Mennään naimisiin! -lehdestä löydät sekä parhaat ideat että uusimmat trendit. Monipuolisissa artikkeleissa kerrotaan juhlavalmisteluista, seremonioista, hääpuvuista, kampauksista, morsiuskimpuista, sormuksista, häämatkoista – kaikesta mikä tekee häistä onnistuneen ja ikimuistoisen juhlan.

Osta uusin lehti

Mennään naimisiin järjestää myös vuosittain Suomen kattavimmat häämessut. Häämessut ovat Wanhassa satamassa 13.-14.1.2018.

Kirjaudu tai tarkastele tiliäsi:

Kirjaudu

© 2017 www.mennaannaimisiin.fi! Powered By: Noora´s Design

 
Mennään naimisiin / Hääblogit  / She Said Yes  / Morsiamen muistilista – mitä on valmiina puoli vuotta ennen häitä?

Morsiamen muistilista – mitä on valmiina puoli vuotta ennen häitä?

Lueskelin viikonloppuna uutta Mennään naimisiin -lehteä ja bongasin sieltä aika hyödyllisen ”Morsiamen muistilista” -nimisen artikkelin, jossa käytiin kivasti läpi häitä varten tarvittavat asiat parin kuukauden mittaisissa pätkissä. Disclaimeria lukiessani ajattelin vielä, että voi jeeveli, voin ruksia näistä ehkä kaksi, mutta niin se vaan iski tajuntaan, ettei häihin ole (tulevana sunnuntaina) enää kuin puoli vuotta aikaa. Kuusi kuukautta?!

Muistilistaa kynän kanssa läpikäydessäni huomasin tsekkauksia olevan kohta melkein jokaisessa kohdassa kuuteen kuukauteen saakka. Ainoastaan muutamia, ei-niin-välttämättömiä asioita jäi ruksimatta ja tietysti ne sellaiset jutut, jotka yleensä hoidetaan viimeisen puolen vuoden aikana ennen häitä. Avioliiton esteiden tutkintaa ei vain voi suorittaa liian ajoissa, vaikka kuinka haluaisi…

Mitä me sitten ollaan tähän mennessä saatu tehtyä, kokonaan tai ainakin melkein?

Häiden teema, tai meidän tapauksessa ennemminkin teemavärit, on päätetty.
Budjetti on laadittu, vaikkakaan siinä ihan alkuperäisessä budjetissa ei näillä näkymin tulla pysymään.
Vieraslista tietysti elää aina kutsujen lähettämisviikolle saakka, mutta suurpiirteinen vierasmäärä on päätetty.
Juhlapaikka on varattu ja maksettu.
Pitopalvelu on varattu ja sen varausmaksu on maksettu.
Menu on myös suunniteltu, tosin edessä on vielä palaveri pitopalvelun kanssa. Myös iltapalasta on jo jonkinlainen käry, mutta se toteutetaan osittain tai kokonaan itse.
Valokuvaaja on varattu ja meidän häät ikuistaa iki-ihana Joanna
Kirkon varasin heti kun muutimme Hollolan puolelle 2015-16 vuodenvaihteessa.
Pappitoivomuksen esitin kirkkoherranvirastolle vasta kuukausi sitten ja varmistus meidän toiveelle saadaan vapun tienoilla.
Bändi on päätetty ja solisti testikuunneltu, mutta koska kyseessä on puhtaasti omaksi ilokseen päivätöidensä ohella soitteleva pumppu, hoidetaan muut käytännönasiat  vasta lähempänä hääpäivää.
Sormukset ovat siinä reilassa, että mulla omani jo on ja mies on päässyt jonkinlaiseen lopputulokseen sen suhteen, millaisen vihkisormuksen haluaa.
Morsiuspuvun kiikutin kotiin vuosi sitten ja se on nyt anopin luona muokattavana. Mun asukokonaisuus on muutenkin reilassa, kun talven Love Me Do -messuilta löytyi huntu ja korvakorut. Kengät ostin jo viime kesänä. Miehen puvusta pakko mainita sen verran, ettei sitä uskalla ostaa ennen kuin vasta keväällä. Meiltä löytyy kotoa nimittäin sen sortin jojoilija, että jos puvun olisi ostanut  vaikka syksyllä, olisi sitä taatusti saanut olla muokkaamassa moneen otteeseen vielä ennen h-hetkeä.
Kakkua on mietitty sen verran, että meille tulee yhden ison kakun sijasta kakkubuffet ja erään paikallisen kahvilan kanssa ollaan sovittu tapaaminen MM-kisojen jälkeen. Maistelemaan päästään kesällä.
Alkoholibudjetti ja tarvittavien alkoholijuomien lista on tehty ja mun isä tarjoutui asiaa hoitavaksi tahoksi
Koristeita on kertynyt makkarin nurkkaan ihan kiitettävän kokoinen pino. Vanhoja kehyksiä ja kynttilänjalkoja pitänee huudella jollain Facebook-kirpparilla, mutta hankittuna on ainakin vieraskirja, photobooth-lavasteet sekä ties kuinka monta sataa metriä valoketjua. Mun mummo puhui vähän siihen suuntaan, että sponssaisi meille hallaharson salin kattoa varten, jos hän saisi viedä harson häiden jälkeen mökille mansikkamaan peitoksi.
Kutsut on tilattu ja vastaanotettu, mutta kaikki oheislirpattimet vielä puuttuu. Kutsuista kerron lisää blogissa, kunhan saadaan ne toukokuussa lähetettyä!
Kampaaja on varattu. Tai siis koekampaus on varattu, itse hääkampauksen varaus hoituu vasta sen jälkeen. Mies ei ole vielä jaksanut ajatella tällaisia tarkemmin, mutta menee parturiin hääviikolla.
Meikin teen itse. Silmämeikki mulla on jo jotenkin ihan kielen päällä, mutta häähuulipuna odottaa vielä brittiläisen verkkokaupan hyllyllä ja meikkivoidetestailut ovat paraikaa kovassa käynnissä. Hääpäiväksi mulle tulee näillä näkymin ripsienpidennykset, koska olen itkupilli.

