Mennään naimisiin! -lehdestä löydät sekä parhaat ideat että uusimmat trendit. Monipuolisissa artikkeleissa kerrotaan juhlavalmisteluista, seremonioista, hääpuvuista, kampauksista, morsiuskimpuista, sormuksista, häämatkoista – kaikesta mikä tekee häistä onnistuneen ja ikimuistoisen juhlan.

Osta uusin lehti

Mennään naimisiin järjestää myös vuosittain Suomen kattavimmat häämessut. Häämessut ovat Wanhassa satamassa 13.-14.1.2018.

Kirjaudu tai tarkastele tiliäsi:

Kirjaudu

© 2017 www.mennaannaimisiin.fi! Powered By: Noora´s Design

häät Tag

Mennään naimisiin / Posts tagged "häät"

Kaasona Suomen Suurimmissa Häissä

Olen päässyt radiojuontajan työni puolesta tekemään vaikka mitä erikoista, mutta yksi mieleenpainuvimmista tapauksista sattui kohdalleni ehdottomasti viime kesänä, jolloin sain kunnian toimia kaasona Suomen Suurimmissa Häissä.Suomen Suurimmat Häät järjestetään radiotalollamme ja käytännössä idea on seuraava: monella radiokanavalla vihitään avioliittoon pariskunnat juuri samaan aikaan suorassa lähetyksessä. SuomiRockin hääpariksi oli valikoitunut ihastuttava, pirkanmaalainen pariskunta Viivi ja Olli. Häissä mukana olivat heidän perheensä ja kourallinen läheisimpiä ystäviä.Vihkiminen alkoi aamuyhdeksältä SuomiRockin studiossa pastori Kari Kanalan toimesta. Studiossa esiintyi Uniklubi, joka esitti kauniin kappaleensa Laavaa. Tilaisuus oli kaunis, ja tämä kaaso tietenkin vollotti täyttä päätä. Loppuun morsiuspari oli toivonut soitettavan Egotripin esittämän Mestaripiirroksen ja viimeistään siinä vaiheessa se oli menoa; hanat auki ja nenäliinaa nassuun.[caption id="attachment_11565" align="aligncenter" width="667"] Kuvassa minä ja morsiamen peukalo <3[/caption]Vihkimisen jälkeen kaikki eri kanavien pariskunnat juhlivat radioväen kanssa toimituksessa tiloissa, jotka oli laitettu suunnattoman hienoiksi. Juhlissa tanssittiin häävalssit Mikko Harjun säestämänä. Sinä riität - ja Taivas ei oo rajana -kappaleet saivat tunteet pintaan kaikilta paikallaolijoilta. Puheet pidettiin kaasojen ja bestmanien toimesta, jotka siis tulivat kanavilta. Niissä kuultiin muun muassa persoonallisia ohjeita avioliiton raikkaana pitämiseen.Iltaa kohden meno muuttui railakkaammaksi, samppanjaa poksauteltiin ja valaistusta himmennettiin. Morsiuspareista osa lähtikin vielä jatkamaan juhlia perheidensä kesken valitsemiinsa kohteisiin.Morsiusparit kiittelivät juhlan olleen ikimuistoinen tapahtuma, jossa koostaan huolimatta oli intiimi ja sympaattinen tunnelma. Tämä jäi minulle elävästi mieleen; tapahtuman tekevät ennen kaikkea ihmiset ja se, että juhlaan suhtaudutaan sen ansaitsemalla kunnioituksella. Jokainen meistä radion työntekijöistä oli pukeutunut juhlavasti, onnitteli kaikki hääpareja tasaisesta, eikä talossa taatusti nähty häävalssien aikaan yhtäkään yrmeää ilmeittä – eikä kyllä kauheasti kuivia silmäkulmiakaan.Omissa häissäni toivonkin ennen kaikkea sitä, että ihmiset tulevat paikalle juhlamielellä, valmiina nauramaan ja hymyilemään. Koska tottahan se on, mitä sanotaan: ihmiset tekevät juhlan.Rakkaudella, ReaPs. Alla tunnelmakuvia häistä, lisää löydät hashtagilla #suomensuurimmathääthttps://www.instagram.com/p/BVY-jOwF7bx/?tagged=suomensuurimmath%C3%A4%C3%A4thttps://www.instagram.com/p/BVY6fBghD3J/?tagged=suomensuurimmath%C3%A4%C3%A4t...

