Mennään naimisiin! -lehdestä löydät sekä parhaat ideat että uusimmat trendit. Monipuolisissa artikkeleissa kerrotaan juhlavalmisteluista, seremonioista, hääpuvuista, kampauksista, morsiuskimpuista, sormuksista, häämatkoista – kaikesta mikä tekee häistä onnistuneen ja ikimuistoisen juhlan.

Osta uusin lehti

Mennään naimisiin järjestää myös vuosittain Suomen kattavimmat häämessut. Häämessut ovat Wanhassa satamassa 13.-14.1.2018.

Kirjaudu tai tarkastele tiliäsi:

Kirjaudu

© 2017 www.mennaannaimisiin.fi! Powered By: Noora´s Design

Author: mennaan naimisiin toimitus

Mennään naimisiin / Articles posted by mennaan naimisiin toimitus (Page 22)

Suloiset pastellihäät – Maja ja Martin

Maja ja Martin rustiikkisia pastellihäitä juhlittiin elokuussa Kokkolassa. Häät olivat varsin perinteiset ja tunnelma oli läpi juhlan iloinen. Ennen vihkimistä parin tunnelmallinen ensikohtaaminen ikuistettiin suosittujen first look -kuvien muodossa. Usein jännitys helpottaa, kun pari saa pienen rauhallisen yhteisen hetken ennen alttarille astelua – eikä vieraiden tarvitse odotella juhlapaikalla hääparia, kun potrettikuvat otetaan ennen vihkimistä. Majan ja Martinin kauniit potrettikuvat otettiin elokuisella viljapellolla. Vihkiminen oli Kaarlelan kirkossa ja hääjuhlaa vietetiin Kokkolan seurakuntatalolla. Häiden järjestelyt sujuivat rennosti.  Juhlapaikan koristelu oli Majalle tärkeää. Koristeluiden teemana oli maalaisromanttisuus ja häiden väri oli vaaleanpunainen. Koristeluiden askartelu vei aikaa ja toteutuksessa auttoivat perhe ja ystävät. Hääjuhlan kulku koostui perinteisista ohjelmanumeroista. Puheita oli paljon ja ilta huipentui morsiuskimpun heittoon. Yhden hääkakun sijaan tarjolla oli useista kakuista koostuva buffetti. Kakkubuffetti on hyvä idea, varsinkin jos hääpari ei pääse yhteisymmärrykseen hääkakun valinnasta. Näyttävästi koristellut hääkakut ovat usein täytekakkuja, mikä ei välttämättä ole kaikkien mieleen. Majan ja Martinin kakkubuffetissa tarjoiltiin erilaisia suklaisia piirakoita, pieniä täytekakkuja ja juustokakkuja. Häiden teeman ja tunnelman kruunasivat buffetin kesäiset britakakut. Majan ja Martinin mielestä hääpäivä oli todella onnistunut ja vieraat viihtyivät hyvin. Parasta oli, että heillä itsellään oli todella hauskaa. Katso kuvat Majan ja Martinin häistä! Kuvat: Sofia Ylimäki  Lue myös: Noora ja Amir - kahden kulttuurin häät Häät Italiassa - katso Giulian ja Daviden häävideo!...

