Mennään naimisiin! -lehdestä löydät sekä parhaat ideat että uusimmat trendit. Monipuolisissa artikkeleissa kerrotaan juhlavalmisteluista, seremonioista, hääpuvuista, kampauksista, morsiuskimpuista, sormuksista, häämatkoista – kaikesta mikä tekee häistä onnistuneen ja ikimuistoisen juhlan.

Osta uusin lehti

Mennään naimisiin järjestää myös vuosittain Suomen kattavimmat häämessut. Häämessut ovat Wanhassa satamassa 13.-14.1.2018.

Kirjaudu tai tarkastele tiliäsi:

Kirjaudu

© 2017 www.mennaannaimisiin.fi! Powered By: Noora´s Design

Filosofin polttarit

Kiitollisuus

Siinä tunnetila, joka välkehti kirkkaana ajatuksissani, kun heräsin sunnuntaiaamuna varsin lyhyiden yöunien jälkeen hotellihuoneen pehmeästä sängystä. Vaikka kevyt päänsärky ja väsymys vielä muuten sumensivat allekirjoittaneen ajatusmaailmaa, toistui tämä vahva tunne selkeänä mielessäni koko päivän ajan yhä uudelleen ja uudelleen.

Tunnetilan alku ja juuri oli – tietenkin – lauantaina juhlitut sulhasen polttarit.

Eivät ne olekaan tänään…

Viikonloppuun tultaessa olin vakuuttunut siitä, että polttareiden aika oli tullut. Olihan häihin matkaa kuitenkin vain kaksi viikonloppua, joista toinen osuisi juhannukseen. Näennäisestä valppaudestani huolimatta olin kuitenkin totaalisen äimänkäkenä, kun polttariporukka marssi sisään kotiimme lauantai-iltapäivästä. Perusteet tälle olivat selkeät. Vanhempani, morsian, kaaso, bestman ja kaverini onnistuivat lauantaiaamun kollektiivisella sumutusoperaatiolla murentamaan oletukseni polttarikarkeloista. Oli iltapäiväksi sovittua kahvittelusessiota, Juhlamaailmaan suuntautuvaa ilmapallojen hakureissua ja viikonlopuksi sovittua muuta akuuttia ohjelmaa. Istuskellessani kotisohvallani päivän kääntyessä jo iltapäivän puolelle totesin morsiamelle, että eiväthän polttarit tänä viikonloppuna olekaan.

Kun summeri soi vain varttia myöhemmin, uskoin aidosti, että ovista astelisi bestman vain iltapäivän kahvittelusessio mielessään. Ovelta kantautuvat terveyhdyshuudot olivat nekin sitä ”tuttua kauraa”, ja vasta nostaessani katseen kohti eteistä tajusin, että tässä sitä mennään. Edessäni seisoi nimittäin mieskatras kera kassien ja kameroiden. Vaatteet laukkuun siis ja matkaan.

Matka käynnistyy

Ensimmäinen, ratikkamatkan päässä sijainnut etappimme oli Kauppatorin kupeessa sijaitseva Block by Dylan –bistro, jossa söimme oivan kuohuviinin säestämän runsaan brunssin. Rattoisan istuskelun jälkeen siirryimme ravintolan eteen tilattuun tilataksiin, josta matka jatkui (sulhon tiedostamatta) kohti Paloheinässä sijaitsevaa Korkee Seikkailupuistoa. Puiden latvoissa sijaitseva köysi- ja esterata oli mielettövän loistava aktiviteetti, ja mieltäni lämmitti erityisesti se, että vastaavan aiemman kokemuksen uupumisesta huolimatta, olivat kaikki porukan jäsenet menossa välittömästi mukana.

Suihkujen kautta reissumme jatkui kaupunkiin ja Ravintola Helmeen, jonka runsas aasialaisvivahteinen anti oli omiaan tyydyttämään aktiviteetin nälkiinnyttämät reissaajat. Söimme ja (etenkin) joimme pitkän kaavan mukaan porukalle varatussa yksityistilassa, ja itselle ehdottoman tärkeää oli myös pöytiemme välillä käyty rönsyilevä ja nauruntäytteinen keskustelu.

Hilpeissä tunnelmissa seurue siirtyi kaupan kautta jälleen tilataksiin, joka matkasi lämpimässä Helsingin illassa seuraavalle etapillemme Teurastamoon, jossa sauna odottikin jo konklaavia lämpimänä. Eipä oltu sulholle sitäkään kerrottu, että sulhon vanhemmat oli valjastettu saunanlämmitys puuhiin. Eikä lauteilla tarvinnut istua tyhjin vatsoin, sillä nk. hengailutila oli täpötäynnä niin juotavaa kuin pientä purtavaa. Iltaa elävöitti myös tilaisuutta varten hankittu ”lautapeli”, jonka parissa vietimme hyvän tovin nauraen ja keskustellen. Vuoroin saunoimme, pelailimme ja vietimme lämmintä kesäiltaa saunatilan edustalla sijaitsevalla terassilla.

Saunatilan sulkeutuessa noin puoliltaöin istahdimme vielä toviksi aloillemme. Keskustelimme ja vitsailimme, ja saattoi siinä sulhanen hieman jopa ”vetistellä” kertoessaan ystävilleen muistojaan ensimmäisistä kohtaamisista.

Ilta pitkän kaavan mukaan

Vaikka ilta oli jo pitkällä, lähti osa porukasta tässä vaiheessa vielä ”jatkoille” kaupunkiin Steam Helsinkiin. Eipä tarvinnut sulhon nähdä baaritiskiä koko illan aikana, sillä moninaiset juotavat tuntuivat matkaavan pöytään kuin automaattisesti. Niin teekupeista nautitut drinkit kuin perinteisemmätkin G&T viritelmät tuli seurueelta kumottua siihen tahtiin, että ilta näki myös hyvinkin harvinaisen tanssilattia visiitin. Ilta venähti aivan pilkkuun asti, josta matka kävi vielä muutaman henkilön saattueessa kohti Flamingo hotellia. Aamuviideltä suoritetun sisäänkirjautumisen saattelemana, kaatuivat väsyneet matkaajat sänkyihin sunnuntain ensimmäisten auringonsäteiden jo pilkistellessä ikkunan eteen vedettyjen verhojen lomasta.

Ainutlaatuinen kokemus

Polttarini olivat fantastiset, itseni näköiset ja ikimuistettavat. Ystävieni panostus, innokkuus ja osallistumishalukkuus ovat asioita, jotka tulen toivottavasti muistamaan lopun elämäni. Voin aidosti sanoa, että olen onnellinen tovereistani ja siitä, että sain viettää polttareitani juuri tällä porukalla. Yksinkertaistettuna – olen kiitollinen.

Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, olen liittänyt alle lyhyehkön yhteenvedon polttaripäivästäni. Sen sisältöä olen jo tässä vaiheessa kolunnut läpi useaan otteeseen kylmien väreiden säestämänä. Kiitokset vielä kertaalleen otosten nappaamisesta ja editoinnista asianomaisille 😉

 

Suurin kiitos kuuluu teille, bestmanilleni ja ystävilleni, joiden kanssa toivon viettäväni vielä monta hienoa hetkeä elämäni aikana.

– hieman nuhainen Filosofi

Ei kommentteja

Jätä vastaus