Mennään naimisiin! -lehdestä löydät sekä parhaat ideat että uusimmat trendit. Monipuolisissa artikkeleissa kerrotaan juhlavalmisteluista, seremonioista, hääpuvuista, kampauksista, morsiuskimpuista, sormuksista, häämatkoista – kaikesta mikä tekee häistä onnistuneen ja ikimuistoisen juhlan.

Osta uusin lehti

Mennään naimisiin järjestää myös vuosittain Suomen kattavimmat häämessut. Häämessut ovat Wanhassa satamassa 13.-14.1.2018.

Kirjaudu tai tarkastele tiliäsi:

Kirjaudu

© 2017 www.mennaannaimisiin.fi! Powered By: Noora´s Design

Author: mennaan naimisiin toimitus

Mennään naimisiin / Articles posted by mennaan naimisiin toimitus (Page 31)

Kannattaako hääpuku myydä?

[caption id="attachment_2441" align="alignnone" width="2048"] Kuva: Jaakko Kahilaniemi[/caption] Voi tätä luopumisen tuskaa! Ennen häitä ajattelin, että hääpuvusta luopuminen eli sen eteenpäin myyminen on minulle itsestään selvyys. Mitä tehdä puvulla, jota ei voi käyttää kuin vain kerran elämässään? Mutta mitä enemmän sitä nyt häiden jälkeen mietin, sitä isommalta ja hieman surulliselta ajatukselta mekosta luopuminen tuntuu. Mekkoni tarina on melko ainutlaatuinen. Sovitin sitä siis ensimmäistä kertaa noin vuosi ennen kuin minua edes oltiin kosittu. Olin työkeikalla häämessuilla ja siellä, ihan vain kuvaa varten laitoin yhden, käytetyn hääpuvun ylleni. Puku osoittautuikin todella upeaksi, mutta tuolloin sen ostamiselle ei todellakaan ollut tarvetta (varsinkin kun hintalapussa komeili summa 900 euroa!). Kun hääpuvun etsiminen tuli ajankohtaiseksi, en saanut tuota mekkoa mielestäni. Etsintää vaikeutti muun muassa se, ettei minulla ollut hajuakaan mekon merkistä tai nimestä. Blogini ja teidän lukijoideni avulla oikea mekko kuitenkin löytyi, tosin niinkin kaukaa kuin Britanniasta. Otin riskin ja tilasin mekon nettihuutokauppa eBayn kautta. Tämäkin mekko oli käytetty, mutta juuri sellainen kuin mitä olin muistelukin. Pukuni on siis Pronoviaksen Diango, pitsinen puolimerenneito malliltaan, pitkällä laahuksella. Aivan ihana, etenkin kaikkien muokkauksien jälkeen. Mekkoani siis lyhennettiin, sekä sitä kavennettiin pariinkin otteeseen. Ostin pukuun myös sopivan pitkän hunnun, jossa myös oli lähes samanlaista pitsiä kuin puvussa. Hääpäivänä mekko istuikin, kuin hansikas. Siinä oli helppo olla ja tanssikin sujui, sillä pitkän laahuksen sai kätevästi ylös kiinnitysnapin avulla. Ymmärrät varmaan, miksi voi tuntua haikealta luopua mekosta? Sen etsimiseen on käytetty niin paljon vaivaa, että tuntuu hullulta myydä se eteenpäin. Toisaalta olisi ihana ajatus, että mekko voisi ilahduttaa vielä jotakuta toista morsianta, niin kuin se ilahdutti minua. Toinen mieltä lämmittävä ajatus on, jos mahdollinen tuleva tyttäreni voisi mekkoa käyttää omissa häissään. Siihen tilaisuuteen säästäminen on kyllä oikeastaan hullun hommaa, mutta ihan varmasti moni muukin ajatellee näin oman hääpuvun kohdalla, eikö niin? Vielä en ole siis itse päättänyt mitä puvulleni teen. [caption id="attachment_2445" align="alignnone" width="1367"] Kuva: Jaakko Kahilaniemi[/caption] [caption id="attachment_2446" align="alignnone" width="2048"] Kuva: Jaakko Kahilaniemi[/caption] [caption id="attachment_2447" align="alignnone" width="2048"] Kuva: Jaakko Kahilaniemi[/caption] Facebook on täynnä hääkirpputoreja, joissa mekko on helppo myydä itse, mutta jos haluaa ammattilaisen apua puvun myyntiin, niin ainakin täällä pk-seudulla on muutama käytettyjä hääpukuja myyvä liike. Käytettyjä hääpukuja myyvä liike voi olla hyvä vaihtoehto, jos omistaa esimerkiksi hyvin arvokkaan puvun. Näin siitä osaa myyjän avustuksella pyytää oikean hinnan. Lisäksi pukuun yleensä joutuu tekemään joitakin korjauksia, jotka ammattitaitoinen hääpukujen myyjä osaa jo kättelyssä kertoa....

