Mennään naimisiin! -lehdestä löydät sekä parhaat ideat että uusimmat trendit. Monipuolisissa artikkeleissa kerrotaan juhlavalmisteluista, seremonioista, hääpuvuista, kampauksista, morsiuskimpuista, sormuksista, häämatkoista – kaikesta mikä tekee häistä onnistuneen ja ikimuistoisen juhlan.

Osta uusin lehti

Mennään naimisiin järjestää myös vuosittain Suomen kattavimmat häämessut. Häämessut ovat Wanhassa satamassa 13.-14.1.2018.

Kirjaudu tai tarkastele tiliäsi:

Kirjaudu

© 2017 www.mennaannaimisiin.fi! Powered By: Noora´s Design

Author: Rea Haverinen

Mennään naimisiin / Articles posted by Rea Haverinen

Morsiamen tuoksun muistaa ikuisesti – miltä sinä haluat tuoksua hääpäivänäsi?

Kylläpä tässä häitä järjestellessä tulee mieleen monta sellaistakin aspektia, joita ei kuuna päivänä olisi osannut ajatella, kun tähän projektiin ryhtyi! On hypoxi-hoitoja, jotta saisi lantiolta pois vielä ne muutamat ylimääräiset sentit, on hääteemalla koristeltuja kynsiä ja erisävyisiä suihkurusketuksia, jotka olisi hyvä testata etukäteen, jotta osaa valita hääpäiväksi sen oikean. Ja sitten pitäisi vielä miettiä, miltä haluaa tuoksua hääpäivänään - ei nimittäin välttämättä aivan samalta kuin kaikkina muinakin päivinä, vaan aivan spesiaalilta! Tuoksut tuovat usein vahvasti mieleen muistoja, ja juuri tähän pyritään valitsemalla hääpäivälle joku aivan oma tuoksunsa, joka poikkeaa arkisesta hajuvedestä. Kemia-lehti summasi taannoin tuoksujäljet hyvin: ”Hajuaisti on läheisesti kytköksissä aivojen tunteisiin liittyvien alueiden kanssa. Tuoksut nostavat pintaan myös muistoja muita aistimuksia herkemmin.” Tässä valossa on kaunis ajatus, että hääpäivänään tuoksuisi erilaiselta kuin yleensä, sillä hajuvettä myöhemmin vaikkapa vuosipäivänä suihkauttamalla, saisi omaan ja kumppanin mieleen palaamaan vaikka minkälaisia muistoja. Omassa suhteessani tuoksujen tuomia muistojälkiä jää vain minulle. Mieheni hajuaisti on jollain tavalla vaurioitunut (virallista selitystä ei ole, hän itse vetoaa ”pieneen ja söpöön nenäänsä”...

Kuinka paljastava morsiuspuku saa olla? Mekot muuttuvat yhä rohkeammiksi – hyvä ettei alapää näy!

Katsoin uusimpien haute couture -mekkojen esittelyä New Yorkin muotiviikoilta silmät suurina. Mekot ovat kyllä tyrmäävän kauniita - mutta ai että miten rohkeita osa niistä onkaan! Mekoista (kuvia alla) löytyy vaihtoehtoja kaikkien eri vilauttelumuotojen ystäville; yhdessä näkyy puolet rinnoista ja ylävatsa, toisessa koko kylki matkalta kainalosta nilkkoihin myös pakaransivut paljastaen ja kolmannessa taasen alapään peittona on pelkkä pitsikaistale. Mekot olivat toki juuri sitä, mitä nimikin kertoo - huippumuotia - jollaista tuskin tullaan ihan jokaisen Maijan tai Minnan päällä näkemään. Silti oli mielenkiintoista huomata, että huolimatta vaikkapa kokopitkien hihojen trendaamisesta hääpuvuissa, on muoti selkeästi muuttumassa taas rohkeammaksi. Brittikuninkaalliset, joiden mekot ovat aina hyvin peittäviä, eivät uskaltaisi esimerkiksi edes vilkaista näiden uutuuksien suuntaan! En kannata slut shamingia ja jokainen saakin pukeutua juuri kuten haluaa. Naisvartalo on myös mielestäni kaunis, oli se sitten minkänäköinen tai -kokoinen vaan. Itse ehkä ajattelen kuitenkin, että hääpäivänä seksikkyys saisi syntyä muista tekijöistä kuin mahdollisimman runsaasta paljaasta pinnasta. Toki omaan mekkoonikin on suunnitteilla halkio, joka varmasti joidenkin lukijoiden mielestä rikkoo kaikkia säädyllisyyden rajoja, mutta yhden periaatteen aion halkion korkeutta suunnitellessa pitää mielessä: minä en halua hääpäivänäni pelätä, vilkkuuko alapääni häävieraille - toisin kuin joidenkin haute couture -morsianten ehkä ensi vuonna täytyy! Katso kuvia malliston rohkeimmista asuista alta. Kuvat: Pronovias. Seuraavat kuvat: Berta Seuraavat kuvat: Inbal Dror Olisi kiva kuulla muidenkin ajatuksia sen suhteen, voiko morsiuspuku olla liiankin seksikäs? Kuinka tärkeänä muutenkin pidätte sitä, että näytätte hääpäivänä seksikkäältä? Mukavaa viikkoa! Rakkaudella, Rea...