Hääkutsut ilman stressiä

Save the date -kortit  ja hääkutsut antavat vieraille ensivaikutelman tulevasta juhlasta. Digitalisoitumisesta huolimatta perinteiset paperiset kutsukortit pitävät pintansa. Postiluukusta tipahtava kirjekuori antaa viestin; jotain erityistä on luvassa. Visuaalisesti kauniit ja huolitellut kutsut tuovat juhlan tuntua. Helpota kiirettä tilaamalla kutsut Kutsujen lähettäminen on yksi ensimmäisistä askeleista häiden järjestelyissä. Hääpäivä on parille tärkeä ja  juhlista halutaan tehdä persoonalliset kutsukortteja myöten. Askartelu on usein helpolta ja edulliselta kuulostava vaihtoehto kutsujen toteuttamiseen.  Korttien hinta nousee kuitenkin nopeasti, jos halutaan käyttää erikoisempia materiaaleja.  Askartelu vie usein enemmän aikaa kuin on kuvitellut ja häiden to do -lista on pitkä.  Helppo tapa vähentää stressiä on teettää kutsut suoraan ammattilaisella tai tilata räätälöidyt kutsut paperituotteita tarjoavista nettikaupoista. [caption id="attachment_9289" align="alignnone" width="700"] MAKEA DESIGN (VAS.) JA CALLIGRAPHEN[/caption] Valitse valmiista mallipohjista Helpoin tapa löytää juuri omien häiden näköiset kutsut on selata nettikauppojen valmiiden mallipohjien valikoimaa. Persoonallisten kutsujen kysynnän kasvaessa myös valikoima on laajentunut. Suosittuja korttitrendejä ovat kukka- ja lehtikuviot, foliopainetut metallivärit ja vesiväritaustat. Valittuun mallipohjaan on helppo lisätä henkilökohtainen teksti. Valmispaketteihin kuluu usein myös tyylin mukainen kirjekuori. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuvalliset save the date -kortit ja kutsut herättävät tunteita. Valokuvan avulla on helppo tuoda esiin häiden persoonaallista ilmettä. Korttipohja voi olla todella yksinkertainen, eikä fonteilla tai kuvituksilla tarvitse leikitellä. Romanttiset kutsut syntyvät mahdollisista ammattilaisen ottamista kihlajaiskuvista.  Persoonallista ilmettä voi tuoda esiin vaikkapa itse otetuilla humoristisilla selfieillä. Mennään naimisiin suosittelee: Ifolor Vistaprint Calligraphen Smartphoto Paper shop Zazzle   [caption id="attachment_9290" align="alignnone" width="700"] MAKEA DESIGN (VAS.), CALLIGRAPHEN JA MAKEA DESIGN[/caption]   [caption id="attachment_9307" align="alignnone" width="700"] YLHÄÄLTÄ: CALLIGRAPHEN, IFOLOR, MAKEA DESIGN JA IFOLOR[/caption] Luota ammattilaiseen Monet hääparit haluavat suunnitella kutsut itse alusta loppuun. Ideoiden muuntaminen konkreettisiksi kutsuiksi ei aina ole helppoa, sillä korttien visuaalinen ilme koostuu monesta pienestä yksityiskohdasta. Aloittelija voi huomata, että jo pelkän tekstin asetteluun tai fontin valintaan voi mennä useampi ilta. Kutsujen suunnittelussa kannattaakin luottaa ammatilaisen visuaaliseen näkemykseen. Turhaa stressiä ei kannata ottaa opettelemalla käyttämään suunnitteluohjelmia tai kirjoittamaan kalligrafiaa. Monet graafiset suunnittelijat tekevät tilaustöinä uniikkeja kortteja.  Suunnittelija toteuttaa kutsut hääparien ideoiden ja toiveiden pohjalta. Ainutlaatuisetkin ideat on usein mahdollista toteuttaa suunnittelijan avulla. Ennen painoon menoa kortit hyväksytetään hääparilla ja muokkauksia tehdään heidän mielipiteitään kuunnellen. Käytettäessä suunnittelijan palveluita kannattaa pohtia myös koko hääjuhlan kattavan tuotepaketin tilausta. Kun kutsut sekä  hääjuhlan ohjelmalehtiset ja paikkakortit on suunniteltu yhdenmukaisiksi, pysyy häiden visuaalinen ilme samana. Mennään naimisiin suosittelee: Willow visuals Makea design Crocus paperi Personally sweet [caption id="attachment_9298" align="alignnone" width="700"] WILLOW VISUALS[/caption] ALOITUSKUVAN KORTIT YLHÄÄLTÄ: CALLIGRAPHEN, IFOLOR, IFOLOR JA CALLIGRAPHEN Teksti ja kuvat: Veera Kauppi Lue myös: Vieraslista - 5 vinkkiä kutsujen karsimiseen Näin järjestät häät, joista vieraat eivät halua lähteä  ...