Vieraskynässä sulhanen: Stressaaja! Näin selviät häistä

Häät ovat luonnollisestikin jännittävä tapahtuma. Vaikka päivän tarkoituksena onkin tarjota hääparille mahdollisuus juhlia avioliiton satamaan purjehtimista ja ilkamoida yhteisestä virstanpylväästä, harva pystyy olemaan miettimättä vieraiden viihtyvyyttä. [caption id="attachment_2431" align="alignnone" width="1367"] Kuva: Jaakko Kahilaniemi[/caption] Itse olen H E R V O T O N stressaaja. Vaikka olenkin ekstrovertti ja sosiaalinen ihminen, hermoilen suunnattomasti, mikäli olen järjestämässä juhlia. Juu-u, vaikka kyseessä olisi muutamalle läheiselle ystävälle järjestetyt vapaamuotoiset illanistujaiset, jännitän silti aina suunnattomasti. Suurin stressinaihe on poikkeuksetta vieraiden viihtyminen. Onko kaikilla varmasti hauskaa. Entä jos jollain onkin tylsää tai jos joku ei vain viihdykään? Vaikka yritän aina rauhoitella itseäni, tuntuu silti lähes katastrofaaliselta ajatukselta, mikäli jollain juhliini kutsumalla vieraalla ei ole hauskaa. Kuulostaa aika älyttömältä, tiedän. Tiedän myös sen, että syitä tällaiseen stressailuun varmasti voisi kaivaa enemmänkin vaikkapa psykologin pakeilta, heh. Vaan ounastelen, etten ole ainut joka pohtii samanlaisia asioita. Tämän luonteenpiirteeni huomioon ottaen häiden järjestäminen tuntui lähtökohtaisesti todella haastavalta tilaisuudelta. Naimisiin meneminen ja avioliiton satamaan purjehtiminen: Piece of cake, helppo homma. Ei tuota vaikeuksia sanoa Petralle ”tahdon”. Juhla, johon kutsuisimme useita kymmeniä läheisiä ihmisiä – ystäviä ja perheenjäseniä: Suunnaton stressin aihe. Eniten nimenomaan jännitti tunnelma. Mitäs sitten, jos fiilis ja ilmapiiri hääjuhlassa onkin jäykkä. Jos kaikki vain istuvat hiljaa omilla paikoillaan ja meininki on nuiva. Mitä tehdä? Koin, että järjestävänä osapuolina vastuu vieraiden viihtyvyydestä on harteillamme. Paikalla olisivat kaikkein läheisimmät ihmiset - kaverit, ystävät ja perhe ja olisi tärkeää, jotta he nauttisivat. Minua myös jännitti se, että vanhempani, jotka erosivat reilut 25 vuotta sitten, olisivat piiiiiiiiiiitkästä aikaa saman katon alla ja vieläpä meidän juhlissamme. Heidän välillään ei todellakaan ole mitään skismoja, mutta silti hermoilin tilanteen tiimoilta. Teimme Petran kanssa ennen juhlia pienimuotoisia mielikuvaharjoituksia. Tai noh, lähinnä Petra yritti parhaansa mukaan muistuttaa minulle, että tärkeintä hääpäivänä olisi meidän viihtyvyytemme. Ei sen varmistelu, että onko joka ikisellä vieraallamme hauskaa koko ajan. Tämä olikin asia, jota tietoisesti itselleni teroitin toistuvasti ja useaan otteeseen. Hoin sitä itselleni jopa ääneen. Ja hitto vie. En tiedä oliko syynä ennakkovalmistautuminen vai mikä, mutta h-hetken, eli hääpäivän aikana en sitten hermoillut laisinkaan. Lipsahdin luontevasti ”hää-moodiin” ja päivän edetessä huomasin myös ohimennen, että kaikki juhlavieraamme olivat fiiliksissä. Etukäteen tuskailin sitä, josko juhlien aikana täytyisi käydä pyörimässä vieraiden keskuudessa kyselemässä fiiliksiä ja toimia isäntänä. Vaan loppupeleissä tämä unohtui täysin, keskityin vain Petraan ja meihin. Olin fiilareissa siitä, että saimme nauttia näin upeasta päivästä läheisten ihmisten kanssa. Häiden tärkeimpänä tarkoituksena tietystikin oli se, että menimme naimisiin ja saimme juhlia unohtumatonta päivää. Vaan myönnettäköön, että mukavana sivujuonteena myös sain jonkinlaisen oppitunnin ja mahdollisuuden itsetutkiskeluun....