Mä olen aivan varmasti unohtanut tästä listasta nyt jotain, mutta kun tuota nyt katsoo, niin ihan hyvin meillä menee. Yritin antaa hääauton hommaamisen miehen vastuulle, kun itseään niin kovana automiehenä pitää, mutta se on yksinkertaisesti niin hajamielinen tapaus, että parempi varmaan mun laittaa tarjouspyyntöä menemään. Auto on kuitenkin päätetty jo, sen eteen vain ei ole tehty mitään konkreettista.

Kukat ovat sitten toinen mokoma, jotka stressaavat mua ihan älyttömästi. Mä en ole mikään viherpeukalo, eikä mulla ole käryäkään kotimaan tarjonnasta saati kukinta-ajoista, joten voitte varmaan myös arvata, että hinnat ovat yksi suuri kysymysmerkki. Ajattelin tässä kohtaa turvautua lapsuudenystäväni äidin pitämään kukkakauppaan Lahden keskustassa, se olisi kivasti ihan mun kampaamon vieressä ja kukat saisi sieltä kätevästi mukaan samalla reissulla, kun juhlapaikka kuitenkin sijaitsee sen 25 kilometriä Lahden keskustasta – ei tulisi turhaa edestakaisin suhaamista. Koristekukkia ja -lehtiä ajattelin käydä kysymässä paikallisilta puutarhoilta.

Mutta all in all, meillähän alkaa todentotta olla häät kasassa! Jotakuinkin 1,5 vuotta sitten päätettiin hääpäivä ja tähän mennessä on koettu jos jonkinlaista hermoromahdusta ihan mitättömistäkin asioista, mutta mä olen huomannut, että pitkä suunnitteluaika on ollut enempi hyödyksi kuin haitaksi. Mä toimin parhaiten paineen alla ja olen jatkuvasti odottanut sitä, milloin pääsen tositoimiin tai milloin on järkevää ryhtyä tositoimiin. Nyt kun se olisi järkevää, ei mitään suurta ole enää murehdittavana. Näilläkin eväillä saisi jo ihan fiksut häät aikaan, mitä nyt miehelle pitäisi se puku hankkia ja saada varmistus papista. Olkoon seuraavat puoli vuotta meille sitä hääsuunnittelun kulta-aikaa, jonka ympärillä koko muu arki pyörii!

P.S. Päätettiin eilen meidän ”pikahäämatkakohde” 😉 Varsinaiselle häämatkalle kun ehditään vasta ehkä joskus mun valmistumisen jälkeen.

Follow my blog with Bloglovin

Ei kommentteja

Jätä vastaus