Morsiamen HÄÄLOOK

Nyt on aika palata morsiameen häälookkiin ja yksyiskohtiin. Moni varmaan muistaakin kuinka paljon stressasin hääpukuani.. Kiersin kaikki mahdolliset liikkeet ja selailin netistä joka ilta kuvia, mutta mikään tietty puku ei kolahtanut! Tiesin, että haluan pitkän laahuksen ja avonaisen selän, pitsiäkin pitäisi olla. Morileen 2871, eli minun ihana pukuni oli yksi ensimmäisistä hääpukukuvista jonka olin tallentanut puhelimeeni. Silloin en tiennyt puvun merkkiä tai saatavuutta, mutta aina ihailin kuvaa. Kun sain myöhemmin lisätietoa puvusta, tiesin sen olevan aivan liian kallis budjettiini. Hääpuku olisi mielestäni saanut maksaa maximissaan 1000 euroa, ja tämän puvun hinta komeili lähemmäs 1600 eurossa. No, loppu hyvin - kaikki hyvin, sain puvun enkä olisi ikinä voinut löytää kauniimpaa pukua! Se todellakin sai minut tuntemaan itseni morsiameksi, ja siinä yhdistyi kaikki mitä olin hääpuvulta toivonutkin.       Kuvat: Jere Satamo Morilee 2871 on Madeline Gardnerin suunnittelema hääpuku, puvussa on käytetty muun muassa Alencon pitsiä, joka antaa hääpuvulle romanttisen vivahteen. Hääpuvun saa tilattua kolmessa eri värissä:  White, Ivory, Ivory/Champagne sekä kolmella eri pituudella. En halunnut että pukuani tarvii alkaa lyhentämään, joten etsin hääkenkäni sen mukaan että niiden korko teki hääpuvusta minulle sopivan mittaisen. Ostin pukuni värissä ivory ja ainoat muutokset jotka siihen tehtiin olivat kavennus ja olkainten lyhennys. Hääpuvun olkaimissa on pieniä kimaltavia strassikiviä, jotka tekevät puvusta ehkä hieman juhlavamman. Etenkin auringonsäteen osuessa niihin, kimaltelivat ne kauniisti. Puvun pitsilaahus on todella pitkä, mutta todellakin jokaisen hankalan askeleen ja käännöksen arvoinen! Puvun selkäosa on todella avoin, ja puvusta löytyy sekä vetoketju, että napit. Minulle nyörit oli ehdoton no - no hääpukua valitessa. Minulle ommeltiin Fianceessa hääpukuun kiinni kupit, joten se teki puvusta hieman tukevamman ja istuvamman. Puvun helmassa on monta eri kerrosta, ja aluksi meinasin että tylliä voisi vähän ottaa jopa pois, mutta loppujen lopuksi se varmaan antaa helmalle toivottua ryhtiä, joten unohdin moisen toimenpiteen. Mitään vannehametta en halunnut enää erikseen alle, vaikka sellainenkin olisi ollut mahdollinen. Koruina minulla toimivat isot roikkuvat starrikorvikset sekä siro New Yorkista ostettu rannekoru. Muita koruja en halunnut, sillä muutenkin käytän todella harvoin mitää koruja, ja kaulakoru olisi ollut varmasti jo liikaa muiden korujen sekä kimaltelevien olkainten ohella. Vihkimisen jälkeen vasemmassa nimettömässäni komeili tietty kihlasormuksen kaverina ihana vihkisormukseni! Kukkakimppuni koostui shamppanjan värisistä ruusuista. Kampauksen ja meikin minulle (sekä kaasoille) loihti parturi-kampaamo Glown Taija. Halusin ehdottomasti niskanutturan, sillä tiesin että se olisi helpoin vaihtoehto Espanjan kuumuudessa, eikä tukalle tarvisi tehdä mitään illan mittaan! Pohdin kauan erilaisten hiuskorujen välillä, mutta lopulta päädyin valitsemaan pari valkoista ruuusua hiuksiini. Meikkiini toivoin hyvin pysyvän pohjan, jotta meikkiä ei tarvisi lisäillä päivän mittaan. Näyttävien ripsien ja hyvän...

