Mennään naimisiin! -lehdestä löydät sekä parhaat ideat että uusimmat trendit. Monipuolisissa artikkeleissa kerrotaan juhlavalmisteluista, seremonioista, hääpuvuista, kampauksista, morsiuskimpuista, sormuksista, häämatkoista – kaikesta mikä tekee häistä onnistuneen ja ikimuistoisen juhlan.

Osta uusin lehti

Mennään naimisiin järjestää myös vuosittain Suomen kattavimmat häämessut. Häämessut ovat Wanhassa satamassa 13.-14.1.2018.

Kirjaudu tai tarkastele tiliäsi:

Kirjaudu

© 2017 www.mennaannaimisiin.fi! Powered By: Noora´s Design

Hääblogi

Mennään naimisiin / Hääblogi (Page 2)

Tuuheutta hääkampaukseen – Testauksessa Mago-pidennykset

Terkut täältä viime hetken askartelujen keskeltä! Meikällä alkoi tänään loma ja tietenkin flunssa alkoi ikävästi vapaiden kunniaksi hyökkimään! Sain todella hyviä vinkkejä orastavan flunssan karkotukseen Häät 2016 Facebook-ryhmästä, joten todella toivon, että näillä vippaskonsteilla se saadaan häädettyä, ennen juhlaa. Hieman siis stressiä pukkaa!Hermoja hieman pääsee lepuuttamaan ihanissa kaunistautumishetkissä, joita on tällä ja viime viikolla ollut useampana päivä putkeen. Piiahdin Kauneushoitola Hillassa kasvohoidossa ja sokeroinnissa (tästä tulossa postausta pian!) ja hiukset saivat lisää tuuheutta Mago-tuuhennosten ansiosta Studio Playssa.Omaan tosiaan hennon, hyvin tyypillisen suomalaisen, ohuen letin, jota on hyvin hankala (ainakaan itse) saada laitettua näyttäviin kampauksiin. Siksi ajattelin, että hääkampausta varten on hyvä saada lisää rakennetta ja tuuheutta pidennysten avulla. Simply Naturalin Mago on täysin luonnonmukainen pidennystekniikka, jossa hiusosioihin solmitaan, puuvillalangalla pidennyshius. Tämä tekniikka ei vaadi mitään kemikaaleja tai laitteita, ainoastaan asiantuntevan tekijän. Tekniikka ei myöskään vaurioita omaa hiusta, sillä puuvillalanka on todella hellävarainen.[caption id="attachment_2221" align="aligncenter" width="640"] Hiukset ennen pidennyksiä muutaman kuukausi sitten.[/caption]Minulla on ollut Magot muutaman kerran aikaisemmin. Päähäni menee noin 1-2 pakettia pidennystä ja pakko todeta, että jo yhdellä saa ihmeitä aikaan. Olen joskus ollut niin villi, että kokeilin muun muassa toispuoleista siiliä. Tästä johtuen, hiukseni ovat kasvaneet epätasaisesti, joten oikeapuoli tukasta on lyhyempää, kuin vasen. Tätä epätasaisuutta pystyy hyvin Magoilla peittämään. En hakenut niinkään siis pituutta vaan tuuheutta tukkaani. Pidennykset eivät tunnu miltään ja ne sulautuvat omaan hiukseen huomaamattomasti. Toki jos hiukset laittaa kiinni, solmut voivat hieman näkyä, mutta kannattaa konsultoida kampaajaa omista tukkatyyleistä, jotta hän osaa sijoitella pidennysosiot niin, etteivät ne näy, vaikka hiukset olisivatkin kampauksella. Tällä tekniikalla laitetut pidennykset kestävät noin kolmisen kuukautta, riippuen toki omien hiusten kasvutahdista.[caption id="attachment_2223" align="aligncenter" width="720"] Mago-pidennysten kiinnitys[/caption] [caption id="attachment_2226" align="aligncenter" width="720"] Lopputulos takaa.[/caption][caption id="attachment_2224" align="aligncenter" width="777"] Lopputulos sivulta.[/caption]Pakko sanoa, että pienen pidennystauon jälkeen, oli mahtava fiilis, kun tunsi, että tukkaa ihan oikeasti päässä. Vaikka olenkin kärsivällisesti kasvatellut pehkoani, ei se silti latvoista ole tuuhea tai varsinkaan terveennäköinen. Pidennyksillä saimme ilmettä huomattavasti freesimmäksi, ja värikin kirkastui, vaikkei hiuksiani tällä kertaa värjättykään. Laitan toki valmiista hääkampauksesta sitten kuvia myös tänne blogiin, jotta lopputuloksen näkee selkeämmin.Lue lisää Simply Naturalin Magoista täältä....