Ympäristöystävällinen hääpukeutuminen

Kuvassa komeilee Marjo Haapasalon itse suunnittelemia käsintehtyjä pukuja sekä vintagepukuja Boutique Minnessä.Monien vaatteiden, kalliiden ja edullisten, materiaalit tulevat kauempaa, vaikka vaate valmistettaisiinkin Euroopassa tai jopa koto-Suomessa. Vaate tai materiaali matkustaa pitkän matkan Suomeen lentäen, rekan kyydissä tai meriteitse, ja kuljetus kuluttaa ympäristöä. Lisäksi materiaalien valmistuksessa käytetään paljon vettä ja muita luonnonvaroja sekä kemikaaleja materiaalista riippuen. Vaatteiden hankkimisessa, ja siten myös hääpukeutumisessa, on siis ympäristön näkökulmasta monta pointtia mietittäväksi. Ennen kuin me löysimme omat tapamme hankkia hääasumme, pohdimme erilaisia keinoja, miten ratkaista vaatekriisi hieman ekologisemmin.Ensimmäiseksi voisi miettiä, tarvitseeko pukua ostaa omaksi, jos sitä käyttää vain kerran, vai voisiko puvun lainata tutulta tai vuokrata pukuvuokraamosta? Jos hankkii oman puvun, kannattaa tutkia käytettyjen hääpukujen tarjontaa. Netti pursuaa käytettyjä morsiuspukuja, ja pelkästään Facebookin hääkirppiksillä yksityishenkilöt kauppaavat paljon pukuja. Mun oma pukuni löytyi sieltä, ja olen häämekkoni kolmas, enkä toivottavasti viimeinen, omistaja. Lisäksi löysimme sattumalta eräältä turkulaiselta kirppikseltä kauniin pitsisen yläosan, jonka Boutique Minnen Marjo tuunasi mulle mieluisaksi. Kirppisten lisäksi on muitakin paikkoja, joista löytää käytettyjä pukuja, kuten vintagekaupat tai esimerkiksi Lovebirds. Lovebirds on ns. hääpukujen myyntialusta, joka auttaa yksityisiä ihmisiä myymään hääpukunsa.Hääpukua suunnitellessa kannattaa myös miettiä, voisiko puku olla sellainen, jota voisi käyttää muissakin juhlissa? Tällöin voi olla fiksua teettää mittatilaustyönä monikäyttöinen asu. Sovitettuaan muutamia pukuja ja kierrettyään liikkeitä Karo valitsi tämän vaihtoehdon. Käsistään kätevä morsian voisi toki ommella puvun kierrätysmateriaaleista, mutta me taidamme jäädä ompeluhommissa pikkulaukku-tasolle, ja jättää isommat työt ammattilaisille. :DBestmanien ja kaasojen pukeutumisen suhteen ekologinen (ja taloudellinen) valinta on antaa heidän pukeutua sen värisiin ja mallisiin vaatteisiin, joissa he viihtyvät. Näin heille ei tule ostettua asua, jota he käyttäisivät vain kerran, vaan he voivat pukeutua jopa vaatteisiin, jotka jo löytyvät heidän omasta tai jonkun toisen vaatekaapista, tai vaikka vaatelainaamosta kuten Vaatepuusta! Jos mielessä on kuitenkin tarkka visio vieraiden pukeutumisesta tai joku ehdoton ei (kuten meillä farkut, t-paidat ja lenkkarit :D ), kannattaa pukukoodi kertoa hääinfossa. Pukukoodi antaa vieraille myös vihiä siitä, kuinka rennot tai muodolliset juhlat on tiedossa. Vaateteollisuuden ympäristövaikutuksista ja vastuullisuudesta lisää ajatuksia:Eettiset ja ekologiset valinnat vaateostoksillaGlobaalin vaateteollisuuden ongelmiaMuoti, vaatteet ja ilmastonmuutosPelastuuko maailma, jos et osta Aasiassa tehtyjä vaatteita? Ei, sanoo asiantuntija.Puhtaat vaatteet -kampanjaRättien tulevaisuusVaatteiden kerskakulutus uhkaa ympäristöä...