Hääkattaus

Meidän hääkattaus ja sen koristelut koostuivat lähinnä kukkasista sekä kynttilöistä. Häissämme oli yksi pitkä pöytä (14m) ja me istuimme sulhasen kanssa pöydän päädyssä. Aluksi oli todella vaikea miettiä istumajärjestystä, mutta lopulta päädyimme aloittamaan niin että kaasot ja bestman istuivat meitä lähimpänä ja sen jälkeen istuivat meidän perheet. Pöytämme koristeltiin kukkaköynnöksellä jota oli yhteensä 14 metriä ja sen lisäksi pöydässä oli kukkakimppuja maljakoissa. Itse halusin ehdottomasti pelkästään valkoista sekä vihreää meidän kukkasiin, ja sama linja jatkui myös hääkimpussani sekä sulhasen vieheessä. Pääkukkasena toimi valkoinen/shampanjan värinen ruusu. Hääpöytään laitettiin myös kynttilöitä ja pöydän yläpuolella oli ihana paperilampuista koostuva valoköynnös, etenkin illalla kun aurinko laski ja alkoi hämärtämään, toivat valot aivan ihanan tunnelman villan pihaan. Koska ruokailumme oli buffet, ei pöytiin laitettu lautasia valmiiksi. Jokaisen paikalla oli ruokailuvälineet, sekä viini- ja vesilasit. Sen lisäksi halusin ehdottomasti isot servetit, joihin saimme kiinni Ebaysta tilaamani servettirinkulat. Meidän ruokailun servetteinä toimivat Dunin ihanat premium quality lautasliinat, mallina Elegance. En tiedä muistaako kukaan, mutta yksi ensimmäisistä blogipostauksistani ikinä koski meidän tulevia lautasliinoja? :D Stressasin 2 vuotta etukäteen mistä saamme edullisesti kankaiset lautasliinat jos pitopalvelulla ei niitä ole.. Okei nyt toi asia jo ehkä hieman naurattaa mutta silloin oli tosi kyseessä. Onneksi siis sain Dunin pelastamaan tilanteeni! :D Olisin tosiaan halunnut kankaiset lautasliinat, mutta yhdessä blogimiitissä jonne Duni oli tehnyt meille kattauksen, törmäsin heidän valikoimissaan oleviin täydellisiin lautasliinoihin! Meille valikoitunut Elegance -lautasliina on paksua materiaalia, joka näyttää ja tuntuu kankaalta. Siinä on kohokuvioitu ja näyttävä pinta. Me oltiin enemmän kuin tyytyväisiä näihin, ja ne oli helppo häiden jälkeen kompostoida Espanjassa, eikä tarvinnut tuoda takaisin Suomeen kuten kankaisille olisi tarvinnut tehdä. Hääkattauksen kukkamaljakot tulivat kukkakauppiaalta ja kynttilälyhdyt taas hääsuunnittelijalta, joten tämä taas helpotti suuresti häiden järjestelyjä kun näitä ei tarvinnut itse miettiä tai etsiä. Pöytäliinat ja kaikki astiat tulivat pitopalvelultamme, Picantilta. Kakun ja kahvin kanssa halusin myös jotkin hieman erilaiset servetit, ja päädyinkin valitsemaan Calligraphenin ihanat ruusukultaiset "best day ever" -servetit, joissa on foliopainatus. Olimme sulhasen kanssa molemmat todella tyytyväisiä hääkattaukseemme, ja meille kukat&kynttilät koristeena riittivät paremmin kuin hyvin!  Näitä kuvia katsellessa pääsee kyllä edelleen kiinni siihen ihanaan hääfilikseen ja siihen ihanaan tunnelmaan, voi kunpa tuon päivän voisi elää vielä kerran uudelleen! Me päästään vielä vähän onneksi fiilistelemään menneitä häitämme, sillä ensi kuussa koittaa meidän honeymoon part 2, ja matkaamme pidennetyksi viikonlopuksi Pariisiin! Eilen postiluukusta tipahti meidän kiitoskortit, joten niidenkin fiilistely tuo vielä vähän sitä häähumua takaisin! :)     Dunin lautasliinat löytyvät täältä ja Calligraphenin servetit täältä.   Postauksen kuvat: Jere Satamo...