Minun kaasoni ei ehkä osaa kelloa tai kulkea junalla yksin – silti hän oli ilmiselvä valinta kunniatehtävään

Luin amerikkalaisesta lifestyle-lehdestä mitä kaikkea kaason tehtäviin kuuluu. Kaason esimerkiksi pitäisi koko päivän ajan pitää langat käsissään, katsoa, että kaikki onnistuu ja tapahtuu ajallaan sekä auttaa morsianta koordinoimaan kaikkea - tai vielä parempi jos morsiamen ei tarvitse käestää mihinkään, koska kaaso on niin tehokas. Lehdessä kerrottiin, että kaason tulisi pitää morsiamen samppanjalasi täynnä koko päivän ajan, auttaa häntä käymään vessassa ison mekkonsa kanssa, ja valvoa hänen kanssaan niin pitkään kuin juhlapäivän väsyttämä morsian juhlia jaksaa. Minun kaasoni ei tule tekemään näistä asioista mitään. Itse asiassa hän ei oikein osaa edes kulkea bussilla yksin, saati sitten koordinoida kokonaisia juhlia. Silti minun ei tarvinnut miettiä hetkeäkään, kenet kaasoksi valitsen. Minun kaasoni on luultavasti hyvin erilainen kuin sinun. Hän tarvitsee apua aika moneen asiaan, eikä esimerkiksi osaa kelloa tai ymmärrä raha-asioita. Minun kaasoni ei voi asua täysin itsenäisesti, eikä matkustaa yksin esimerkiksi junalla, koska voisi jäädä väärällä asemalla pois. Miksi sitten valitsin juuri hänet kaasokseni? Koska itse ajattelen, että kaason tehtävä on kunniatehtävä. Että sen ihmisen, joka seisoo toisella puolellani alttarilla, täytyy olla juuri se, joka on minulle kaikista tärkein ja rakkain mieheni lisäksi. Siksi kaason valitseminen oli todella helppoa. Minun kaasoni on kehitysvammainen. Hän on minun siskoni. Hän on upea nuori nainen ja juuri hänen vinot tähtisilmänsä haluan nähdä ensimmäisenä aamulla, kun alamme valmistautua elämäni hienoimpaan päivään. Juuri hänen pehmeän kätensä haluan pitävän omastani kiinni, kun matkustamme juhlapaikalle ja minua jännittää. Sillä vaikka hän ei välttämättä osaa kelloa, ei kukaan osaa olla minun kanssani kuten hän. Ei kukaan osaa rauhoittaa minua samalla tavalla. Ei kukaan saa minua nauramaan ja liikuttumaan kuten hän. Muistan aina, mitä siskoni teki, kun olimme nuorempia ja sydämeni oli särkynyt. Siskoni otti minut pehmeään halaukseensa, silitti kyynelten kastelemaa poskeani ja kuiskasi korvaani pehmeästi ärräänsä suhauttaen: ”Sinulla on aina minut, koska minä olen aina rinnallasi. Niin siskot tekevät”. Hän on pitänyt lupauksensa. Voin siis onnellisena sanoa, että alttarilla kanssani seisoo kaksi ihmistä, joista kumpikaan ei ole lähtenyt luotani tai pettänyt luottamustani ikinä.   Millä perusteella sinä valitsit kaasosi ja oliko valinta vaikea? Ihanaa viikkoa kaikille! Rakkaudella, Rea...

Puku on nyt päätetty – ja voi että se onkin erilainen kuin alunperin ajattelin!