Budjetti

Nyt kun häidemme kokonaisuus alkaa hahmottumaan, alkaa myös budjetti selkeytymään. Tässä vaiheessa, kun häihin on alle vuosi jäljellä, on budjetti saanut ylä- sekä alarajansa.Esille on noussut monissa muissakin hääblogeissa häihin käytettävä budjetti ja muut raha-asiat. Moni hääblogin kirjoittaja on aika pitkälle samaa mieltä kanssani budjetista. Minun ajatukseni häihin käytettävästä summasta on se, että tulemme säästämään häihin meille kohtuullisen summan, jolla saamme sellaiset häät kuin haluamme/budjettimme riittää. En usko, että häistämme tulisi yhtään paremmat tai huonommat, oli sitten rahaa tupoittain tai ei.Pieni osa häidemme ohjelmasta yms. tulee "suhteilla". A:n yksi kaasoista hyödyntää omaa ällistyttävän upeaa ammattitaitoaan kakkujen leipomiseen; tässä syy kakkubuffetin kehkeytymiseen. Myös valokuvaajamme on tulossa häihin enemmän vieraaksi kuin kuvaajaksi. Koristeluun tulemme käyttämään jonkin verran kierrätysmateriaaleja ja loput koristeista varmaankin lainataan ystäviltä, ostetaan alennuksista tai vuokrataan jostakin ihanasta somistevuokraamosta. Yritämme säästää tämän kaltaisissa pienissä asioissa, loppujen lopuksi säästettävä summa saattaa olla merkittävä.Meillä kokonaisbudjetti liikkuu 10 000e tienoilla. Se, minkälaiseksi budjetti loppujen lopuksi kehkeytyy, on arvoitus meillekin. En näe tarpeelliseksi erotella budjettiamme sen kummemmin, rahaa valuu eri suuntiin, that's it! Keskitymme säästämään asioissa missä voimme. :)Jaan myöhemmin tällä viikolla meidän säästökohteita blogiin:)-E...

Pelkäätkö jännityksen pilaavan häitä edeltävän yön? Asiantuntijan ohjeet rauhalliseen uneen

Sain kunnian osallistua Unen SM-kisoihin torstaina 5.4. Radisson Blu Seaside -hotellissa. Kisaajia oli yhdeksän, ja kaikkien meidän palautumista yön aikana mitattiin First beat -mittareilla.Tulokset paljastettiin aamulla pressitilaisuudessa. Sain tietää olleeni kaikista kisaajista toisiksi huonoin, ja palautumisprosenttini oli vain 16 koko yön aikana. Sitä suuremmalla syyllä vanha pelko nosti jälleen päätään: mitä jos nukun häitä edeltävän yön niin huonosti, että hääpäivä menee aivan harakoille? Väsyneenä olen kiukkuinen ja sen lisäksi itsensä hehkeäksi tunteminen on lähes mahdotonta - ja hääpäivänäni toivoisin kuitenkin voivani olla tyytyväinen ulkonäkööni.Onneksi saimme Unen SM-kisojen palkitsemistilaisuudessa myös hyviä neuvoja siihen, miten yöunista saa tehtyä mahdollisimman laadukkaat. Kokosin alle tärkeimmät.- Rauhoittuminen illalla on todella tärkeää ja avainasemassa, jotta melatoniinitasot nousisivat ja stressihormoni kortisoli laskisi. Suunnittele siis ilta valmiiksi etukäteen, jotta varmistat pääseväsi rauhoittumaan ajoissa.- Jo pari tuntia ennen nukahtamista olisi hyvä tehdä kaikki mitä pitää, jotta kun väsymys vihdoin iskee, ei itseään piristä vahingossa uudestaan alkamassa hääräämään. Poista siis esimerkiksi meikit jo hyvissä ajoin ennen rentoutumista, jotta kasvoille roiskutettu vesi ei piristä sinua vahingossa.- Vaikka häitä edeltävänä yönä voisi olla mukava nauttia kaason kanssa skumppaa, kannattaa muistaa, että 1-2 annosta alkoholia huonontaa unenlaatua ja viivästyttää palautumista jopa neljänneksellä.- Jos nukut kotona, älä tee kotitöitä. ”Lopeta ryhtyminen”, eli suosiolla jätä hommat toiseen päivään.- Venyttele, kokeile rentoutumistekniikoita. Assosioi itsesi rauhoittumaan. Helpoin tapa on kiinnittää huomiota omaan hengitykseensä, rauhallisesti hengittäminen laskee kortisolitasoja.- Lukeminen voi toimia hyvin - ei kannata välttämättä lukea pelottavia dekkareita! Älä katso somea viimeisenä illalla. Kännykkä kannattaa suosiolla laittaa sivuun jo hyvissä ajoin.- Yhdessäolo ja läheisyys antaa hyvän olon ja rentouttaa. Sen avulla onnellisuushormoni oksitoniinin määrä nousee. Käske siis kaaso tai koira kainaloon.- Makuuhuone tai nukkumistila kannattaa huolehtia hyvissä ajoin viileäksi, joskin jalat kannattaa vaikka villasukkien avulla pitää lämpiminä. Mitä hämärämpi huone, sitä helpompaa nukahtaminen yleensä on.- Älä ohita nukahtamishetkeä! Kun väsähdät ja tulee raukea olo, mene nukkumaan! Jos sinnittelet, saatat mennä ylivireystilaan ja sitten unta on taas vaikea saada.Mehiläisen työfysioterapeutti Antti Pursio summasi hyvien yöunien salaisuuden mielestäni osuvasti: "Rakettitiedettä tää ei ole, tämä vaan vaatii itseltä vähän panostusta.” Itse aion ainakin valmistautua häitä edeltävään yöhön mahdollisimman huolellisesti minimoidakseni stressitekijät. Toki perhosia vatsassa tulee olemaan varmasti ja niiden rauhoittaminen on aivan oma lukunsa!Lue lisää Unen SM-kisoista tästä.Makoisia unia kaikille! Rakkaudella, Rea[caption id="attachment_11449" align="aligncenter" width="1242"] Mallia rentoutumiseen voi ottaa vaikka meidän koiraltamme :D[/caption] ...