Hääkuvauksen varaaminen

Valokuvauksen suunnitteluosuuden ollessa suurin piirtein purkissa (kts. edellinen postaus), heitimme ns. verkot vesille, etsien toiveidemme sekä tarpeidemme mukaista kuvaajaa. Ensimmäiset muutamat yhteydenotot suoritimme yksioikoisesti löytämiemme valokuvaajien omien verkkosivujen perusteella – löydettyämme esim. Googlea hyödyntämällä mahdollisen valokuvaajan, laitoimme tälle suoraan viestiä s-postitse. Tällainen täsmäviestittely ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta. Nämä muutamat löytämämme kuvaajat, vaikkakin laadukkaita, olivat kohtalaisen hintavia, jolloin emme halunneet lyödä mitään lukkoon ilman laajempaa kartoitusprosessia. Mikä työkalu sitten käyttöön tällaista kattavampaa kartoitusta suorittamaan? Päädyimme hyödyntämään sosiaalista mediaa. Valjastimme ystävän suosituksesta käyttöömme Facebookin-ryhmän, joka kantaa osuvaa nimeä, Häät kuviksi. Kyseessä on nimenomaan tuleville vihkipareille tarkoitettu verkosto, jossa valokuvaajat tarjoavat omia palveluitaan hääparin antaman lyhyehkön kuvauksen perusteella. Mielenkiinnolla ja odottavin tunnelmin kirjoitimme kesällä tähän ryhmään lyhyen kuvauksen tulevista juhlistamme (sisältäen mm. juhliemme päivämäärän sekä suuntaa-antavan sijainnin), jääden odottamaan kuvaajien mahdollisia ilmoituksia. Saamamme ”saalis” oli valtaisa. Jo muutama tovi postauksen julkaisun jälkeen, aloimme saamaan yhteydenottoja (ts. kommenttikentän viestejä) hyödynnettävissä olevilta valokuvaajilta. Potentiaalisten valokuvaajien runsaudesta (n. 30 kuvaajaa) johtuen päätimme, että katsoisimme kuvaajat läpi ajan kanssa yhdeltä istumalta sen sijaan, että olisimme perehtyneet kuvaajaan heti yhteydenoton vastaanottamisen yhteydessä. Niinpä eräänä kesäviikonloppuna istahdimme alas läppäreiden ja suurehkojen kahvikupposten ääreelle, suorittamaan käsissämme ollutta valintaprosessia. Ensimmäisen läpiluvun perusteella karsimme miellyttävimmät kuvaajat yhteensä viiteen henkilöön, kiittäen muita mielenkiinnosta ja yhteydenotoista. Näille viidelle lähetimme vielä spesifimmät tiedot tulevasta juhlastamme, lokaatiosta sekä hakemastamme tyylistä. Jos vielä tätä ennen tuleva kuvaajamme oli ollut ns. viiden kauppaa, lukitsi saamamme vastaukset mielenkiintomme yksittäiseen lahjakkaaseen kuvaajaan – Astrid Mannerkoskeen. Paljastui nimittäin, että hänellä oli jo kuvauskokemusta tulevassa kesän juhlatilassamme. Todettakoon, että hän oli jo muidenkin kuviensa perusteella hyvin potentiaalinen vaihtoehto, ja kenties sattumankaupalla ensimmäinen postaukseemme vastannut valokuvaaja. Ilmaisimme (jo tässä vaiheessa ylitsepursuavan) mielenkiintomme toivoen, että hän olisi vielä käytettävissä haluamanamme ajankohtana. Esteitä ei ilmaantunut, joten tällä tavoin varasimme kuvaajan häihimme. Syksy vietetään nyt todennäköisesti hiljaiseloa kuvauksen suhteen, mutta keväällä alkanee tarkempi keskustelu kuvauksen detaileista. Luultavasti tässä vaiheessa käymme tarkemmin läpi vielä tulevaa kuvausta myös tässä blogissa. -Filosofi...