Hikoilua, toivottomuutta ja paria henkistä romahdusta myöhemmin puku on nyt valittu. Tai no, valittu ja valittu - mutta sen luonnokset on nyt piirretty valmiiksi. Päädyin teetättämään puvun itselleni saadakseni juuri sellaisen puvun, jonka haluan. Ja voi että siitä tuleekin erilainen kuin mitä alunperin olin ajatellut! Olen aiemmin pähkäillyt niin hihojen kuin puvun mallinkin kanssa. Myös materiaali on mietityttänyt, kun vaihtoehtoja on niin paljon. Alkuperäinen rakkauteni pitsi on yllättänyt monimuotoisuudellaan niin hyvässä kuin pahassakin - omasta mielestäni jotkut "tiheäkuvioiset" pitsit näyttävät suorastaan tunkkaisilta, ja joidenkin kuviot puolestaan muistuttavat ananasta tai naisen alapäätä (toki ehkä tämä kertoo katsojastakin jotain..!). Tässä kymmenen kuukauden morsiuspukuliikkeissä ramppaamisen aikana kävikin siis hyvin selväksi, että valmiina ei mieluista pukua minulle tule löytymään. Puvuntekijän valitseminen on helppo juttu. Ateljé Tuhkimotarinaa luotsaava Heidi Tuisku on palkittu tekijä, jonka kanssa myös kemiat ovat natsanneet heti yli vuosi sitten tapahtuneesta ensitapaamisesta lähtien. Tuolloin en tosin ollut vielä edes kihloissa, vaan kaason ominaisuudessa häämessuilla. Heidin kanssa olo on rento, ja jo ensimmäisessä suunnittelusessiossa eilen tuli sellainen olo, että tämä nainen todella tietää, mitä tekee. Ja nyt, kun sen mekon ensimmäiset luonnokset on saatu tehtyä ja alustavat materiaalit päätetty, voin kertoa, että liikkeellä ollaan täysin "laatikon ulkopuolelta"! En ole nähnyt yhdelläkään ystävälläni - tai kenelläkään suomalaisella muutenkaan - samanlaista mekkoa, jollaista suunnittelemme minulle. Toki mekko on muutenkin täysin uniikki, koska se tehdään juuri minulle, mutta väitänpä, että se tulee muutenkin jakamaan mielipiteet rajusti. Sillä toki ei sinänsä ole mitään väliä - itse olen suunnitelmasta aivan innoissani ja uskon vihdoin, että tulen hääpäivänäni kokemaan oloni kauniiksi ja seksikkääksi. Maaliskuussa on ensimmäiset mittailut ja niiden aikana olisi hyvä olla samankokoinen kuin häiden aikaan. Lisäksi hääpäivän kengät olisi hyvä löytää sovitukseen mennessä. Tässä joutuu nyt siis pistämään töpinäksi - veikkaanpa, että vaihtoehtoisia kenkiä tulee ehkä tilattua muutamat ylimääräiset seuraavien kuukausien aikana. Mutta asiahan on juuri kuten Kumman kaa -ohjelmassa aikanaan sanottiin olutpäkistä: "Sehän säilyy, jos se ei mee!" Miehenkään on siis turha valittaa kotimme lisääntyvästä kenkämäärästä, koska kysehän on vilpittömästä tutkimustyöstä tulevia häitä varten. Ihanaa viikonjatkoa! Rakkaudella, Rea ...

“Menimme naimisiin kuukauden kuluttua ensitapaamisesta” – hälytyskellojen pitäisi soida pikaliittoon ryntäävillä