Häiden pienet yksityiskohdat

Meidän häissä halusin panostaa myös pieniinkin yksityiskohtiin. Vieraslahjojahan meillä ei alun perin pitänyt olla, mutta loppujen lopuksi niitä kuitenkin oli jopa kaksi, hupsis!   Ennen vihkimistä häävieraille jaettiin nenäliinat, sekä valkoiset viuhkat. Nenäliinapaketit teimme kaasojeni kanssa kesällä valmiiksi, ja viuhkatkin tilasimme Ebaysta jo hyvissä ajoin. Viuhkat osoittautuivat todella tarpeellisiksi, ja monella olikin ne käytössä jo vihkimisen alussa. Vielä hääillallisenkin aikana näin viuhkoja monella käytössä siihen asti kunnes aurinko alkoi laskemaan ja täten myös kuumus hieman hiipumaan.   Tervetuloa -kylttinä meillä toimi Vistaprintiltä tilattu banderolli, joka oli häävillan portissa kiinnitettynä. Musta tää oli tosi kiva, sillä yritin kauan metsästää jonkinlaista kylttiä tai taulua josta olisin saanut askarreltua tervetuloa -kyltin. Vistaprintiltä siitä sai juuri sellaisen kun itse halusi, ja se oli helppo kiinnittää metallisten purjerenkaiden ansiosta. Materiaaliltaan se sopi hyvin ulkokäyttöön, eikä vesisadekaan olisi pilannut sitä.   Halusimme kiittää vielä jokaista vierasta siitä kun olivat tulleet paikan päälle, joten jokaiselle vieraalle annettiin vieraslahjana pieni viinipullo, joihin kiinnitimme kaulaan pienen kiitoskortin. Kiitoskortit tilasin myös Ebaysta, ja miniviinipullot metsästimme Espanjasta pari päivää ennen häitä.   Halusin myös kiittää erikseen vielä polttariporukkaani mahtavista polttareista, joten jokaisella polttareideni osallistujalla oli paikallaan pieni valokuvanippu joka koostui polttareiden parhaimmista yhteiskuvista sekä pienestä kiitoskortista.   Halusimme myös huomioida hääparin äidit, ja heidän viinilaseihin kiinnitettiin "Mother of the bride" ja "Mother of the groom" viinilasi -korut. Tämän lisäksi meidän äidit sai myös erikoiskohtelua hääaamuna, kun he pääsivät kampaajien käsittelyyn meidän tarjoamana. Siskoilleni taas annoin "sister of the bride" -korut, jotka odottivat heitä heidän paikoillaan.   Mulle on itselle tosi tärkeää muiden huomioiminen, ja varsinkin kun pidimme häämme ulkomailla ja moni näki vaivaa päästäkseen sinne, oli mulle vielä jotenkin extra-tärkeää huomioida läheisiäni ja pienillä jutuilla näyttää kiitokseni heille.   Näiden juttujen lisäksi hommattiin jonkin verran "sanni&oskari" -aiheista tilpehööriä, vaikka sulhasen mielestä vähempikin olisi riittänyt. Kerran sitä nyt vaan mennään naimisiin, joten musta on ihan ok että meidän nimet lukee joka puolella ympäri häävillaa.. ;)     Meidän personoiduista tarroista kerroinkin jo blogissa aikaisemmin, ja ne pääsi käyttöön mm. drinkkitikuissa sekä shottilaseissa! Kahvi acev -lasit koristeltiin meidän hashtag -tarroilla ja illan sipsipussukat taas saivat koristelun meidän personoidulla leimasimella. :D Näitäkin koristellessa kaasot pääsivät hommiin, ja esim. sipsipussukoita oli tosi hauska koristella yhdessä!   Häävillamme terassin laidassa meillä oli kiiinnitettynä puhallettavat kirjainfoliopallot jossa luki myös meidän häähashtag: #sannijaoskari. Sikarinurkkauksesta löytyi taskumatti, joka oli taas yksi Ebay -löydöistäni, (maailman paras paikka tuo ebay) siihen oli kaiverrettu meidän nimet sekä päivämäärä.   Moni vieraista kiinnitti huomiota näihin pienen pieniin yksityiskohtiin ja saimmekin paljon kehuja siitä miten olimme ajatelleet pienimmätkin yksityiskohdat valmiiksi. Vieraillekin tuli sellainen olo, että heitä varten on viititty panostaa. Musta...

