Mennään naimisiin! -lehdestä löydät sekä parhaat ideat että uusimmat trendit. Monipuolisissa artikkeleissa kerrotaan juhlavalmisteluista, seremonioista, hääpuvuista, kampauksista, morsiuskimpuista, sormuksista, häämatkoista – kaikesta mikä tekee häistä onnistuneen ja ikimuistoisen juhlan.

Osta uusin lehti

Mennään naimisiin järjestää myös vuosittain Suomen kattavimmat häämessut. Häämessut ovat Wanhassa satamassa 13.-14.1.2018.

Kirjaudu tai tarkastele tiliäsi:

Kirjaudu

© 2017 www.mennaannaimisiin.fi! Powered By: Noora´s Design

Author: mennaan naimisiin toimitus

Mennään naimisiin / Articles posted by mennaan naimisiin toimitus (Page 32)

Häiden jälkeinen masennus

No niin, paluu arkeen… Saavuimme eilen kotiin ihanalta häämatkaltamme Kreikan Rodoksen Lindokselta. Täytyy myöntää, että kontrasti oli aikamoinen, Rodoksen + 38 asteen helteistä, Helsingin + 14 asteeseen ja harmaaseen vesisateeseen. Rusketukseni tuntui katoavan saman tien, kun astuin kotiovesta sisään heh! Lievittääksemme suurempaa matka-masennusta suuntasimme Samulin kanssa elokuviin heti eilen, sillä olimme kotosalla jo hyvissä ajoin iltapäivästä. Rodokselta lentää vain reilu kolme tuntia tänne Suomeen (hei, sehän on vähemmän kuin vaikkapa junalla Kuopioon!), joten matka ei todellakaan ollut rasittava. Kävimme katsastamassa Kerro minulle jotain hyvää -elokuvan, samaisen kirjan luin muuten tuolla häämatkalla rantatuolissa löhötessäni. [caption id="attachment_2333" align="alignnone" width="1000"] Hääpäivämme ilta. Kuva: John Wuatai-Tariau[/caption] Kirjoitan matkasta ihan oman postauksen, mutta sitä ennen haluaisin avautua hieman ”häiden jälkeisestä masennuksesta”. Sivusinkin aihetta jo tuossa Meidän päivämme -kirjoituksessa heti häiden jälkeen, mutta ajattelin nyt kertoa aiheesta vielä hieman laajemmin. Kyseessä ei ole mikään vakava juttu, eikä tämä ”masennus” ole missään nimessä eikä tietystikään verrattavissa esimerkiksi synnytyksen jälkeiseen masennukseen, joka on ihan oikeasti vakava juttu. Kyseessä on ehkä enemmänkin ilmiö, joka voi tulla monelle morsiamelle ja sulhaselle häiden jälkeen hieman yllätyksenä. Se on olo, jota ei ihan heti odottaisi tuntevansa yhden ehkä elämän onnellisimman päivän jälkeen. [caption id="attachment_2337" align="alignnone" width="1000"] Kuva: John Wuatai-Tariau[/caption] [caption id="attachment_2335" align="alignnone" width="1000"] Kuva: John Wuatai-Tariau[/caption] Minulle häiden jälkeinen haikeus iski heti seuraavana aamuna, kun heräsimme ensimmäiseen päiväämme avioparina. Pakko myöntää, että olin jotenkin todella maassa. Takana oli täydellinen päivä onnea ja rakkautta. En vain voinut uskoa, että se kaikki oli ohi niin nopeasti. Mielessäni mietin kesken hääjuhlan, että ”nauti nyt Petra, keskity hetkeen!”. Aika kiiti silti pikavauhtia ja niistä hetkistä oli vaikea pitää kiinni. Ensimmäinen hääaamumme alkoi siis kyynelehtien. Toki osa syy oli taatusti stressin ja jännityksen purkautuminen, mutta en vain voinut sille mitään ajatukselle: tässäkö tämä nyt oli? Tajuntaani iskostui ajatus, etten enää koskaan tule kokemaan samaa. Samuli yritti parhaansa mukaan lohduttaa minua sanomalla, että tästähän se meidän yhteinen seikkailumme vasta alkaa ja juhlia tulee vielä. Vaan vaikka edessämme oli loistelias hotelliaamiainen upeassa sviitissä, en silti pystynyt karistamaan apeutta koko päivänä. Kun saavuimme kotiin, rojahdin vain surullisena sohvannurkkaan selailemaan vieraiden ottamia hääkuvia ja enkä pystynyt lopettamaan niiden tuijottamista. Tämä saattaa kuulostaa jonkun mielestäni nyt todella typerän ylidramaattiselta ja hupsulta, mutta en vain päässyt ajatuksesta yli, että päivä oli nyt ohi. [caption id="attachment_2336" align="aligncenter" width="600"] Kuva: John Wuatai-Tariau[/caption] Minulle tuli myös todella kova ikävä kaikkia lähimmäisiä ja meidän vieraitamme. Mieleen juolahti ajatus, miten ihanaa olikaan olla kaikkien niiden ihmisten ympäröimänä ja miten tärkeää onkaan viettää aikaa lähimmäisten ja perheen kanssa. Onneksi tähän...