Viime aikoina pinnalla ovat olleet nopeasti solmitut avioliitot ja pikaiset kihlat. Supertähti Justin Bieber kihlasi tyttöystävänsä vain parin kuukauden seurustelun jälkeen ja kirjailija Kari Hotakainen puolestaan paljasti aikoinaan menneensä naimisiin vaimonsa kanssa vain muutaman viikon seurustelun jälkeen. Hotakaisille kävi hyvin; he ovat yhdessä vielä yli 30 vuotta myöhemminkin, ja aika näyttää, miten Bieberille ja mallirakkaalle käy. Yksi niistä ikävämmin päättyneistä esimerkeistä saatiin tänään, kun megatähti Ariana Granden kerrottiin purkaneen kihlauksensa koomikkopoikaystävänsä kanssa. Kaksikko kihlautui vain viikkojen seurustelun jälkeen ja on sen jälkeen hehkuttanut rakkauttaan niin sosiaalisessa mediassa kuin haastatteluissakin vuolaasti. Nyt, noin viiden kuukauden yhdessäolon jälkeen, suhde on tullut otsikoiden mukaan päätökseensä. Vaikka olen aiemmin kertonut maanitelleeni poikaystävääni kosimaan minua jo puoli vuotta seurustelun aloittamisen jälkeen, olen silti lähtökohtaisesti salamakihloja vastaan. Itselleni olisi ollut suuri vaaran merkki, mikäli tuleva mieheni olisi kosinut minua vain pari viikkoa seurustelun jälkeen. Suhde ei olisi välttämättä kaatunut siihen, mutta en myöskään missään nimessä olisi pystynyt vastaamaan kyllä. Minulle kihlat ovat lupaus siitä, että naimisiin ollaan menossa, ja että tässä sitä nyt ollaan, siihen viimeiseen yhteiseen auringonlaskuun asti. Ihmiset ja tilanteet muuttuvat, eikä ikinä voi tietää mitä tapahtuu. En tarkoitakaan missään nimessä syyllistää ihmisiä, jotka ovat eroamassa tai eronneet. Tarkoitan vain, että kihlat ovat itselleni iso päätös ja lupaus, jota ei todellakaan voi tehdä heppoisin perustein ja ennen kuin tuntee toisen niin hyvin kuin se ylipäätään on mahdollista. Mitkä sitten ovat niitä ratkaisevia tekijöitä siinä, onko toinen aviopuolisomateriaalia? Mielestäni sen näyttää vain aika. Kahdessa viikossa asiaa ei voi tietää. Toinen voi paperilla vaikuttaa vaikka kuinka hyvältä tahansa, mutta muutaman viikon aikana toisesta ei missään nimessä opi tietämään niin paljon kuin elämänkumppanista pitäisi tietää. Ja tottakai ratkaisevasti parisuhteen toimimiseen vaikuttaa myös se, miten arkielämä sujuu; ihan sama, vaikka toinen olisi miljonääri ja miesmalli, joka omistaisi elämänsä hyväntekeväisyydelle - jos persoonat eivät mätsäisi, ei suhteesta tulisi pitkässä juoksussa mitään. Suhteen alkuhuumassa ihminen myös tutkitusti käyttäytyy kuin olisi käyttänyt huumeita, koska rakkaushormonit sekoittavat pään huolella. Silloin ei ehkä kannata tehdä päätöksiä, jotka vaikuttavat koko loppuelämän kulkuun. Itselleni ratkaisevat hetket arjen lisäksi ovat olleet ne, jolloin olen tarvinnut tukea. Pelkkä sanahelinä paljastuu kuplaksi siinä vaiheessa, kun hajoaa palasiksi ja toisen tehtävä olisi olla juoksematta karkuun ja kannatella toista pinnalla. Siinä karsitaan jyvät akanoista. Lähtisikö kumppanisi, jos sairastuisit? Syyllistäisikö hän sinua, jos väsyisit? Ymmärtäisikö hän, jos muuttuisit kokiessasi sen itse välttämättömäksi? Mielestäni nuo ovat tärkeitä kysymyksiä, joita on hyvä miettiä elämänkumppania valitessa. Keskustelin aiheesta ystäväni kanssa viikonloppuna ja hän sanoi mielestäni jotain todella ratkaisevaa: Jokainen meistä...

Love Me Do -messujen parhaat palat – kohokohta oli itsestäänselvä!