Matkustin Lontooseen sovittamaan unelmieni mekkoa – miten kävi?

Lontoo kutsui minua viime viikolla reilun vuoden tauon jälkeen. Lähdin paikalle yllättääkseni rakkaan ystäväni hänen täyttäessään kolmekymmentä. Kävi tosin ilmi, että hän oli arvannut minun tulevan, koska hänkin lensi taannoin koko matkan Suomeen (ja ajoi vielä lisäksi Keski-Suomeen) vain tullakseen juhlimaan minun kolmekymppisiäni.Lontoossa minulla on aina kaksi asiaa, jotka haluan tehdä: shoppailu ja brittiohjelmien katsominen. Koska ystävänikin on vasta kihlautunut, katsoimme viikonlopun aikana valehtelematta melkein 10 jaksoa Say Yes To The Dress -hääpukuohjelmaa. Ystäväni kihlattu totesikin sunnuntaina kiertelemättä, ettei halua enää ikinä edes kuulla kyseistä sarjaa mainittavan nimeltä!Tällä kertaa meidän ei tarvinnut kuitenkaan tyytyä pelkästään morsiuspukujen katselemiseen television välityksellä. Olin varannut itselleni sovitusajan Grace Loves Lace -merkin showroomille, joka on ainoa laatuaan koko Euroopassa. Aussibrändin mekot ovat superboheemeja ja olen kuolannut niitä jo ennen kuin minua kosittiin. Koska mekot ovat hintavasta päästä, ei olisi kuitenkaan tullut kuuloonkaan tilata kyseisen merkin mekkoa ilman minkäänlaista sovitusmahdollisuutta.Saavuimme brändin showroomille perjantaina puoleltapäivin - ja VAU. Sanattomaksi veti. En ole koskaan ollut yhtä upeassa liikkeessä. Jokainen sovitus”koppi” oli samankokoinen kuin minun ja tulevan mieheni asunto. Pöydät olivat marmoria, peilit ulottuivat lattiasta kattoon ja jääkylmää samppanjaa tarjoiltiin siroon lasiin sujautetun suloisen ruusunnupun kera.Alkoholia tarvittiinkin, kun sain päälleni mekon, joka on yksi kauneimmista joita olen koskaan nähnyt. Kyseessä oli ainoa mekko, jota olin jo etukäteen ehdottomasti halunnut sovittaa, ja olinkin maininnut asian ajanvarauksen yhteydessä. Kyseinen mekko on myös jo usean kuukauden ajan ollut se ainoa, jonka kuvaa palaan uudestaan ja uudestaan katsomaan.Minua pelotti, että mekko olisi saanut minut tuntemaan oloni kömpelöksi ja isoksi ja että saisin havaita sen näyttävän hyvältä vain kaksimetristen, superhoikkien mallien päällä. Olin väärässä! Saatuani mekon päälle ja nostettuani katseeni, olin suorastaan sanaton. Sama reaktio oli ystävälläni - joka on myös yksi morsiusneidoistani - ja hänkin ihastui mekkoon välittömästi.Sovitin neljää eri mekkoa, mutta lopulta mikään ei ensimmäisen jälkeen enää tuntunut miltään. Käytinkin loput tunnin ajasta mekossa peilin edessä keimaillen. Showroomilla oli tarjolla myös sovituksiin tarkoitettu seppele, mikä auttoi hahmottamaan sitä, millainen lopullinen häälook olisi, ja se vain vahvisti ajatustani siitä, että haluan seppeleen päähäni tuona suurena päivänä. Sympaattinen myyjä Stefania sanoi juuri oikeat sanat ja samppanjan siivittämänä tuntui siltä kuin olisin löytänyt unelmieni puvun. Lähdimme liikkeestä leveästi hymyillen.Ajattelin jo löytäneeni oikean mekon, mutta iltaa kohden epäilykseni alkoivat kasvaa. Mekko on kolmasosan kalliimpi kuin alkuperäinen maksimibudjettini. Lisäksi en voi olla miettimättä tunnetta, jonka sain kokeillessani aikaisemmin Suomessa mekkoa, jossa vyötärö kurottiin tiukaksi korsetilla - tuossa puolet halvemmassa mekossa tunsin itseni superseksikkääksi, tässä kalliimmassa eteeriseksi keijukaiseksi....