Morsiamen kiitospuheen kirjoittaminen

Hääviikko! Jaiks!!! Jännittää aivan todella paljon ja tuntuu, että vielä olisi hirmuisesti tehtävää. Kiirettä helpottaa hieman se, että jään huomenna lomalle, joten häähommia voi sitten hoidella aamusta iltaan. Yksi isoimmista jännityksen aiheista on ihan varmasti puheen pitäminen. En ole ihan varma, miten saan muruakaan alas sitten hääjuhlassa, kun jännitän omaa puheenvuoroani. Vaikka puhunkin työkseni, ei se ole sama asia. Hääjuhlassa tunteet tulevat olemaan niin pinnalla, että en ole varma saanko itkultani sanottua sanaakaan. Puheen pitäminen on minulle kuitenkin todella tärkeä juttu. Koen, että häät ovat kerran elämässä –tapahtuma, joten en halua pelkojen takia jänistää mistään. Haluan nauttia päivästä täysillä ja ottaa siitä kaiken irti.Ajattelin, että puheeni olisi kiitospuhe. En halua lähteä kertoilemaan mitään tarinoita minun ja Samulin rakkaustarinasta sen kummemmin, sillä luulen, että niitä kuullaan illan mittaa muutenkin. Puheen henkilökohtaisuus on tärkeää - toki myös se, että puhe herättää tunteita. Haluan ääneen sanoa, kuinka paljon arvostan vieraiden läsnäoloa juhlassamme ja kuinka kiitollinen olen lähimmäisteni tuesta ja kaikesta avusta. Tietenkin isoimmat kiitokset tulevat kuulumaan Samulille, jolle haluan omistaa isoimman osan puheestani.En ole mikään sanaseppo, joten jotta saan tekstiä paperille, minun täytyy olla inspiroitunut. Tätä fiilistä olen hakenut kuuntelemalla rakkauslauluja, niin suomeksi kuin englanniksi. Olen myös lueskellut rakkausrunoja, sekä romanttisia lainauksia. Kuten kaikki varmasti sen tietävät, puhe ei voi olla täysin henkilökohtainen, jos kaikki lauseet on siihen lainattu jostain muualta. Siksi haluankin, että puhe on suurimmaksi osaksi täysin omaa ajatuksen virtaa. Inspiraatiota hakiessani, minua alkoi hieman pännimään se, että kaikki yksinkertaisesti kuulostaa paremmalta englanniksi! En tiedä mistä tämä johtuu, sillä suomi on mielestäni kaunis kieli. Sain kuitenkin jotain rustattua paperille, ja saa nähdä kuinka pokka lopulta sitten pitää itse juhlassa. Hyviä vinkkejä puheen kirjoittamiseen löytyy lisää täältä....

Näin suunnittelet hääkampauksen

Hääkampaus voi tuottaa monelle morsiamelle (kirjaimellisestikin) harmaita hiuksia. Varsinkin jos omaa yhtä ohuet ja hennot hiukset, kuin meitsillä :D Olen itse aivan käsi kampauksien suhteen ja osaan joten kuten kihartaa hiukset. Kampauksen suunnittelu oli minulle hankala paikka, sillä en osaa sanoa millaiset kampaukset minulle oikein sopii.Hääkampauksen sekä kaasojen kampaukset meille tekee lähikampaamomme Studio Play ja Mari Bachin ammattitaitoisissa käsissä muovailimme minulle mieluisen hääkampauksen hahmotelman. Mari osasi kyllä todella hyvin tulkita (sekavia) vihjeitäni siitä, millaisen kampauksen haluaisin ja hän ymmärsi heti, millaista lookkia olen hakemassa. Lopullinen kampaus muodostuu toki vasta hääpäivänä, sillä olen (tänään) menossa ottamaan Mago-tuuhonnokset, lisää volyymia ja rakennetta tuomaan. Aiheen tiimoilta on luvassa ihan oma postaus, joten stay tuned!Kysyin Marilta muutaman, useaa morsianta varmasti askarruttavan kysymyksen liittyen hääkampauksiin. Kuinka aikaisin täytyy aloittaa hääkampauksen suunnittelu? Hääkampauksen suunnittelu, kannattaa aloittaa jo kun puku on valittu. Mikäli morsian haluaa koekampauksen, kannattaa se kuitenkin jättää lähemmäs hääpäivää (esimerkiksi kahta viikkoa aikaisemmin), sillä mieli saattaa muuttua moneen kertaan kampauksen toiveiden suhteen.:).Usein puvun pääntie, huntu jne. määrittävät myös kampauksen painopistettä. Esimerkiksi pitsitetty korkealle kaulaan asti ulottuva yläosa voi mennä liian tukkoon graafisen ison niskanutturan kanssa jossa painopiste on alempana niskassa. Kaunis kokonaisuus toimii aina. Toisille taas hiukset ovat se "kruunu" ja haluavat valita puvun kampauksen mukaan, eli tässä kohtaa neuvon miettimään mitkä asiat kokonaisuudessa ovat itselle ne tärkeimmät asiat.Tärkeintä on että kampaus on kantajansa näköinen ja, että se kestää koko päivän. Millaiset hääkampaukset ovat juuri nyt suosituimmat? Häämuoti on muuttunut vuosien varrella ja niin sanotut "massanutturat" ovat kadonneet. Aikaa jolloin kaikki toivoivat hyvin samankaltaista päällisosa nutturaa erilaisine hiuslooppineen. Nykyään ei tarvitse enää pelätä kampauksen olevan liian rento tai liian laitettu. Huoleton hyvin tehty lettikampaus toimii hääkampauksena yhtä hyvin kuin esimerkiksi graafinen tiukka niskanuttura luotisuoralla jakauksella.Tällä hetkellä hääkampausmuodissa näkyy edelleen luonnollisuus ja rentous. Jos reilu kymmenen vuotta sitten haluttiin näyttäviä nutturoita, on tällä hetkellä toive enemmän toiseen suuntaan eli "ei liian näyttävää tiukkaa nutturaa". Jo jonkin aikaa on ollut paljon niskapainotteisia kiharapohjaisia rentoja nutturoita, mutta nyt vihdoin taas tänä kesänä alkaa painopisteitä näkyä taas muuallakin. Tietynlainen "boheemisuus" näkyy vahvasti kampauksissa edelleen.Miten hääkampaukseen kannattaa valmistautua (eli täytyykö värjätä/leikata/siistiä kuinka aikaisin)? Hiustenvärjäystä on hyvä, myös miettiä hyvissä ajoin. Morsiamella saattaa olla haaveena saada luonnollisenväriset lähellä omaa tummuutta olevat hiukset hääpäivänä. Ajoissa ammattilaisen kanssa suunnittelemalla ja toteuttamalla saadaan väri toteutettua ilman katastrofeja tai yllätyksiä.Kun kyseessä on isompi värimuutos, on hyvä valmistautua jo hyvissä ajoin. Edeltävän viikon värinpoistot kannattaa unohtaa. Värjäyksen voi toteuttaa esimerkiksi edellisellä viikolla jolloin väri ehtii tasoittumaan. Lisäksi kannattaa hiuksiin laittaa mahdollinen tehohoito antamassa...