Tulipa todettua, vol. I

”Eikös siinä tallotakaan varpaille?!”   Päätimme lisätä blogiin tämän epäsäännöllisin väliajoin toistuvan osion, jossa tuomme esille hulvattomimmat ilmoille päästetyt lausumat suunnittelumatkamme varrelta. Oheisen kukon päästi ilmoille tuleva sulhanen keskustellessamme siitä, kuinka hääpari traditionaalisesti polkaisee lattiaa kakun korkkaamisen yhteydessä. Perinteisestihän se osapuoli, joka ehtii kakun leikkauksen yhteydessä ensin kengällään kopauttaa lattiaa, määrää parisuhteessa kaapin paikan. Filosofin peräänkuuluttama (osittain jopa inttämä) näkemys oli, että tallomisen kohteena olisi nimenomaan kilpakumppanin varpaat. Näkemys oli niin päähän pinttynyt, että alkuperäisen korjaukseni jälkeen filosofi järjesti aiheesta jopa pienimuotoisen gallupin perheensä, ystäviensä sekä kollegoidensa kesken. Pitikö siis kakun leikkaamisen yhteydessä talloa puolison varpaille? Vastaus oli korostuneen yksimielinen ja yksiselitteinen: ”EI!” Varpaita ei siis tule kakun leikkaamisen yhteydessä missään nimessä talloa, ja tästä kiittävät varmasti myös juhlakengät. Olisihan se hieman surkuhupaisaa astella avioliiton satamaan ikävästi litistynein ja kipein varpain, etenkin kun kengännumeron eroa tässä suhteessa on sellaiset vajaat kymmenen numeroa. Onneksi tämä pieni vaikkakin tärkeä yksityiskohta tuli esille ennen itse tapahtumaa- olisi nimittäin saattanut sulhasta kohdata muutama vihainen katse itse hääjuhlassa! Mistä tällainen mielikuva oli Filosofille alunperin muodostunut – se jäi (ainakin vielä tässä vaiheessa) mysteeriksi...