Tervetuloa mukaan matkallemme kohti alttaria

Huh, onpa jännittävää! Vaikka olen kirjoittanut työkseni jo useamman vuoden ajan, on ensimmäisessä blogipostauksessa jotain samaa kuin uudessa työpaikassa aloittamisessa - ”toivottavasti ihmiset pitävät minusta” -ajatus pyörii päässä!Olen 31-vuotias radiojuontaja Rea, ja asun Helsingissä 35-vuotiaan insinöörikihlattuni ja koirani kanssa. Työni on todella mielenkiintoista ja usein jännittävääkin, ja ehkä siksi olen siviilissä melkoinen kotihiiri. Netflixin lisäksi harrastuksiini kuuluu raivojuoksu (sana, joka summaa sen, kuinka paljon inhoan kyseistä lajia) sekä potkunyrkkeilyä. Eih, älkää hetkeäkään luulko, että olen sporttinen vaan koska minulla on kaksi urheiluharrastusta - liikun ainostaan, koska rakastan herkkuja ja yritän pysyä suunnilleen sen kokoisena, että mahdun vaatteisiini![caption id="attachment_11376" align="aligncenter" width="2730"] (Kuvan I H A N A hame on Muotikuusta. Tämän hameen kohdalla kyse oli rakkaudesta ensi silmäyksellä!)[/caption]Tapasin mieheni perinteiseen tapaan Tinderissä (tajusin muuten juuri, että tämä on lause, jota meidän sukupolvemme voi oikeasti myöhemmin käyttää!) vuonna 2015, mutta en "päästänyt häntä siellä jatkoon". Tästä hän jaksaa muistuttaa minua luultavasti loppuelämäni ajan. Mieheni oli sinnikäs ja aloitti keskustelun Instagramissa, jossa olin myös harvinaisen vaikeasti tavoiteltava seuraavat kolme kuukautta. Vastahakoisuuteni ei suinkaan johtunut ylenkatseesta vaan siitä, että olin särkenyt sydämeni jo liian monta kertaa, enkä olisi millään uskaltanut antaa kenellekään uutta mahdollisuutta särkeä sitä. Lopulta, monien keskustelujen rohkaisemana, päätin tavata Samun.Ensimmäiset treffimme kestivät 20 minuuttia, jonka jälkeen Samun piti lähteä koripallopeliin. Toiset treffit sovittiin heti seuraavalle päivälle ja ne kestivät useamman tunnin. Seurustelusta sovittiin jo muutaman hassun viikon päästä, koska molemmille kävi nopeasti selväksi, että muita ei enää kuvioihin haluttu.Muutimme yhteen melko pian tapaamisen jälkeen ja suhteellisen nopeasti aloin myös kysellä sormuksen perään. Miehelläni oli tapana sanoa, että hän kosisi aikaisintaan viiden vuoden seurustelun jälkeen, mikä harmitti minua. Rehellisesti sanottuna meillä ehti olla aiheesta pari isoa riitaakin ennen varsinaista kosintaa. Minä en ymmärtänyt, miksi mies ei voinut kosia, jos tiesi haluavansa kanssani naimisiin, mies taas ei ymmärtänyt mikä hoppu asialla oli, jos olo muutenkin tuntui varmalta. Vihdoin ymmärsin lopettaa painostamisen - ja aika pian sen jälkeen mies jo polvistuikin. Kerron kosinnasta lisää myöhemmin - kyseessä oli ihanan intiimi, meidän näköisemme hetki, mutta koska en ollut osannut aavistaa tulevaa alkuunkaan, näytän kosintavideolla ja kuvissa täysin urpolta - tästä luvassa myöhemmin pari kuvakaappausta nolostumisen uhallakin!Kihlauduimme siis joulukuussa 2017 ja hääsuunnitelmat aloitettiin lähes heti. Myös ajatus blogin kirjoittamisesta kävi selväksi heti, koska olen aikaisemmin työskennellyt uutispäällikkönä ja ikävöin kirjoittamista. Hääajankohtakin on jo päätetty ja häitämme tanssitaan lauantaina 24.8.2019.Yritän tehdä blogiin mahdollisimman mielenkiintoista sekä hyödyllistä sisältöä teitä tulevia kanssamorsioita ajatellen! Tervetuloa mukaan seuraamaan meidän matkaamme kohti...