Kuinka pysyimme hääbudjetissamme?

Häiden rahoituksen suhteen meillä oli Samulin kanssa alusta alkaen selvät sävelet. Haluamme maksaa häämme itse ja rahoitusta tähän saimme hakemalla lainaa. Moni pari saattaa saada häiden rahoitukseen apua vanhemmiltaan tai suvulta, mutta meille tämä ei ollut vaihtoehto, toki häälahjat olivat sitten asia erikseen. Budjetista pidimme kirjaa todella yksinkertaisella Excell-taulukolla. Office-paketissa on jo valmiina todella simppeli hääbudjettipohja, jota sitten hyödynsimme. Budjettipohjaa varten tarvittiin kokonaisbudjetti, arvioidut kulut ja lopulliset menot. Pohjasta oli todella helppo seurata, kuinka paljon mihinkin häiden osa-alueeseen oli vielä budjettia ja missä paukkui yli. Kaikki kulut arvioimme totta kai yläkanttiin. Tämä on mielestäni hyvä taktiikka, sillä näin ei yleensä pääse tulemaan minkäänlaisia yllätyksiä. Isoimmat menot koostuivat ruuista ja juomista, sillä hääpaikka sinällään ei maksanut mitään (paitsi lisätunti oli hieman alle 300 euroa). Tästä emme pihistelleet, paitsi ehkä alkoholijuomista, sillä jos koko vieraskatraalle olisi avannut esimerkiksi baariin piikin, olisi budjetista suurin osa mennyt pelkästään juomiin. Halusimme tietää myös tarkan arvion siitä, kuinka paljon itse hääjuhla tulee meille maksamaan, sillä laskun saimme vasta häiden jälkeen. Näin ollen osasimme arvioida, kuinka paljon rahaa meillä on budjetista käytössä kaikkeen muuhun. Monia saattaa kiinnostaa kuinka paljon meidän 64 hengen hääjuhlamme maksoivat yhteensä, mikä oli siis budjettimme? Alun perin se oli hieman isompi, mutta saimme kutistettua sen noin reiluun 12 000 euroon. Siihen summaan sisältyi kaikki, hääjuhlasta häämatkaan (johon saimme avustusta ihanilta vierailtamme toki sitten myös lahjojen muodossa). Summa voi kuulostaa monen korvaan isolta, mutta pakko sanoa, että aikamoinen taikuri pitää olla, jos saa järkättyä hääjuhlan pk-seudulla ravintolassa alle kymppitonnilla. Meillä oli muutamia asioita, joista pihistimme ja jotka jätimme suosiolla pois, jotta saimme pidettyä kiinni budjetistamme. Meillä oli esimerkiksi alun perin haaveissa hommata hääjuhlaan karkkibuffetti, joka kuitenkin jäi pois. Jokainen varmasti saa karkkia syödäkseen myös muuallakin kuin hääjuhlassa, joten ainoastaan hääkakku sai toimia makeannälän tyydyttäjänä. Toinen iso meno, josta pihistimme, olivat sormukset. Olen aikaisemmin kirjoittanut, etten ole oikein koskaan oppinut pitämään sormuksia, eikä minulla ollut oikein mitään käsitystä siitä millaista korua olin hakemassa. Omani, yksinkertaisen ohuen kultasormuksen löysin onnekseni alekorista eli huomattavasti huokeammalla, kuin mitä se normaalisti olisi kustantanut. Myös Samulin sormus on huokea ja yksinkertainen, leveä hopeasormus, joka ei kultasepällä montaa kymppiä maksa. Jos jotakuta harmittaa, ettei sormuksiin pysty käyttämään useita tonneja, niin voi lohduttautua sillä, että häiden jälkeenkin voi ostaa sitten kalliimmat sormukset. Minusta on ainakin ihana idea, että vaikkapa jonakin vuosipäivänä voisimme ostaa vihkisormuksien kavereiksi jotakin näyttävämpää. Tässä muutama muu asia, josta hääjuhlassa voi mielestäni huoletta säästää. Nämä eivät varmasti tule vaikuttamaan siihen, kuinka juhlat onnistuvat. Vieraslahjat: Täysin...