Love Me Do -messuja vietettiin viikonloppuna Helsingin Kaapelitehtaalla. Paikalle oli saapunut lukuisia näytteilleasettajia ja esimerkiksi morsiuspukua tai sormusta etsineelle messut olivat varmasti todellinen kultakaivos. Kattausalueella nähtiin toinen toistaan kekseliäämpiä ja upeampia versioita hääpöydistä (joista yhdessä oli realistisesti jopa kaatuneita kaljatölkkejä ja yksinäisiä, juhlavieraiden lautasille unohtuneita sipsejä - tunsin ehkä omimmakseni kyseisen pöydän) ja niiden koristeluista.   Kalusteiden ja koristeiden vuokraaminen yleistyy jatkuvasti. Tarjolla on muun muassa huonekaluja, valokirjaimia, tekokukka-asetelmia sekä hääkaaria. Itselleni suurinta innostusta aiheuttivat makramee-workshop, jonka veti Pikkusolmun omistaja Nadia sekä jääkoristelut, joiden hinta vaihtelee 200-300 euron välillä. Jääkoristeissa tyypillisimmät kuviot ovat iso sydän, LOVE-teksti tai joutsenet, mutta kuulema kaikesta on mahdollista sopia. Iltapäivällä koriste näytti yhä upealta, vaikka se olikin otettu huoneenlämpöön jo kahdeksalta aamulla. Messuilla palkittiin oman alansa parhaita ja pöydän putsasi Heidi Tuisku, joka voitti Vuoden hääpukusuunnittelijan tittelin lisäksi mediasuosikki- ja yleisösuosikki -kilpailut. Heidi onkin aivan hurmaava daami, ja vieläkin olen aivan kahden vaiheilla tilaanko ulkomailta puvun, johon olen netissä ihastunut (tästä lisää myöhemmin), vai suunnittelemmeko Heidin kanssa minulle aivan uniikin puvun. Huom. loputtomiin asiaa ei todellakaan voi vatkata, sillä Heidi on suosittu tekijä, jolla on pitkät jonot! https://www.instagram.com/p/BoqOAWanbSy/?taken-by=heidituiskuweddingdresses Messujen kohokohta Messujen kohokohtaa ei tarvitse arpoa sekuntiakaan. Kotimainen Victoria & Vincent -merkki nimittäin järjesti historiallisen näytöksen, jonka mallina oli ainoastaan kehitysvammaisia naisia. Merkki halusi ottaa ratkaisullaan kantaa kehitysvammaisten surkeaan työllisyystilanteeseen Suomessa. Kaikki mallit saivat palkkaa näytöksestä - asia, jota moni meistä vammattomista voisi pitää itsestäänselvänä, mutta kehitysvammaisten kohdalla palkka-asiat ovat kaikkea paitsi sitä. Mallit näytökseen olivat löytyneet Kehitysvammaliiton kautta. Ainoa ammattimalli näytöksessä oli Maija Mattila. https://www.instagram.com/p/Bomls79nYc5/?taken-by=maijamattila_official Treenaaminen näytökseen ja pukujen luominen oli aloitettu jo keväällä ja Victoria & Vincentin Kristian Vaalamäki kehuikin ennen näytöstä malleja vuolaasti. -Kukaan ei kertaakaan tullut myöhässä tai kiukutellut. En ole näin helppojen mallien kanssa koskaan ennen tainnut työskennelläkään, Vaalamäki heitti. Historiallinen näytös starttasi upealla viuluesityksellä,  ja sitten oli mallien vuoro. Olen työni puolesta istunut lukemattomissa muotinäytöksissä, eikä yksikään ole jäänyt mieleen samalla tavalla kuin tämä. Lavalla nähtiin kymmenen toinen toistaan upeampaa mallia, jotka todella ottivat yleisönsä. Mekot eivät myöskään jääneet varjoon, vaan pääsivät oikeuksiinsa erilaisten, upeiden naisvartaloiden päällä. Itselleni näytös iski sydänjuuriin asti, eikä vähiten siksi, että myös kaasoni on kehitysvammainen. Koska allekirjoittaneen näytös meni livelähetystä kuvatessa, sain varsinaisia kuvia malleista vasta jälkikäteen.  Kristian Vaalamäki. https://www.instagram.com/p/BoT51h7gsw0/?taken-by=victoria_vincent_official https://www.facebook.com/verneri.net/videos/106830753586683/?__xts__[0]=68.ARA-Q3J2qw68xQRibZZvAYAo28Roxbk443sGe36LdGpGiT-oJvF6se9p32sj_hMIuAwi9H72ynPrWo1MaTOCRtzTNal-YNc1IbSMPxMg971tUaTUiwiAgG6ePAsAMJiLOf49A-BusxWbvzQZrHqBAHh3aPRFKZKbeSBJYZ_dLNA5kOds3I83fz0&__tn__=H-R Yllä olevan Verneri.netin videon voit katsoa tästä, mikäli se ei näy. Huomaa myös allekirjoittaneen innostunut bailaus (vaaleat hiukset ja musta asu). Toivon todellakin, että muut merkit ottavat mallia Victoria & Vincentistä, ja alkavat palkata myös sellaisia malleja, jotka eivät jokaisen mainostoimiston listoilta löydy. Toivon toki muutenkin, että kehitysvammaisten...

”Aiotko sä laittaa sun päähän jotain?” Huntu, seppele ja 4 muuta ideaa morsiuskampauksen kruunuksi