Vihki- ja juhlapaikka samassa osoitteessa

Meille oli alusta asti selvää, että haluamme vihkimisen juhlapaikalle. Emme kuulu kumpikaan kirkkoon, eikä naisparin kirkkovihkimiset ole kaikkialla edes mahdollisia. Itseasiassa mulla ei ole aavistustakaan, mikä tilanne Turussa on tämän asian suhteen. Jos joku osaa siitä kertoa lisää, olisi mielenkiintoista kuulla. :)Aloimme etsiä hääpaikkaa alkuvuonna 2017 Turun häämessuilla. Juhlapaikka olisi ekologista valita läheltä vieraita. Meidän vieraista suuri osa asuu Turun seudulla niin kuin mekin, joten häät päätettiin järjestää Turussa. Ihastuimme Ruissalon pitsihuviloihin, ja alun perin ehdokkaita olikin monta. Kävimme kurkkimassa kiinnostavia paikkoja ulkoa, ja osaa myös sisältä. Villa Bella Vista hurmasi omistajineen. Itse rakennus on todella kaunis, ja omistajat kunnostavat sitä rakkaudella. Rakennus on niin kaunis, ettei se meidän mielestä vaadi suuria koristeluja.Villa Bella Vistan pihapiiri on ihana ja tilat meille sopivan kokoiset: ei liian suuret, mutteivät liian pienetkään. Etenkin kylminä vuodenaikoina, kun tarvitaan lämmitystä, on tärkeää valita juhlapaikka, jonka koko vastaa vierasmäärää. On turhaa lämmittää 200 henkilön salia 50 vierasta varten. Meidän suunnilleen 70 vierasta mahtuvat kaikki samaan kerrokseen näköetäisyyden päähän toisistaan, mutta huvilassa on myös tilava yläkerta. Huvilan vuokraan kuuluu myös kattava astiasto sekä siivous, mikä helpottaa meitä paljon.Olemme jutelleet paljon häidemme suunnittelusta Villa Bella Vistan omistajien kanssa, ja kun kaasoilta ja vanhemmilta saatiin hyväksyntä paikalle, teimme varauksen. On ihanaa, että omistajien kanssa jutellessa meillä ei ole missään kohtaa ollut kiusaantunut olo siitä, että olemme naispari. Häitämme on suunniteltu kuten kenen tahansa häitä.Julkisen liikenteen, kimppakyytien tai yhteiskuljetuksen hyödyntämisellä voi saada häistä ekologisemmat. Hääpaikkamme on 10 kilometrin päässä Turun keskustasta, josta järjestämme vieraille yhteiskuljetuksen hääpaikalle bussilla. Juhlien päätyttyä bussi vie vieraat yöllä takaisin keskustaan, jossa juhlimista voidaan toki vielä jatkaa. Meillä vihkimisen ja juhlan järjestäminen samassa paikassa tekee perinteisestä hääautosta turhan, sillä menemme hääpaikalle jo hääpäivän aamuna ja poistumme yhdessä vieraiden kanssa. Tämä on hyvä rako säästää hieman rahaakin.Sijainnin, koon ja kuljetusten lisäksi haluamme kiinnittää juhlapaikalla huomiota myös lajitteluun. Häistä, kuten mistä tahansa juhlista, tulee paljon roskaa. Hääpaikalta voi tiedustella, miten heillä hoidetaan kierrättäminen ja tarvittaessa vaikka itse neuvoa siinä ja auttaa toimivan kierrätyssysteemin järjestämisessä omiin juhliin. :)Tässä vielä joitakin Turun Ruissalon huviloista, joita voi vuokrata juhliin:Villa Bella VistaVilla KuuvaVilla MarjaniemiVilla PromenadeVilla Roma...