Hääjuhla

Saavuimme hääpaikkaamme kuvauksen jälkeen, ja siellä kaikki vieraat odottivat meitä altaan ympärillä. Hurraa -huutojen jälkeen otimme lasit kuohuvaa ja sitten siirryimmekin hääpöytään. Meillä oli hääillallisella vain yksi pitkä pöytä, joka toi kivan yhtenäisen fiiliksen. :) Kaasot kertoivat nyt juhlaväelle hieman käytönnönasioista ja sen jälkeen ruoka olikin valmiina. Picantti -pitopalvelun kokki kertoi illan menusta ja sitten siirryimmekin ottamaan ruokaa. Meillä ruoka oli tarjolla buffetmaisesti, ja juomat tarjoilija tuli tarjoilemaan pöytään. Kitaristimme soitti ihanaa taustamusiikkia, ja sillä hetkellä aurinkoi paahtoikin melko kuumasti. Kohta se onneksi laski sen verran, että illallispöytä oli täysin varjossa. Ruoka oli todella hyvää, sitä oli jopa pakko hakea lisää. (Olin varma että ruokahalu olisi poissa jännityksen myötä, mutta ei..:D ) Ruuan jälkeen oli aika äitini puheelle , ja sen jälkeen vielä isoisäni yllätti meidät puheella. Hän on täysin ruotsalainen, mutta piti puheensa suomeksi. Kumpaakaan puhetta ei voinut kuunnella itkemättä, eikä myöskään nauramatta. On ollut ihana nähdä jälkeenpäin kuvia tilanteesta, kuinka puheet ovat vaikuttaneet niin paljon myös vieraidemme tunteisiin. :) Tämän jälkeen olikin hyvä hetki ottaa vähän yhteiskuvia vieraiden kanssa, ilta-aurinko paistoi vielä kauniisti villan viimeiseen kulmaan. Kuvien jälkeen oli kakun&kahvin vuoro, polkaisussa minä tietenkin vein voiton. ;) Kakku oli aivan sairaan hyvää, kuinka tavallisesta kermakakusta voikin saada niin hyvän? Kaiken lisäksi kakku oli todella kaunis, vaikka olikin hyvin simppeli! Ilta alkoi hämärtymään ja pimeä tulikin todella nopeasti. Meillä oli onneksi ihana valaistus illallispöydän yllä, ja kaasot vielä sen lisäksi sytyttivät kynttilöitä. Sitten oli vuorossa ihanien kaasojeni puhe, taas herkistyttiin ja vuorotellen naurettiin. Kaasot käänsivät meidän tuolimme puheensa jälkeen selkäselkää vasten ja aloittivat perinteisen kenkäleikin! En tiedä miten meidän vastauksissa taisi käydä, mutta ainakin vieraita ne tuntui naurattavan...

Kiitos kaikille

Syksy on täällä. Viikonlopun juoksulenkeillämme ihailemme Töölönlahden ja Seurasaaren kellastuvia lehtiä, ja arkisin alkuillasta kotimme täyttää olohuoneemme tuikkujen ja moninaisten muiden valolähteiden lämpimän pehmeät värit. Hääpäivästämme on nyt muutama päivä vaille kaksi kuukautta, ja polkumme avioparina on lähtenyt käyntiin odotetusti – ilman sen suurempia mullistavia muutoksia. Hääaiheisten keskusteluidemme painopiste on tosin siirtynyt varsinaisesta suunnittelusta miellyttävään ja kenties hieman kaihoisaankin muisteluun. Hyvä näin. Syyskuun alkupuolella saatoimme vielä viimeisenkin hääaskareen maaliin, kun tilasimme verkosta vieraille lähetettävät/toimitettavat kiitoskortit. Kutsukorttien tavoin hyödynsimme kiitoksissamme myös Vistaprintin monipuolista ja mielestämme laadukasta tuotevalikoimaa, ja korttien tipahtaessa postilaatikosta viime viikolla olimme tuotoksiin jälleen kertaalleen tyytyväisiä. Toteutimme kiitoskortit ”yksinkertainen on kaunista” –mentaliteetilla, eli emme – tällä kertaa – lähteneet sen suuremmin runoilemaan. Etupuolelle valikoimme yhden monista hääpäivämme hienoista kuvista, ja kuvan viereen askartelimme omat nimemme ja kiitossanat. Tämän viimeisen hääaskareen myötä on aika kiittää myös sinua, lukijaamme, tästä (kuitenkin jollain tavoin) yhteisestä matkasta. Nämä kiitossanat muodostavat nyt näillä näkymin viimeisen Filosofin Morsian –kirjoituksen Mennään Naimisiin –lehden alaisuudessa. Tätä kirjoittaessani muistelen lämmöllä kesällä 2016 morsiamen kanssa juoksulenkillä läpikäytyjä ensimmäisiä keskusteluita mahdollisesta hääblogista. Projektista, joka Wordpressin kautta lopulta löysi tiensä tänne Mennään Naimisiin –lehden alaisuuteen alkuvuodesta 2017. Blogi auttoi meitä jäsentelemään häitämme, ja olen erittäin onnellinen siitä, että pystymme näin jälkikäteen läpikäymään hääsuunnittelumme moninaisia vaiheita tämän jonkin sortin dokumentoinnin välityksellä. Bloggaaminen ja kirjoittaminen ei kuitenkaan ole osaltamme jäämässä tähän. Hääblogimme, Filosofin Morsian, taltioi yhteistä taivaltamme kohti 10 vuoden parisuhteen kulminoivaa hääpäiväämme. Elämä ja askareet kuitenkin jatkuvat, ja olemmekin aloittamassa uutta kirjoitusprojektia, joka kantaa nimeä Polulla. Tässä uuden arjen blogissa kirjoitamme arjestamme, tekemisistämme, pohdinnoistamme sekä muista kuvioistamme nyt avioelämän tällä puolen. Jos sinulta löytyy tahtotilaa jatkaa mukana ja osallistua tällä tavoin arkeemme, tutustu uuteen blogiimme täällä.   Näillä saatesanoilla haluamme vielä kertaalleen kiittää Filosofin Morsian –blogin seuraamisesta. Kiitämme myös Mennään Naimisiin –lehteä, joka mahdollisti meille tämän ainutlaatuisen kokemuksen. Kiitos meiltä teille kaikille!   Viimeistä kertaa. - Filosofin Morsian –tiimi Jonna ja Santeri...