Kirjoitin jo blogini ensimmäisissä teksteissä, että yksi asia lienee varmaa: astelen alttarille seppele päässä. Puolessa vuodessa on muuttunut niin häiden päivämäärä kuin idea mekostakin, ja nyt näyttää siltä, että myös seppele joutuu taistelemaan paikastaan lopullisessa kokonaisuudessa. Syy? No kaikki ihanat muutkin vaihtoehdot! Mitä enemmän selaan Instagramia, sitä päättämättömämpi oloni on. Toki voisin päättää, etten käy Instagramissa enää ennen häitä - mutta sitten iskee FOMO, eli fear of missing out! Mitä jos juuri sinä aikana, kun minä en puhelinta räplää, tarjoaa joku sellaista tuotetta tai ideaa, joka sopisi minulle kuin nenä päähän, ja johon minulla olisi varaa!? Sietämätön ajatus, eikö? Tähän mennessä olen löytänyt Instagramista satamiljoonaa ideaa häihimme. Osaa ei ole mahdollista toteuttaa ajan, suurinta osaa budjetin puitteissa. Mutta se kampaus ja sen koriste - ne luultavasti ovat aika pitkälti budjetin rajoissa ja kenties juuri siksi niitä vaihtoehtoja on niin ihana tutkailla! Keräsin alle vaihtoehtoja ja omia suosikkejani. 1. Huntu! Traditionaalinen pitsihuntu, tai boheemin villittelevä, lyhyt tai pitkä, ohut tai paksu, kasvot peittävä tai nutturaan sidottava. Vaihtoehtoja on yhtä monia kuin on morsiamiakin. Hirrrveän vaikea valinta! 2. Seppele! Sama homma kuin edellisessä. Onko seppeleen hyvä olla kevyt ja eleetön, vai pitäisikö sen olla valtava kukkakruunu kuin Frida Kahlolla konsanaan? Entä värit ja valitut kukat sitten? Valitako silmien väriä korostava sinisen vai kukkana kauniimman vaaleanpunaisen? 3. Panta! Pantoja on niin monenlaisia, että on vaikea edes luetella vaihtoehtoja. Kullan- tai hopeanväriset ovat vasta alkua ja myös kuvioinnin saralta tarjolla on kaikkea maan ja taivaan väliltä jos vaan jaksaa nettikauppoja selata. Myöskään hinnat eivät pannoissa päätä huimaa. 4. Huivi! Rokki- tai 50’s-henkinen morsian vetää päähänsä huivin, jonka väri voi olla vaikka samaa sävyä rohkeiden kenkien ja päivän huulipunan kanssa. Halpa ja nopea ratkaisu, joka ei taatusti tule vastaan jokaisissa juhlissa. 5. Hiuskoru! Häät ovat hyvä hetki koristautua rohkeammin kuin arkena. Olen itse aivan hulluna pääkoruihin, jotka laskeutuvat otsalle. Tarjolla on niin bling blingiä kuin vaikkapa helmiäkin. Näitä koruja on pullollaan esimerkiksi Etsy, ja niitä löytää hakusanalla head chain. 6. Tiara! Tiarat tuskin ovat enää yhtä suosittuja kuin aikaisempina vuosina, mutta on tärkeä muistaa, että omissa häissään jokaisella on oikeus pukeutua juuri niin glamouristi kun haluaa. Jos siis olet aina haaveillut päivästäsi kruunupäänä, alla palaa! Trendit tulevat ja menevät, häitä juhlitaan (yleensä) vaan kerran! Mikä näistä kolahtaa sinulle eniten ja miksi? Saa myös linkata ja vinkata sellaisista ideoista ja tuotteista, joita en tähän listaukseen tajunnut nostaa! <3 Ihanaa alkanutta viikkoa! Rakkaudella, Rea Ps. Jos oikein iskee paniikki, niin ainahan voi yhdistää vaikkapa seppeleen ja hunnun! ...

Meitä kosiskeltiin hakemaan hääohjelmaan – harvoin on ollut yhtä helppoa sanoa ei