Mitä tekisin nyt häiden suhteen toisin? – Viisi tärkeää vinkkiä hääparille

Näin muutama viikko häiden jälkeen pystyy jo hyvin katsomaan juhlaa eri tavalla ja näkemään kyseisessä päivässä ne niin sanotut tärkeimmät pointit. Moni on kysynyt, että sattuiko jotain kommelluksia tai mitä tekisin nyt toisin? Tähän ainut oikea vastaus on, etten tekisi mitään eri tavalla. Päivä oli täydellinen! On toki joitakin asioita, jotka nousevat enemmän esiin ja joihin erityisesti kannattaa panostaa (tässä tapauksessa, olisi kannattanut panostaa) häitä suunnitellessa. [caption id="attachment_2386" align="alignnone" width="2048"] Kuva: Jaakko Kahilaniemi[/caption] Näitä juttuja tulee mieleen varmasti vielä enemmän kuin nämä viisi, joten olkoon tämä nyt osa yksi aiheen tiimoilta. Suunnittele, suunnittele, suunnittele! En voi korostaa tätä tarpeeksi! Huolellinen suunnittelu on ihan oikeasti puoliksi tehty, myös hääjuhlassa! Tämä korostui erityisesti niiden juttujen suhteen, jotka minä ja Samuli koimme tärkeiksi. Näitä olivat esimerkiksi hääpaikan valinta (josta ihan kohta lisää), musiikki, koristelut, puvut ja ohjelma. Juhlan suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa! Tämä on toki yksilöllistä, joillekin kaksi vuotta on tarpeeksi, toisille saattaa taas riittää puoli vuotta. Tarkoitan vain, että ei kannata kiirehtiä liikaa. Pidä kiinni omasta visiosta! Hääparit luottakaa omaan visioonne ja tunteeseen. Pitäkää siitä kiinni, vaikka sisko, kummi, anoppi, ystävä jne. sanoisivat mitä! Häät järjestetään ihan oikeasti sille hääparille ja vieraat ovat siitä tuotoksesta nauttimassa. Järjestäkää juhla ainoastaan itseänne ajatellen. Eli jos haluatte juhliinne vaikkapa suklaalähteen, poniratsastusta ja tulen nielentää, niin toteuttakaa visionne, vaikka muut eivät pitäisi ideasta. On myös tärkeää luottaa siihen ensimmäiseen visioon. Varsinkin h-hetken lähestyessä voi tulla epäilyksiä. Saattaa ruveta pohtimaan esimerkiksi onko hääpaikka sittenkään oikea? Tai pitäisiköhän sittenkin hommata pitkähihainen pitsi puku? Tai onkohan tämä hääkuvaaja sittenkään paras mahdollinen? Jne. Unohda epäilys! Mieltään saa toki muuttaa, mutta silti usein se ensimmäinen fiilis on se oikea. Luota ammattilaisiin Valitse ammattilaiset tarkkaan. Älä juokse halvimman kampaajan, puvun tekijän tai hääkuvaajan perässä, vaan tutkaile ja vertaile. Päivä menee oikeasti hujauksessa, joten on tärkeää, että kun itse nauttii juhlasta täysillä, ammattilaiset osaavat hoitaa homman. Valitse kaasot ja bestmanit tarkkaan Tämä oikeastaan liittyy tuohon edelliseen kohtaan. Oikeasti kaasoilla ja bestmaneilla on todella iso merkitys siinä, kuinka juhlat onnistuvat. Heidän käsissään on monta yksityiskohtaa ja sellaista asiaa, joista hääparin ei pidä edes tietää koko päivänä. En voisi olla onnellisempi meidän valinnoistamme. Kaasot ja bestmanit hoitavat homman niin lahjakkaasti, etten oikein tiedä miten voisin heitä kylliksi kiittää <3 Ole tarkkana hääpaikan valinnassa äläkä tyydy sellaiseen, josta et oikeasti pidä! Meille yksi tärkeimmistä elementeistä juhlassa oli hääpaikka, joka määritteli oikeastaan koko juhlan tunnelman. En olisi voinut kuvitellakaan, että juhlat olisi järjestetty missään muualla. Hääpaikan valintaan kannattaakin panostaa ja siitä kannattaa maksaa. Eli...