Ei häädieetille, kyllä kehopositiivisuudelle

Alkuvuodesta kuntosalit ja ryhmäliikuntatunnit täyttyvät uudenvuodenlupauksia tehneistä ihmisistä, ja kesän hääparit aloittavat dieetit. Koska ulkonäköpaineet ovat kovat, oman kehon "virheiden" etsiminen ja vaa'an tuijottaminen vievät helposti mukanaan, vaikkei sitä haluaisi. Huomaamattaan ulkonäön tarkkailuun kuluttaa paljon aikaa ja energiaa, ja joskus omien fyysisten ominaisuuksien arvostelu menee niin pitkälle, että se tuntuu jopa myrkylliseltä. Onneksi on myös paljon ihmisiä, joiden arvomaailmassa ulkonäkö ei ole tärkeintä, ja joiden kanssa keskustelut ovat syvällisempiä ja ainakin mulle merkityksellisempiä. On vapauttava fiilis antaa itselleen lupa käyttää oma aika ja energia johonkin, josta oikeasti nauttii.Kehopositiivisuus ymmärretään usein väärin. Se ei tarkoita sitä, että täytyisi heittää täysin ranttaliksi hyvinvoinnista tai terveydestä piittaamatta. Se on enemmänkin sitä, että kun tuntee itsensä, rakastaa ja arvostaa itseään sellaisena kuin on, niin hyväksyy itsensä kokonaan. Silloin kohtelee itseään kunnioittavasti ja pitää itsestään huolta. Itsensä arvostaminen, kunnioittaminen ja rakastaminen on siis kaikkien oikeus kehosta riippumatta. Uskon, että kun on itselleen armollisempi, voi myös paremmin ja tuntee itsensä kauniiksi.[caption id="attachment_9842" align="aligncenter" width="200"] Kuva: Eppu Tuhkalainen[/caption]Joskus luulin, että olisin laihempana onnellisempi, mutta mä olen huomannut, ettei mun paino vaikuta mun onnellisuuteen. Painon tarkkailu, kommentointi ja painosta stressaaminen eivät kuulu meidän häihimme, ja pyrimme välttämättämään niitä muutenkin: emme omista esimerkiksi ollenkaan vaakaa. Myös hääsuunnittelussa ja häissä toivon meidän keskittyvän tällaisten seikkojen sijaan niihin asioihin ja ihmisiin, jotka tekevät meidät oikeasti onnellisiksi. Ihana ystäväni, jolle jaan paljon ajatuksiani hyvinvoinnista, ja joka on ottanut tämän postauksen kuvat, totesikin osuvasti hääpäivästä ja häihin valmistautumisesta:"Sen on kuitenkin tarkotus olla ihana kokemus, eikä mikään helkutin kärsimysnäytelmä!"Tämä lausahdus sopisi kuvaamaan ihan koko elämää, eikö? :D[caption id="attachment_9840" align="aligncenter" width="300"] Kuva: Eppu Tuhkalainen[/caption]Muistakaa arvostaa itseänne ja toisianne, ja nauttikaa elämästä - luontoa kunnioittaen. <3Lisää tietoa kehopositiivisuudesta:VaakakapinaLisää Epun ihania kuvia Instagramissa:@elina_sees_things...