Noora ja Amir – Kahden kulttuurin häät

Nooran ja Amirin kahden kulttuurin häissä yhdistyivät suomalaiset ja bosnialaiset perinteet. 180 vieraan häitä juhlittiin heinäkuussa upeassa Turun VPK-talossa.  Hääjuhla oli tunnelmaltaan lämmin ja ilta huipentui railakkaaseen tanssiin.   MORSIAMEN LUOVUTUS Häiden juhliminen alkoi  morsiamen äidin luona bosnialaisittain kevyillä suupaloilla ja lahjoilla. Parin lähisuku, kaasot ja bestmanit olivat paikalla. Tilaisuuden tarkoituksena on sukujen tutustuminen keskenään ennen avioliittoa. Morsiamen perhe antaa halutessaan sulhasen lähisuvulle pieniä tutustumislahjoja ja morsian luovutetaan sulhasen perheelle. Perinteen mukaan bestmanit maksavat morsiamesta rahaa luovutustilanteessa. Nooran luovutti hänen veljensä ja raha vaihtoi siististi omistajaa suljetussa kirjekuoressa.     BOSNIALAISIA PERINTEITÄ Luovutuksen jälkeen hääseurue suuntasi sulhasen perheen kotiin juhlistamaan uutta perheenjäsentä. Noora ja Amir matkustivat näyttävästi limusiinissa muun hääseurueen seuratessa perässä autoletkassa torvet äänekkäästi soiden. Sulhasen kotona seurasi lisää bosnialaisia perinteitä. Ennen sisään astumista bestman pyöräytti morsiamen oven edessä kolme kertaa myötäpäivään. Tämän jälkeen sulhanen kantoi morsiamensa kynnyksen yli ja he syöttivät toisilleen hunajaa. Hunaja symboloi hedelmällisyyttä ja makeaa elämää.     HÄÄLOGO Sulhasen kotoa siirryttiin VPK- talolle, jonne loput vieraat saapuivat. Juhlapaikalla Noora ja Amir vihittiin  suomalaisittain  saippuakuplien saattelemana avioon. Vihkimisen jälkeen varsinaiset juhlat saivat alkaa. Suositun photobooth teeman sijaan vieraat poseerasivat punaisen maton tapaan logoseinää vasten. Nooran ja Amirin häälogosta oli teetetty myös pinssi jokaiselle vieraalle. Tapa tulee bosniasta.  Yhteinen tunnus yhdistää vieraat toisiinsa ja kaikki kuuluvat samaan porukkaan.      HÄÄJUHLAN KULKU Hääjuhlan ohjelma koostui ruuasta, musiikista ja perinteisistä suomalaisista hääohjelmanumeroista. Kenkäleikissä  ilmaan nostettiin kenkien sijaan Suomen ja Bosnian lippuja. Häätanssia varten Noora ja Amir olivat opetelleet oman koreografian. Häiden menu rakentui bosnialaisen ruokakulttuurin ympärille. Tarjolla oli kalaa, lammasta, perunaa ja runsaita salaatteja. Menuun kuuluivat myös kotitekoiset pita-leipäset, jotka muistuttavat lihapasteijoita. Illan aikana soivat niin suomalaiset kuin bosnialaiset hittikappaleet. Juhlissa tanssittiin paljon ja tunnelma oli katossa.   Kuvat: Marissa Tammisalo   LUE MYÖS: Häät palatsissa: Tiina ja Ari-Pekka Oikeat häät: Essi ja Riku...