Hääkuvauksen suunnittelu

Häähumun ja –juhlallisuuksien ikuistaminen lienee melkeinpä itsestäänselvyys jokaiselle häitään suunnittelevalle parille. Vaikka ideaalitilanteessa juhlapäivästä piirtyykin osallisille vahva muistikuva yksioikoisesti mm. silmän verkkokalvon myötävaikutuksesta, on tilaisuuden taltiointi varmuuden vuoksi hyvä suorittaa myös erinäisen kuvaajan toimesta. Häävalokuvien sekä mahdollisten –videoiden läpikäyminen tekee mahdolliseksi hääkokemuksen muistelemisen sekä elävöittämisen myös pidemmän ajanjakson jälkeen. Lähdimme omalta osaltamme jo hyvissä ajoin kartoittamaan haluamamme dokumentoinnin/kuvauksen yksityiskohtia, ja suunnitteluprosessi lähtikin liikkeelle itse kuvauksen laajuuden määrittelemisestä. Opimme, että mittavimmillaan hääpäivän dokumentointi voisi sisältää virallisempien potrettien sekä kirkkoseremonian kuvakavalkadin lisäksi mm. juhla-aamun valmistautumiskuvat (painotus etenkin morsiamen valmistautumisessa), nk. First Look –kuvat (tunteellinen ensikatse ennen seremoniaa) sekä virallisen segmentin jälkeiset juhla-/bilekuvat. Lisäksi alkuvuoden häämessuilla meille valkeni, että meidän olisi myös mahdollista tilata häihimme ammattituotantoryhmä, joka hääpäivän filmatisoinnin lisäksi vastaisi myös taltioidun kuvan editoimisesta pienimuotoisen lyhytelokuvan formaattiin. Luonnollisesti vaihtoehtona olisi myös perhe-/kaveripiirin toteuttama pienimuotoisempi sekä ehkäpä hieman sattumanvaraisempi valokuvaus. Vaihtoehdoista ei tässä lähtötilanteessa siis ollut puutetta. Ensitöiksemme poissuljimme em. tuttavapiirin toimesta toteutettavan kuvauksen. Tätä perustelimme sillä, että emme halunneet asettaa taltioinnin taakkaa yksittäisen vieraamme harteille. Emme myöskään pitäneet sitä laadullisesti parhaana mahdollisena vaihtoehtona. Tämän ohella päädyimme siihen, että emme myöskään hyödyntäisi ammattikuvaajien tarjoamia videoproduktiopalveluita. Tämä perustuen ensinnäkin näin laajamittaisen kuvauksen tarpeettomuuteen, mutta kenties vielä merkittävämmin sen ylimitoitettuun hintavuuteen. Koimme, että emme saisi tällaisesta tallenteesta rahoillemme toivottua vastinetta. Näiden alustavien rajavetojen jälkeen, meille jäi kuitenkin vielä mittava vaihtoehtojen kirjo läpikäytäväksi. Tiesimme, että haluaisimme potrettien ohella muitakin kuvia hääpäivästämme, mutta kuvauksen laajuus säilyi kysymysmerkkinä yllättävänkin pitkään. Tässä vaiheessa voin jo todeta, että löysimme suureksi iloksemme toiveidemme mukaisen kuvaajan loppukesästä. Tämän hakuprosessin kuvaileminen edellyttää kuitenkin vielä erillistä kirjoitusta. - Filosofi...