Meidän hääpäivämme

Lauantaina 6.8.2016 viettiin vihdoin häitämme <3 Lähes kahden vuoden suunnittelu ja odotus huipentui ihanaan lauantaihin ja pakko sanoa, että kaikki meni täydellisesti. Meillä oli maailman paras päivä. [caption id="attachment_2269" align="alignnone" width="2048"] Kuva: Jaakko Kahilaniemi[/caption] Aamuni alkoi ihanasti yhteisellä aamiaisella kaasojen kanssa. Valmistimme aamupalaherkut yhdessä äitini kanssa. Onneksi äiti yöpyi meillä kanssani, sillä yksin olisin varmasti saanut jonkun hepulikohtauksen jännityksen takia. Samuli vietti yönsä bestmanin luona. Häälookkini luomisesta vastasivat mielettömät ammattilaiset. Olimme sopineet meikkauksen tänne meille kotiin ja ihana Pinksu saapuikin heti aamusta ehostamaan minua ja kaasojani. Oli myös todella kätevää, että kampaukset tehtiin tässä lähikampaamossamme, joten minun eikä kaasojeni tarvinnut reissata ympäriinsä. Mekkoni istui kuin hansikas, vaikka jossain vaiheessa jännitikin onko se minulle sopiva. Puku oli mielettömän kaunis ja pitkä, kaksitasoinen huntu kruunasi kokonaisuuden. Kun kaikki oli valmiina suuntasimme ottamaa valokuvia, jotka startattiin first look -otoksilla ihan kotimme vieressä Arabianrannassa. Kuvaajana meillä toimi Jaakko Kahilaniemi ja häntä ei voi kuin kehua, äärimmäisen mukava mies ja aivan mielettömiä kuvia! [caption id="attachment_2270" align="alignnone" width="2048"] Kuva: Jaakko Kahilaniemi[/caption] Kohtasin Samulin hääpäivänä ensimmäistä kertaa siis kuvauksissa ja tunteelliseksihan se meni, itku ei meinannut loppua millään. Toisaalta oli myös hienoa, että heti kun näimme toisemme jännitys kaikkosi. Kaikki tuntui heti paljon yksinkertaisemmalta ja rennommalta. Potrettien ottamisen jälkeen suuntasimme porukalla kohti Kulosaaren kirkkoa. Kirkolla ehdottomasti unohtumattomin hetki oli se, kun ovet aukenivat ja näin kaikki vieraat kirkossa seisomassa ja sulhaseni alttarilla. Minut valtasi ihana onnentunne, en voinut kuin hymyillä. Vihkiminen oli muutenkin upea, vaikka pappi sanoikin pari kertaa nimeni väärin. :) Siinä hetkessä mikään ei oikeasti haitannut, kaikki oli niin kaunista! Vihkimisen kruunasi Samulin siskon Marleenan viululla esittämä Moon River -klassikko, jonka hän soitti kitaran säestyksellä. Kappale on yksi suosikeistani, joten se oli ehdottomasti yksi päiväni kohokohdista ("tahdon"-sanan sanomisen lisäksi, tietenkin)! Kirkosta poistuimme Guns N' Rosesin Sweet Child O´Minen -soidessa. [caption id="attachment_2271" align="alignnone" width="2048"] Kuva: Jaakko Kahilaniemi[/caption] Hääautona meillä oli käytössä todella upea autoharvinaisuus, Nash Big Six Convertible vuosimallia 1933. Näitä autoja on maailmassa olemassa enää tämä yksi kappale! Auton omistaja toimi myös kuljettajana ja hänellä oli aivan mieletön, ajan henkeen sopiva kuljettajan asu. Kaarasta saamme kiittää Samulin mahtavaa työkaveria ja hänen isäänsä. Juhlapaikkana meillä toimi tosiaan Kulosaaren Casinon Sun Marine -puoli. Tila on aivan mieletön, seinät ovat pelkkää lasia, maisemana upea avomeri ja käytössä on myös tilaan kuuluva puutarha. Kaasot, bestmanit ja hovimestari olivat hoitaneet koristelut paikalle ja tila näytti uskomattomalta. Kun astelimme Samulin kanssa sisään valmiiksi koristeltuun tilaan, olimme pakahtua onnesta, miten upealta kaikki oikein näyttikään! Häiden teemana ja punaisena lankana meillä oli musiikki ja...

Ajatuksia: Tunnelmalliset kaupunkihäät

Tämä postaus merkkaa kymmenennen blogikirjoituksen rajapyykkiä, ja tämän kunniaksi päätimmekin viettää tovin niinkin perustavanlaatuisessa (ja vielä tässä vaiheessa sivutussa) yksityiskohdassa kuin itse sivuston alaotsikossa. Merkityksellisyys tällä otsikoinnilla on nimittäin erittäin suuri, sillä koemme, että hakemamme/etsimämme häiden ideaalitematiikka kiteytyy nimenomaan tässä parivaljakossa – tunnelmalliset kaupunkihäät. Tästä sanaparista jälkimmäinen osio, kaupunkihäät, on merkitykseltään suhteellisen yksiselitteinen ja ei jätä paljon varaa tulkinnalle – kyseessä ovat pääkaupunkiseudulle sijoittuvat hääjuhlat. Kaupunkilaisuuden teema tuntui jo varhaisessa vaiheessa omalta, olemmehan molemmat kaupungissa varttuneita ja kaupunkimiljöössä näin ollen marinoituneita. Kaupungin painottamisella luomme myös pesäeroa meille paikoittain hieman etäiseen maalaismaiseman teema-ainekseen. Tämän korostamisen myötä häistämme jäävät mitä todennäköisimmin uupumaan elementit, kuten buffet-ruokailu, omin käsin askarrellut koristeet, erikseen ehostettava (lue: tyhjänä tilattava) juhlatila sekä hääbändi. Nämä ainesosat tuntuivat hakemamme teeman ulkopuolisilta elementeiltä. Tarkoitus ei ole arvottaa hakemaamme teemaa objektiivisesti edellä mainittuja elementtejä paremmaksi, vaan pikemminkin havainnollistaa, mitä pidämme itsemme näköisenä. Määrittelevä termi, tunnelmallinen, on kuitenkin problemaattisempi sekä sisällöltään monitulkintaisempi. Sanan merkitys rakentuu lähtökohtaisesti lukijan omien kokemusten pohjalta, ja se mikä on tunnelmallinen yhdelle, onkin kylmän kliininen tai tökerön passé toiselle. Hyödyntämäämme tunnelmallisuuden määritelmään sisältyy käsittelyssämme käsitteitä, kuten klassinen, tyylitelty, rustiikkinen, intiimi sekä lämmin. Haluamme luoda vieraillemme tyylitellyn ravintolaillallisen atmosfäärin lokaatiossa, jossa ambienssi mahdollistaa yhdessä olemisen, nautiskelun sekä rauhallisen leppoisan ja rennon lämpimän olotilan. Haluamme yksioikoisesti luoda hienon yhteisen kokemuksen. Konkreettisesti tämä näkyy nykyisissä valinnoissamme mm. siinä, että olemme valikoineet sijainniksi kohtalaisen pienen tilan ydinkeskustasta, jossa ystävämme ja perheemme oleskelevat yhtenäisessä tilassa, jota koristavat lämpimiä värejä huokuvat tiiliseinät ja kattoparrut. Pöytäasetelmamme koostuu pitkien ja neliskanttisten pöytien sijasta pyöreistä, intiimimmän tunnelman mahdollistamista pöydistä. Valaistuksessa pyrimme taas hämyiseen, ehkä kesähäihin nähden hieman normia pimeämpään ympäristöön, joka on omiaan luomaan haluamaamme tunnelmaa. Tällaisista tekijöistä koostuvat hakemamme tunnelmalliset kaupunkihäät. Tässä vaiheessa kaikki on vielä vain mielikuvia, ja nähtäväksi jää, missä määrin mielikuvamme aikanaan realisoituvat. - Filosofi...