Kaasot

Kaasojeni valitseminen kyseiseen tehtävään oli minulle helppo valinta. Tiesin jo heti, ketä tulen kaasoiksi pyytämään. Kolme rakasta, ihanaa ystävääni.Pyysin ensimmäisenä kaasokseni pitkäaikaista ystävääni Tampereelta. Olemme olleen tiiviisti yhdessä lukiosta asti. Meillä on aina ollut järjetön luottamus sekä läheisyys ystävyydessämme. Ajokortit saatuamme ajelimme joka viikonloppu vanhempiemme autoilla pitkin kyliä, olimme juoppokuskeina sekä muuten vain kulutimme aikaa rallatellen iskän bensoja. Heitimme yleensä yläfemmat kotipihassa vanhemmillemme kun kotiuduimme retkiltämme. He toki hakivat siihen aikaan aamulehteä postilaatikosta kun me olimme menossa nukkumaan. Muutettuani Lahteen kävi minulla useammankin kerran mielessä ajatus, mitä jos ystävyytemme ei tule kestämään sitä. Kun olet istunut n. 40 viikonloppua vuodessa autossa tai Kalevan ABC:llä, vuodattanut kaiken surun sekä onnen hänen niskaansa ja nauranut niin että päähän koskee tulee pakostikin mieleen mitä ystävyydellemme käy, kun toinen muuttaa pois kotipaikkakunnaltaan. Mutta sille ei käynyt mitään. Päinvastoin, itse osaan ainakin enemmän arvostaa ystävyyttämme. Arvostan enemmän yhteistä aikaamme, facetime-puheluita ja häntä itseään.Olin ilmoittanut hänelle jo useita vuosia sitten, että jos joku päivä menen naimisiin, tulee hän olemaan kaasoni. Joten hoidin virallisen kysymyksen omaan tyyliini, eli ilmoittamalla asian hänelle puhelimessa. En antanut mahdollisuutta kieltäytyä :D Mutta jos oikein ymmärsin, oli hän tehtävästä hyvin otettu.Toiseen kaasooni tutustuin kesätöiden merkeissä. Työskentelimme samassa hoitokodissa ohjaajina, kesä oli yksi parhaimmista. Nykyään kannamme samaa ammattinimikettä ja työskentelemme samassa kuntayhtymässä. Yhteisiä vuosia ei meille ole kovinkaan montaa kertynyt, mutta hän on niitäkin rakkaampi. Vietämme niitä kaivattuja tyttöjeniltoja kuukausittain (tosin kyllä nämä 3-vuorotyöt yrittävät tätäkin asiaa hankaloittaa). Haaveilemme tulevaisuudestamme ja suunnittelemme kaikkea mitä ikinä keksimmekään. Hän on tuki, johon tiedän että voin aina tukeutua. Niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Kysyin häntä kaasokseni meidän keittiönpöydän ääressä. Siitähän se itkuralli vasta alkoikin<3Kolmas kaasoni on myös pitkäaikainen ystäväni Tampereelta. Olemme tutustuneet yläasteella. Tosin tuolloin vielä pelkäsin häntä:D Olimme tiiviisti yhdessä koulun musiikkitoiminnan vuoksi, tulihan sitä lauleltua muutamat kevätjuhlat läpi. Jottei asia menisi monimutkaiseksi, kantaa hänkin samaa ammattinimikettä kuin minä. Mitä sitä ihmiset muutakaan ammatikseen tekisi. Suhteemme on ollut aina avoin ja rehellinen. Häneltä saan suoran mielipiteen asioista kun niitä kaipaan. Toivoisin, että voisimme olla enemmän tekemisissä, mutta välimatka rassaa hieman. Onneksi hän on aina puhelimen päässä<3 Kysyin häntä kyseiseen tehtävään hienostuneesti tekstiviestillä. Ja vastaukseksi sain: Voi ei aloin melki itkeen, tottakai suostun<3 Ja samana päivänä hän vastasi puhelimeen: mitäs mun lemppari morsian. Joten vuorosanatkin jo hallussa:DA:n kaasot ovat kaikki 3 kappaletta hänen todella pitkäaikaisia ystäviä. He ovat olleet elämässämme alusta asti. Joten nyt meillä on kuusi ihanaa kaasoa. Suunniteltavaa, järjestettävää ja hallittavaa asiaa on paljon, joten olen enemmän kuin onnellinen heistä!-E...