista vanhoista jalometallikoruista teetetyt kierrätyssormukset. Tillander mainostaa eettisiä timanttisormuksiaan, joiden timantit ovat kanadalaisia. Timanttien sijaan voi materiaaliksi valita myös kotimaisia kiviä, kuten spektroliittia, kordieriittia, beryllia, ametistia, granaattia, savukvartsia tai rapakiveä tai vaikka tuohen! Toki ekologisinta olisi miettiä, tarvitseeko perinteisiä sormuksia ollenkaan?Meidän kihlasormukset ovat hyvin yksinkertaiset, valkokultaiset Tillanderin Red Label -malliston sormukset, jotka on valmistettu kierrätetystä kullasta. Tillander valikoitui siksi, että halusimme tukea kotimaista, ja vieläpä turkulaista, kultasepäntyötä. Vihkisormuksia olen katsellut edellämainitusta vintagekaupasta, ja miettinyt myös, voisiko kihlasormuksestani muokata näyttävämmän vihkisormuksen suomalaisia korukiviä käyttäen?...

Miten tämä tarina alkoi

Meidän tarina alkoi Tinderissä keväällä 2014. Kuulostaa säälittävältä, mutta pidin aina hakuetäisyyden maksimissa (160 km), sillä ainakin niihin aikoihin esimerkiksi 50 km säteeltä naisena naista etsiessä vastaan tuli ainoastaan joko eksiä tai eksien eksiä. No, edes tämä Tinderin maksimihakuetäisyys ei olisi riittänyt saamaan meitä yhteen, jos olisin ollut silloisessa kotikaupungissani Lahdessa, sillä sieltä on matkaa Turkuun 250 km. Olin kuitenkin vapunvietossa Tampereella (juuri se maaginen 160 km Turusta), kun mätsäsimme.Hyvin nopeasti yhteydenpito oli niin tiivistä, että halusimme tavata. Pelkäsin, että ellemme pian näe toisiamme, muodostan Karosta mielikuvan, joka ei vastaa totuutta. Eräs perjantai-ilta sitten sovimme, että matkustaisin seuraavana päivänä Turkuun. Asuin Lahdessa rautatieaseman lähellä, ja muistan, kuinka puhuin samalla Karon kanssa puhelimessa kun marssin koirani kanssa lippuautomaatille perjantai-iltana ja ostin lauantaiaamulle lipun Turkuun. Tämä lippu on edelleen tallella: kehystettynä asuntomme seinällä.Karo matkusti Lahteen tai mä Turkuun lähes joka viikonloppu kesän 2014 ajan. Syksyllä 2014 sain töitä ja asunnon Turusta, ja maaliskuussa 2015 muutimme ensimmäiseen yhteiseen kotiimme Turussa.Tiesin, että naimisiinmeno on Karolle tärkeää, ja olin itsekin alkanut ymmärtää avioliiton tuomien oikeuksien päälle, erityisesti mitä tulee lastensaamiseen naisparina. Kihlauduimme elokuussa 2015 ja jäimme odottamaan, että tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan. Samalla saimme alkaa pikkuhiljaa suunnitella häitä: rakastan suunnittelemista, oli sitten kyseessä illanistujaiset, juhlat tai matka!...

Naispari häähulinassa

Alkutalvesta 2017 Turun häämessuilla oli kiusaantunut tunnelma. Me, kihlapari, katselimme kukkien, sormusten ja hääkampauspalvelujen tarjontaa. Jokaiselle messuesittelijälle jouduimme rautalangasta vääntämään, että olemme molemmat morsiamia. Kun juhlapaikkaa tai dj-palveluita myyvälle henkilölle viimein valkeni, että olemme toistemme morsiamia, tuli tilanteesta kiusaantunut. Kaikille edustajille ei homman juju auennut siitä huolimatta, vaikka otimme toisiamme käsistä kiinni ja naurahtaen totesimme menevämme mielellään naimisiin samana päivänä, samassa paikassa ja samaan aikaan.Facebookin hääryhmissä jyllää myös voimakas heteronormatiivisuus: koska enemmistö on heteroita, kaikkia kohdellaan heteroina. Se näkyy pieninä asioina, joihin naisen kanssa naimisiin menevä takertuu, ja joiden takia tuntee itsensä jollain tapaa ulkopuoliseksi. "Milloin ja missä tapasit sulhasesi?" "Osallistuuko sulhasesi häävalmisteluihin?" On tullut tunne, ettei meidän häät kuulu vielä minnekään tällaisista yleisistä hääfoorumeista, vaikka lain nimissä olemmekin yhtälailla oikeutettuja avioliittoon. Siispä olenkin todella innoissani, kun pääsen kirjoittamaan häistämme tänne!Ekologisuus ja kestävä kehitys ovat meille tärkeitä asioita, jotka pyrimme huomioimaan arjessamme parhaamme mukaan. Siksipä tuntuisi oudolta jättää nämä seikat huomioimatta häitä suunnitellessa, ja mun blogissa etsitäänkin ympäristöystävällisempiä ratkaisuja kaikille juhlasuunnittelun osa-alueille.Tervetuloa seuraamaan kahden morsiamen hääsuunnittelua! :)...

