Mennään naimisiin! -lehdestä löydät sekä parhaat ideat että uusimmat trendit. Monipuolisissa artikkeleissa kerrotaan juhlavalmisteluista, seremonioista, hääpuvuista, kampauksista, morsiuskimpuista, sormuksista, häämatkoista – kaikesta mikä tekee häistä onnistuneen ja ikimuistoisen juhlan.

Osta uusin lehti

Mennään naimisiin järjestää myös vuosittain Suomen kattavimmat häämessut. Häämessut ovat Wanhassa satamassa 13.-14.1.2018.

Kirjaudu tai tarkastele tiliäsi:

Kirjaudu

© 2017 www.mennaannaimisiin.fi! Powered By: Noora´s Design

 

Blogi

Mennään naimisiin / Hääblogit  / She Said Yes  / KUN EN OLE ENÄÄ YKSILÖLLINEN: Sukunimen vaihdoksesta

KUN EN OLE ENÄÄ YKSILÖLLINEN: Sukunimen vaihdoksesta

Mun sukunimi on erikoinen. Nykyisenä nimenään sitä kantaa Suomessa alle 80-päinen joukko ja tiettävästi jokainen heistä on mulle jollain tavalla sukua. Mun sukunimi on ruotsin kielen sana, siihen sisältyy Å-kirjain ja se on lyhyt. Nimi jää kuulemma todella helposti mieleen, siitä on ollut hyötyä työnhaussa ja se on ollut helppo spotata erilaisista nimilistoista esimerkiksi koulupaikkaa hakiessa. Mun sukunimi on iso osa mun identiteettiä ja ainakin toistaiseksi olen ainoa tämän niminen nainen koko maailmassa, erikoinen sukunimi tasapainoittaa mun tuikitavallista etunimeäni tosi kivasti. Miksi hemmetissä mä sitten haluan ottaa tulevan aviomieheni supisuomalaisen la-päätteisen sukunimen omakseni? Miksei edes yhdysnimi ole vaihtoehto?

Ulkomaalaisissa sukunimissä on oma kääntöpuolensa. Toki nimi saattaa herättää keskustelua ja joissain tapauksissa ihailuakin eikä lasten nimeäminen olisi tulevaisuudessa ihan yhtä rajoittunutta, kun pohjalla olisi jo valmiiksi vieraskielinen sukunimi. Mutta kun ei se hitto vie toimi Suomessa! Tässä rallienglannin luvatussa maassa, jossa Prinssi George on Prinssi Keorke ja YSL sujahtaa lauseeseen suhtkoht sulavasti muodossa yvessaintlaurent. Vaikka mun nimeni sanotaan hyvin pitkälti just niin kuin se kirjoitetaankin, ei ole ensimmäinen tai edes toinen kerta, kun sen Å:n kohdalle on sujautettu (tupla-)O, Ä tai Ö. Myös vieraskielinen kirjain D on muutettu muotoon ’tt’ ja nimen loppuun on lisätty I. Setäni vei kerran rannekellonsa huollettavaksi ja kelloseppä oli merkannut kellon omistajan nimeksi Ruotsalainen. Yhdysnimi taas ei omaan korvaani toimi siitä syystä, että oma sukunimeni loppuu D-kirjaimeen ja miehen sukunimi alkaa T-kirjaimella. Jälleen oltais hammaslääkärin ajanvarauksessa ja koulun valmistujaisjuhlassa sormet suussa, kun ei meidän suomalainen kielemme taivu moisiin mahtisuorituksiin. Koitappa itse sanoa D ja T peräkkäin… Niimpä.
Mun sukunimi ei hirveämmin auttaisi ulkomaille muuton kanssa, koska ei sitä ruotsalaista oota osata sen kummemmin missään muuallakaan Pohjoismaiden ulkopuolella. Viimeviikkoisella espanjan tunnilla olin ihan hukassa, kun piti tavata oma nimi kirjain kirjaimelta. Nimi vaihtuu miehen nimeen puhtaasti omasta vapaasta tahdostani, sillä tämä on mulle taas niitä asioita, joissa käytäntö menee estetiikan edelle. Mulle on myös periaatteen vuoksi tärkeää, että meidän koko perheellä on sama sukunimi ja kun mies on tässä nyt kuutisen vuotta seurannut lähietäisyydeltä, miten vaikeaa vieraskielisen sukunimen kanssa eläminen voi olla, ei hänellä liiemmin ole haluja hypätä meidän suvun kelkkaan.

Onneksi mua odottaa kaikesta tavallisuudestaan ja suomalaisuudestaan huolimatta todella kaunis nimi ja odotan innolla sitä hetkeä, kun voidaan soittaa huoltomies hakemaan mun tyttönimi pois postiluukusta. Mä rakastan omaa tyttönimeäni ja sitä kantava perheeni on mulle äärimmäisen tärkeä asia, mutta onneksi mulla on kaksi veljeä ja miespuolinen serkku, joten mun ei tarvinne murehtia meidän jo valmiiksi pienen sukuhaaramme jatkumista…

Ei kommentteja

Jätä vastaus