Häämatkamme: romanttinen Kreikka

Odotuksemme ja toiveemme häämatkallemme olivat simppelit: lämpöä, rentoutumista ja hyvää ruokaa. Tätä kaikkea ja hieman enemmänkin tarjosi ehdottomasti häämatkakohteemme Kreikan Lindos. Varasimme matkan jo hyvissä ajoin, Matkamessujen aikaan keväällä. Lindos sijaitsee noin 45 minuutin ajomatkan päässä Rodoksen kaupungista. Olimme varanneet Lindoksen kylän liepeiltä olimme deluxe-sviitin Lindos Blu Luxury -hotellista. Mieletön paikka, joka on rakennettu vuorenrinteeseen niin, että jokaisesta huoneesta on henkeäsalpaavan kaunis näkymä Vlichan-lahdelle. Lämpöä kyllä riitti, sillä parhaimpina päivinä hellelukemat näyttivät + 38 astetta. Aurinko portti joka päivä, eikä pilvistä tai sateesta ollut tietoakaan. Olo ei kuitenkaan ollut tukala, sillä ihanan Rodoksen tuuli vilvoitti mukavasti oloa. Koska kyseessä oli häämatka, halusimme kerrankin panostaa hotellin valintaan ja tällä kertaa valinta osui täysin nappiin. Lindos Blu -hotelli on kerännyt ylistäviä arvioita muun muassa Tripadvisorissa ja pakko todeta, että ne pitivät täysin paikkaansa. Loistavan sijaintinsa lisäksi hotellissa panostetaan todella paljon asiakaspalveluun, joten heti saapumishetkestämme lähtien tunsimme olomme erittäin tervetulleeksi. Huoneemme oli deluxe-svitti, jonka parvekkeella oli oma poreamme, huoneesta oli tietenkin myös huikea näköala lahdelle. Kun näimme ensi kertaa huoneemme, olimme aivan ällistyneitä: eteinen oli koristeltu ruusun terälehdillä, joita oli (karkkien lisäksi) ripoteltu myös sängylle. Huoneessa oli meitä odottamassa myös kuohuviinipullo, hunajaa, pähkinöitä, pientä naposteltavaa sekä tuoreita hedelmiä. Emme olleet todellakaan odottaneet mitään sellaista tervetuliaisyllätystä. Ensimmäiset pari tuntia menikin näköalaa ja herkkuja ihmeteltäessä sekä tietenkin poreammetta testaillessa. Kävimme heti saapumisiltana myös tutustumassa Lindoksen kylään, jonne hotellilta pääsi todella kätevästi suoraan taksilla. Kuten mainittu, kaipasimme häämatkaltamme lämpöä ja rentoutusta, joten rannalla löhöily oli ehdottomasti yksi tärkeimmistä matkamme aktiviiteeteista. Hotellillamme oli oma privaattiranta, aivan muutaman (hissi-) matkan päässä huoneestamme. Rannalla oli valkeaa, pehmeää hiekkaa sekä kristallinkirkasta vettä. Biitsille sai myös tilata huonepalvelun kautta ruokaa ja juomaa, joten siellä pystyi löhöilemään oikeastaan ihan koko päivän. Iltaisin suuntasimme aina Lindoksen kylään illallistamaan ja vaikka kyseessä onkin aikamoinen turistimesta, löytyi sieltä myös muutamia erittäin hyviä rauhallisempia ravintoloita. Voin lämpimästi suositella esimerkiksi Broccolino-nimistä ravintolaa, jossa oli erinomainen, rento palvelu ja tarjolla taivaallisia italialaisia herkkuja. Toki myös muut kylän vilkkaammat raflat toimivat todella hyvin, sillä Kreikassa harvoin saa huonoa ruokaa mistään. Herkuttelimme myös muutaman kerran pita gyroksilla, jotka ovat mitä parhainta paikallista pikaruokaa. Koin myös ehkäpä elämäni romanttisimman illallisen hotellillamme, jossa sijaitsi huikea Five Senses -ravintola. Siellä meille oli katettu isolle kattoterassille pöytä valkoisine pöytäliinoineen ja kynttilöineen. Nautimme siellä erittäin herkullisen kreikkalaisen illallisen ja sen lisäksi saimme nauttia huikeasta auringonlaskusta. Valehtelematta kokemus oli kuin suoraan jostain romanttisesta elokuvasta. Rannalla löhöilyn ja syömisen lisäksi teimme toki muutakin, piipahdimme Rodoksen kylässä ja kiipesimme Lindoksen Akropolikselle, josta oli huikeat näkymät. Tarjolla olisi...