Meidän kiitoskortti

Tilasimme kiitoskorttimme Vistaprintiltä, josta tilasimme myös hääkutsumme. Olimme tyytyväisiä Vistaprintin hinta- laatusuhteeseen, joten emme edes miettineet muita vaihtoehtoja kiitoskortteja suunnitellessa.Halusimme kiitoskortteihimme enemmän kuin yhden kuvan, ja Vistaprintillä olikin todella helppoa tehdä ja muokata kiitoskorttia. Kuvien asettelun ja määrän sai valita itse, sen lisäksi kortteihin sai lisättyä myös tekstiä. Teimme korteista kaksipuoliset, jotta saimme niihin laitettua kaiken haluamamme.Kiitoskortit tulivat jo viikossa tilauksesta, vaikka valitsimmekin pisimmän ja edullisimman toimitusajan korteille. Korttien mukana tulivat myös kirjekuoret, joten ihanaa kun ei tarvinnut alkaa metsästämään erikseen sopivan kokoisia kirjekuoria. Ainut miinus Vistaprintille on heidän toimitustapansa eli UPS, jonka kanssa paketin vastaanotto tuntuu lähes mahdottomalta...

Pariisi

Meidän häistä on kulunut jo melkein neljä kuukautta, toisaalta häät tuntuvat jopa paljon kaukaisemmilta. Me vietettiin edellisviikonloppuna mini-häälomaa Pariisissa, ja se toikin taas mieleen häämme. Aika kuluu kyllä niin nopeasti! Nyt on mielessä jo ystävien tulevat häät ensi vuodelle, ja omat häät ovat häämatkoineen tullut nyt päätökseensä. Pariisi oli aivan ihana kaupunki, ja haluan ehdottomasti matkustaa sinne vielä uudestaankin! Se ei kuitenkaan enää tuntunut niinkään häämatkalta, vaikka sitä sellaisena hieman pidimmekin. Ensimmäinen häämatkamme oli siis heti häiden jälkeen Mallorcalla, ja tämä Pariisin reissu oli pieni lisähäämatka. :D Itse olen kyllä sen kannalla, että häämatkalle kannattaa suunnata mahdollisimman pian häiden jälkeen!Pariisi tunnetaan romanttisena kaupunkina, ja sitä se kyllä ehdottomasti olikin. Nyt siellä oli juuri joulu alkamaisillaan, ja saatiinkiin ihastella kauniita jouluvaloja ja viettää aikaa joulumarkkinoilla. Pelkästään kahviloissa istuskelu ja ihmisvilinän seuranta oli mukavaa puuhaa! Vaikka oltiinkin Pariisissa vain neljä päivää (matkustuspäivät mukaan lukien), ehdimme näkemään siinä ajassa todella paljon. Metron käyttö oli onneksi todella helppoa, ja sen kanssa liikuimmekin joka päivä paikasta toiseen. Sen lisäksi tuli käveltyä noin 20km päivässä, joten tulipa siinä sitten vahingossa vähän urheiltuakin samassa.. :D Edelleen kiinnitän paljon huomiota hääpukuliikkeisiin, ja niitä tulikin jonkun verran vastaan Pariisissa! Jos meidän häät olisivat olleet vasta edessä niin olisin ehdottomasti käynyt sovittamassa pukuja vaikka oma olisikin ollut jo hankittuna.. Musta se oli ihanaa puuhaa! Ehkä meen vielä joskus, haha!Jonot pariisissa ovat aikamoisia, joten me tyydyttiin vaan katselemaan paikkoja ja jätettiin suosiolla esimerkiksi Eiffel-tornissa käynti väliin, sen sijaan keskityttiin ihailemaan sitä ulkoapäin senkin edestä. Riemukaari ja Notre Dame käytiin kuitenkin katsomassa sisältä, ja Riemukaaren näkymät Pariisin ylle olivat kyllä suorastaan upeat. Kumpaankin oli jonot, mutta ne liikkuivat todella nopeasti. Louvren jono olikin sitten omaa luokkaansa, ja oltiin jo etukäteen päätetty että käydään katsomassa sitä vain ulkoapäin.Meitä onneksi suosi kauniit ilmat, joten käveltiin hyvillä mielin paikasta toiseen. Meidän hotelliksi valikoitui pieni paikallinen hotelli joka oli Lafayette-tavaratalon nurkilla, se oli sijaintina todella hyvä ja toimiva. Tien toiselta puolelta lähti metro, ja lähellä oli monta kahvilaa ja ravintolaa. Emme halunneet ottaa hotellin aamupalaa, vaan kävimme joka aamu eri kahvilassa aamupalalla.Nyt olen jo innoissani suunnittelemassa uutta reissua Pariisiin, seuraavalla kerralla haluan nähdä kaupungin kesällä.Mutta meiltä siis suuret suosittelut Pariisille, etenkin pariskunnan näkökulmasta se on täydellinen matkakohde viikonloppureissulle! :)...