Helpostusta stressiin hääviikolla

Hääviikkoa on menty jo yli puolen välin ja viime hetken tohinat on kovasti käynnissä. Ollaan Samulin kanssa saatu todella jouhevasti viime hetken koristeluja hoidettua ja tänään oli vuorossa kirkkotreenit. Tuleville morsiamille voin lämpimästi treenejä suositella, sillä minulla treenit veivät ainakin osan huolen ja jännityksen menneessään. Treeneissä olimme Samulin kanssa kahdestaan ja Samulin äiti sekä isäpuoli tulivat niitä katsomaan. Ei siis tarvitse stressata sitä ehtiikö kaasot tai bestmanit mukaan, sillä suntio ja pappi sitten ohjeistavat heitä hääpäivänä. Kirkkotreeneissä ymmärsin, että siellä on rautaisia ammattilaisia viemässä vihkimistä eteen päin, eli ei tarvitse kuin vain nauttia tunnelmasta ja seremoniasta. Toinen stressiä helpottava asia ovat olleet tällä viikolla kaunistautumishetket. Voin tosiaan lämpimästi suositella, että kannattaa varata morisamelle ja sulhaselle häävikolle jotain pientä ekstra kivaa. Itse kävin heleyttävässä kasvohoidossa ja sokeroinnissa Kauneushoitola Hillassa. Kirjoitin aiemmin ihoni kunnosta täällä. Ja pakko sanoa, että muutosta kirjaviin kasvoihini on ehdottomasti tullut. Täältä voit käydä katsomassa ennen kuva. [caption id="attachment_2233" align="alignnone" width="1000"] Kuvassa ihoni luonnollisena, eli meikkivoidetta tms. Ainoastaan ripsissä on ripsiväriä.[/caption] Kuvat puhukoot siis puolestaan :) Kuivuus on melkein kokonaan kadonnut ja ihon väri on paljon kirkkaampi, kuin mitä se oli noin kolme kuukautta sitten. Näin lähellä häitä en itse uskaltanut ottaa mitään ihonpuhdistusta, sillä minulle käy usein niin, että puhdistuksen jälkeen epäpuhtaudet oikein nousevat esiin ja näppylöitä ilmaantuu. Pelasin siis varman päälle ja otin vain kosteuttavan ja heleyttävän hoidon. Kävin myös laitattamassa hääkynnet ja niistä tuli mielestäni todella ihanat. Vaikka ulkoiset seikat eivät hääjuhlassa olekaan tärkeitä, niin kyllä se tuo hirmuisesti itsevarmuutta kun on hiukset, kynnet ja iho kuosissa. Todella moni ottaa varmasti juhlaa varten myös ripsienpidennykset ja olen itsekin niitä kokeillut. Vaikka ne ihanat ovatkin, niin ikävä kyllä pidennysliima ei sovi silmilleni. Punoitus ja kirvely on aina lähes taattua, joten ripsitupsuilla mennään hääpäivänä. Kolmas vinkki jonka voin antaa häävikolle on, että menkää kävelemään metsään! Luonnolla on ihmeellinen rentouttava vaikutus ja välillä on ihan kiva ajatella jotain muutakin kuin juhlaa. Piipahdettiin Samulin kanssa Helsingin edustalla sijaitsevalla Vallisaarella. Kävelimme pitkät pätkät ihastellen luontoa ja kauniita maisemia. Samalla pystyimme juttelemaan rauhallisesti tulevista hääjärjestelyistä sekä tietenkin muistakin aiheista. Tiedän miten pahasti stressi voi ennen häitä iskeä ja voi olla todella vaikeaa selittää sitä kumppanilleen, varsinkin jos toinen ei stressaa yhtään. Kun saa kropan liikkeelle, lähtee mielikin toimimaan ihan eri tavalla. Suosittelenkin, että häävikolle vaan kävely ja juoksulenkille vaan!   Tuleeko teille mieleen jotain muita stressin lievitysvinkkejä häävikolle :)?...