Meidän vihkiminen Espanjassa

Taxi saapui pihaan ja änkesin mekkoni kanssa etupenkille puoliksi makuuasentoon. Taxikuski ei tietenkään osannut englantia, vihkipaikka kuitenkin onneksi oli hänelle tuttu kun kerran oli pieni kylä kyseessä. Takapenkillä olivat kaasoni sekä isäpuoleni, kaikki niin iloisina, mutta selkeästi myös hieman jännittyneinä. Vihkipaikkaa lähestyessä huomasimme kellon olevan vasta puoli neljä, puoli tuntia siis vielä aikaa vihkimiseen. Kuski ymmärsi elekielellä että hänen olisi odotettava meidän kanssa puolisen tuntia autossa ennen kuin saisi jatkaa matkaansa. Puoli tuntia aikaa jännittää autossa; kaasot pyysi musiikkia kovemmalle ja taxikuski ajoi vähän kauemmas vihkipaikasta odottelemaan. Ohikulkevat ihmiset, lähinnä turistit heiluttelivat ja näyttivät peukkua minulle. :D Parit kuvat ehdittiin tottakai ottamaan autossa ja keskustelemaan niitä näitä, keskusteluista en kuitenkaan muista paljoa, muistan vain sen ihanan onnellisuuden tunteen ja kukkakimppuni painon, en voinut olla hymyilemättä. Kelloa vilkuilin kokoajan, ja minuuttien kuluminen tuntui ikuisuudelta. Tarkastin meikkiäni varmaan ainakin 8 kertaa etupeilistä. Kun klo löi 15.59 alkoi radiosta soimaan despacito rentouttaen vähän tunnelmaa, ja nyt pyydettiin kuskia siirtymään vihkipaikalle, en nimittäin millään pystynyt enää odottamaan viimeistä minuuttia. Pienen pieni jännitys oli läsnä, mutta ei mitään sen pahempaa vieläkään. :D Taxista noustessa tuli heti pikkutyttö luokseni kehumaan kuinka prinsessalta näytin, hän oli niin söpö! Kaasot suoristivat hääpukuni helman ja nyt oli aika lähteä kävelemään kohti alttaria. Otin isäpuoleni käsivarresta lujaa kiinni ja pyysin pitämään minut pystyssä. Kaasot kulkivat edellä ja pian kuulinkin kitaristin soittamaa Hallelujah -kappaletta lähestyessämme ylempää tasannetta. (Olin muuten turruttanut itseni valmiiksi kyseiselle kappaleelle. Kun aikoinaan valitsimme kyseisen kappaleen vihkimiseemme, en voinut kuunnella sitä itkemättä. Harjoitus tekee mestarin, ja niin teki tässäkin, kuuntelin kappaletta varmaan puolen vuoden ajan ainakin kerran viikossa ja joka kerta itkukohtaukset pieneni toisistaan! :D ) Iik nyt se tosiaan tapahtuisi, vihdoin me menisimme naimisiin, niin ihanaa!   Siellä vieraat ja sulhanen odottivat! Katseeni oli kokoajan suoraan eteenpäin, en nähnyt turisteja ympärilläni, vaan jotenkin onnistuin blokkaamaan heidät näkökentästäni täysin. Ylempi näköalatasanne oli kuitenkin vain meille, ja sieltä turistit oli (onneksi!!) ajettu pois. Viime metreillä vasta minua alkoi hieman itkettää, mutta pian olinkin sulhasen käsivarressa kiinni astumassa yhdessä papin eteen. Papin edessä pystyin olemaan rento ja kuuntelemaan tarkkaan hänen jokaisen sanansa. Pappi puhui todella kauniisti, ja ihan kuin hän olisi tuntenut meidät paremminkin kuin sen yhden tapaamisen verran. Puristimme sulhasen kanssa toisiamme käsistä koko vihkimisen ajan. Vihkiseremonia oli todella kaunis, aurinko oli onneksi hieman pilvessä, joten lämpötilakaan ei ollut liian tukala. Vieraille annetut viuhkat olivat kuitenkin monella käytössä. Pieni sumu vuoristolla loi ihanan tunnelman, vaikka aluksi ajattelin sen olevan haitaksi kauniille maisemalle. Osa vieraista oli huomannut kuinka kaksi kyyhkystä oli lähtenyt lentoon vihkiseremoniamme alussa, ja...