Neljät häät -ohjelman Suomen-versio alkaa piakkoin televisiossa. Ollessamme häämessuilla keväällä tulevan mieheni kanssa, yritettiin meitäkin kosiskella hakemaan mukaan ohjelmaan. Harvoin on ollut yhtä helppoa sanoa mihinkään ei, ja kerron nyt miksi. Neljät häät -ohjelmaa markkinoidaan hauskana hyvänmielen ohjelmana, mielenkiintoisena realitynä. Oikeasti kyse on mahdollisuudesta tirkistellä ja arvostella muiden elämän suurimpia päiviä. Ja arvostelustahan ohjelmassa on kyse, eikä pelkästään kotisohvalla tapahtuvasta sellaisesta. Kyseessä on kisa, jossa muilta tarpeeksi pisteitä saanut palkitaan. Ainakin jenkkiversiossa neljä morsianta vierailee vuoronperään toistensa häissä ja pisteyttää sitten niiden eri elementtejä kuten ruuan, juhlapaikan, morsiamen puvun ja yleisen tunnelmankin. Sarjan sääntöjä on toki voitu hioakin sen jälkeen, kun lakkasin ohjelmaa katsomasta, koska minulle tuli siitä aina paha mieli. Minua saa kutsua herkäksi ja sitä olenkin. En kuitenkaan ymmärrä, mitä nautintoa kukaan saa siitä, että elämänsä tärkeimpänä ja yhtenä henkilökohtaisimmista päivistä mukana vieraiden joukossa on tuntematon joukko, joka suhtautuu kaikkeen kriittisesti, voittajalle palkkioksi luvatun häämatkan kiilto silmissään. Itselleni ajatus oli täysin poissuljettu, eikä asiaa tarvinnut miettiä hetkeäkään. Muiden häiden arvostelu on helppo laji: mieltymyksiä on erilaisia, eikä suurien ja tunteellisen juhlien puristaminen kasaan aina onnistu jokaiselta aspektilta. Kaikille ei mene putkeen ohjelma, joillakin sukulaiset riitelevät ja toisaalla pääruoka on viileää. Itselleni on kuitenkin tärkeä tietää, että jokaikinen vieraamme pitää meistä niin paljon, etteivät pienet töyssyt tiellä saa aikaan sitä, että pöydissä pyöriteltäisiin silmiä tai supistaisiin paheksuvasti. Voin ylpeänä sanoa, että meille luultavasti tulee jonkinlainen hääleikki (Mautonta! Mennyttä aikaa! Noloa! Myötähäpeää!) ja kenties morsiamenryöstökin (Kaikki edelliset kommentit olen kuullut siitäkin). Itse pidän hääleikeistä ja -ohjelmasta ja arvatkaa mitä? Sen muutaman tunnin ajan elämästään myös vieraamme saavat niitä kestää, ja toivottavasti naamat peruslukemilla. Tai ei! Vielä ennemmin tietenkin hymyssä suin, itsekin mielensä hääleikeistä muuttaneena. Neljät häät on valtavan suosittu ohjelma, jolla riittää katsojia. Samoin on myös muiden hääohjelmien, kuten esimerkiksi Satuhäiden tai Häät sulhasen tapaan, laita. Ohjelmia toki kotisohvillaan seuraa myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät katso sarjaa arvostellakseen tai naureskellakseen. Silti tunne, jota kyseiset ohjelmat herättävät monissa katsojissa, on myötähäpeä tai jopa ylemmyydentunne. Tämä pätee suureen osaan hääsarjoista, ja se on todella valitettavaa. Meidän häitämme ei siis tulla näkemään televisiossa. Niitä ei järjestä sulhanen, niiden mehevimpiä paloja kaiken kansan silmille ei leikkaa editoija. Häävieraidemme joukossa ei nähdä tuntemattomia morsiamia, joiden ainoa tehtävä on arvostella häitämme. Meidän vieraamme eivät pisteytä häitämme, sillä yhden elämän tärkeimmistä päivistä ei pitäisi olla kilpailu, vaan ainoastaan hauska ja koskettava hyvänmielen juhla. Oliko teidän häissänne leikkejä? Osasivatko kaikki käyttäytyä? Jutellaan! Rakkaudella, Rea...

Pitkähihaiset morsiuspuvut varastavat sydämen – kokosin kauneimmat yhteen

Pinterest on kuvapalvelu, josta moni hakee inspiraatiota juurikin häitä ajatellen. Tuoreet tilastot kertovat, että pitkähihaisten pukujen hakeminen palvelusta on noussut useilla kymmenillä prosenteilla. Tästä kiitos kuuluu kenties juuri herttuatar Meghan Marklelle, joka meni prinssi Harryn kanssa naimisiin hiljattain pitkähihaisessa, ylistetyssä puvussa. https://www.instagram.com/p/BmJWKo6B5H1/?tagged=meghanmarkle Toisin kuin Meghan, jonka puvun hihat olivat peittävää kangasta, tuntee moni suomalainen morsian olonsa kotoisammaksi edes hieman läpinäkyvissä pitsihihoissa. Olen aiemmin kertonut haaveilleeni aina meneväni naimisiin pitkähihaisessa mekossa. Nyt kun olen sovitellut useita mekkoja ja selannut kuvapalveluja nääntymiseen asti, olen kuitenkin alkanut miettiä, että kenties antaisin tatuointieni loistaa ja valitsisin mekon, jossa hihoja ei olisi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö pitkähihaiset mekot edelleen olisi mielestäni suunnattoman kauniita. Ja juurikin siitä syystä keräsin galleriaan niitä omasta mielestäni kauneimpia, pitkähihaisia mekkoja! https://www.instagram.com/p/BmIOZpojayO/?taken-by=grace_loves_lace https://www.instagram.com/p/BmKz53Pjz0C/?tagged=weddingdress https://www.instagram.com/p/BEP4a6qyMPR/?taken-by=leemyungsoonwedding     https://www.instagram.com/p/BmKxmfnhUnO/?tagged=weddingdress https://www.instagram.com/p/BmKxWKPD-Xu/?tagged=weddingdress https://www.instagram.com/p/BmKu7OKlf74/?tagged=weddingdress https://www.instagram.com/p/BlfWS3NjGec/?taken-by=grace_loves_lace Mikä on kaunein morsiuspuku, jonka sinä olet kuunaan nähnyt? Olisi mahtava nähdä linkkejä! Rakkaudella, Rea Lue myös: Ei näin! 5 asiaa, jotka suomalaisissa morsiuspukuliikkeissä voitaisiin tehdä paremmin Hääkuntoon 2019 - avuksi personal trainer...