Tuuheutta hääkampaukseen – Testauksessa Mago-pidennykset

Terkut täältä viime hetken askartelujen keskeltä! Meikällä alkoi tänään loma ja tietenkin flunssa alkoi ikävästi vapaiden kunniaksi hyökkimään! Sain todella hyviä vinkkejä orastavan flunssan karkotukseen Häät 2016 Facebook-ryhmästä, joten todella toivon, että näillä vippaskonsteilla se saadaan häädettyä, ennen juhlaa. Hieman siis stressiä pukkaa! Hermoja hieman pääsee lepuuttamaan ihanissa kaunistautumishetkissä, joita on tällä ja viime viikolla ollut useampana päivä putkeen. Piiahdin Kauneushoitola Hillassa kasvohoidossa ja sokeroinnissa (tästä tulossa postausta pian!) ja hiukset saivat lisää tuuheutta Mago-tuuhennosten ansiosta Studio Playssa. Omaan tosiaan hennon, hyvin tyypillisen suomalaisen, ohuen letin, jota on hyvin hankala (ainakaan itse) saada laitettua näyttäviin kampauksiin. Siksi ajattelin, että hääkampausta varten on hyvä saada lisää rakennetta ja tuuheutta pidennysten avulla. Simply Naturalin Mago on täysin luonnonmukainen pidennystekniikka, jossa hiusosioihin solmitaan, puuvillalangalla pidennyshius. Tämä tekniikka ei vaadi mitään kemikaaleja tai laitteita, ainoastaan asiantuntevan tekijän. Tekniikka ei myöskään vaurioita omaa hiusta, sillä puuvillalanka on todella hellävarainen. [caption id="attachment_2221" align="aligncenter" width="640"] Hiukset ennen pidennyksiä muutaman kuukausi sitten.[/caption] Minulla on ollut Magot muutaman kerran aikaisemmin. Päähäni menee noin 1-2 pakettia pidennystä ja pakko todeta, että jo yhdellä saa ihmeitä aikaan. Olen joskus ollut niin villi, että kokeilin muun muassa toispuoleista siiliä. Tästä johtuen, hiukseni ovat kasvaneet epätasaisesti, joten oikeapuoli tukasta on lyhyempää, kuin vasen. Tätä epätasaisuutta pystyy hyvin Magoilla peittämään. En hakenut niinkään siis pituutta vaan tuuheutta tukkaani. Pidennykset eivät tunnu miltään ja ne sulautuvat omaan hiukseen huomaamattomasti. Toki jos hiukset laittaa kiinni, solmut voivat hieman näkyä, mutta kannattaa konsultoida kampaajaa omista tukkatyyleistä, jotta hän osaa sijoitella pidennysosiot niin, etteivät ne näy, vaikka hiukset olisivatkin kampauksella. Tällä tekniikalla laitetut pidennykset kestävät noin kolmisen kuukautta, riippuen toki omien hiusten kasvutahdista. [caption id="attachment_2223" align="aligncenter" width="720"] Mago-pidennysten kiinnitys[/caption]   [caption id="attachment_2226" align="aligncenter" width="720"] Lopputulos takaa.[/caption] [caption id="attachment_2224" align="aligncenter" width="777"] Lopputulos sivulta.[/caption] Pakko sanoa, että pienen pidennystauon jälkeen, oli mahtava fiilis, kun tunsi, että tukkaa ihan oikeasti päässä. Vaikka olenkin kärsivällisesti kasvatellut pehkoani, ei se silti latvoista ole tuuhea tai varsinkaan terveennäköinen. Pidennyksillä saimme ilmettä huomattavasti freesimmäksi, ja värikin kirkastui, vaikkei hiuksiani tällä kertaa värjättykään. Laitan toki valmiista hääkampauksesta sitten kuvia myös tänne blogiin, jotta lopputuloksen näkee selkeämmin. Lue lisää Simply Naturalin Magoista täältä....