Ei näin! 5 asiaa, jotka suomalaisissa morsiuspukuliikkeissä voitaisiin tehdä paremmin

Olen rampannut morsiuspukuliikkeissä nyt lähes päivätyönäni. No vitsi, vitsi – mutta siltä se on välillä tuntunut. Kenties osasyy siihen, miksi pukujen sovittelu sai minut käyttämään työvertausta, on se, ettei touhu ole muistuttanut ainakaan minkäänlaista hupia vaan ennemminkin juuri työtä. Suurin syy tähän on se, miten pettynyt olen ollut monessa suomalaisessa morsiuspukuliikkeessä saamaani palveluun. Näen asian näin: morsiuspukuliikkeet myyvät unelmia. Asuja, joihin pukeudutaan elämän tärkeimpänä päivänä, asuja, jotka elävät muistoissa ja valokuvissa vielä vuosikymmenien ajan. Palvelukokemuksella on siis valtavan suuri merkitys. Osassa liikkeistä saamani palvelu on saanut aikaan sen, että vaikka unelmieni puvun olisin löytänyt, en välttämättä olisi halunnut sitä kyseisestä paikasta ostaa. En mene yksityiskohtiin, sillä kaikilla meillä on huonoja päiviä ja palvelukokemukset ovat erilaisia kaikille meille. Lisäksi en halua aiheuttaa ongelmia kenellekään, vaan lähinnä herätellä ajattelemaan, miten pienilläkin asioilla voi olla suuri merkitys, ja miten pienilläkin muutoksilla voidaan tehdä morsiuspuvun ostamisesta paljon miellyttävämpi kokemus. Listaankin nyt sellaisia asioita, jotka ainakin minulle tekisivät morsiuspuvun ostamisesta mielekkäämpää. 1. Asiakkaan huomiointi heti saapuessa liikkeeseen tavalla, joka saa asiakkaan tuntemaan itsensä erityiseksi. Minä arvostan henkilökohtaisessa ostokokemuksessa sitä, että morsianta käteltäisiin. Näin ei toistaiseksi ole tapahtunut vielä yhdessäkään liikkeessä myyjän aloitteesta. Kättely on jenkkimeininkiä ehkä, mutta pieni teko, joka saisi morsiamen tuntemaan olonsa erityiseksi edes tuon tunnin ajan, jonka hän liikkeessä viettää. 2. Olen oman etsimisprosessini aikana käynyt liikkeissä, jonka KAIKKI mekot olivat liian pieniä minulle. Olen itse kokoa M/L, joten pidän asiaa kohtuuttomana. Myyjät ovat perustelleet asiaa sillä, että saavat aina mekoista vaan mallikoot, jotka ovat noin koko 36. Mielestäni tämä on hassua ja toivoisin asiaan muutosta. Ensinnäkin luulisi, että mekko on aina helpompi kiristää asiakkaan päälle kuin kiskoa rutisten liian ison ihmisen päälle. Tällöin myös me ”isommat” naiset saisimme paremman käsityksen siitä, miltä mekko tulisi päällämme näyttämään. Toinen iso miinus on se, jos liian pientä mekkoa ei saada niin sanotusti kiristettyä morsiamen päälle. Olen käynyt liikkeissä, joissa liiankin pienen mekon on pystynyt hahmottamaan, koska myyjällä on ollut erimerkiksi kuminauha tai klipsejä, joilla hän on temppuillut mekon päälleni istuvaksi – asia, joka vaikuttaa aivan taatusti ostopäätökseen. Se, ettei liian pientä mekkoa pysty millään tavalla ”kiinnittämään” morsiamen päälle on mielestäni pelkkää osaamisen tai viitsimisen puutetta. Pahinta pienissä mekkokoissa on kuitenkin se, että itseensä tyytyväinenkin kurvikuningatar poistuu helposti liikkeestä kyynel silmässä, koska tuntee olonsa liian isoksi. 3. Morsiamen ei ikinä pitäisi joutua odottamaan että hänet huomioidaan, mikäli hän on varannut sovitusajan. Mikäli hän inhimillisistä syistä johtuen niin joutuu tekemään, tulisi työntekijöiden tulla reilusti pyytämään viivästystä anteeksi ja tarjota vaikkapa kahvit. Luulisi...