Kuinka laatia toimiva istumajärjestys häihin?

Alle kaksi viikkoa! Pakko todeta, että nämä vikat viikot ovat täynnä häähulinaa. Ihanaa ja samalla todella kiireistä, sillä emme ole kumpikaan Samulin kanssa vielä lomalla, joten kaikki hommat täytyy hoitaa töiden jälkeen. Hyvin ehtii, sillä nämä kesäillat (ja yöt) ovat onneksi valoisia ;) Minulla on tällä viikolla menossa oikea ”kaunistautumisviikko”, sillä luvassa on pedikyyriä, manikyyriä, kasvohoitoa, sokerointia sekä kampaajaa. Kirjoitan näistä lisää loppuviikosta, jotta saan myös hieman kuvamateriaalia lopputuloksista.Yksi iso homma, joka ollaan saatu jotenkin hoidettua, on istumajärjestys hääjuhlaan. Pakko sanoa, että tehtävä ei ollut helppo, sillä pöytiin mahtuu vain rajallinen määrä väkeä ja näin ollen piti hieman sumplia ettei seurueista tule liian epätasaiset. Käytössä meillä on pyöreät pöydät, joihin mahtuu maksimissaan kymmenen henkilöä. Tämä on mielestäni hyvä, sillä pöydän muoto mahdollistaa sen, että kaikki näkevät toisensa ja voivat luontevasti rupatella koko seurueen voimin. Halusimme myös, että vieraamme tuntevat olonsa pöydässä mahdollisimmat rennoksi ja mukavaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että emme sijoitelleet ihmisiä istumaan niin sanotusti toisilleen tuntemattomien seuraan, vaan pääasiassa pöytäseurueessa on ainakin yksi tuttu. Tämä on ihan valintakysymys, sillä jotkut haluavat tietoisesti, että vieraat tutustuvat toisiinsa jo heti ruokaillessa. Meille tärkeintä on, että kaikilla olisi rentoa ja mukavaa. Tutustumaan ehtii varmasti myöhemminkin.Miten sitten rakentaa hyvä ja toimiva istumajärjestys? Tässä muutama vinkki helpottamaan istumajärjestyksen laatimista:MorsiuspariJoku saattaa ajatella, että on todella tylsää, jos morsiuspari istuu kahdestaan, erillään vieraista. Tämä on kuitenkin makukysymys ja jokaisen parin henkilökohtainen päätös. Meillä homma menee, niin, että istumme Samulin kanssa kaksin. Olemme kovia jännittämään sitä, kuinka vieraat viihtyvät, joten oma pöytä mahdollistaa sen, ettei tule liikaa asiaa mietittyä ja heittäydyttyä seuraneidiksi. PääpöytäNäitä voi olla useampia ja yleensä niissä istuvat morsiusparin vanhemmat, kaasot ja bestmanit. Pääpöydissä voi hieman sekoittaa pakkaa, siten että sukulaiset pääsevät luontevasti tutustumaan toisiinsa. Näihin pöytiin kannattaa sijoittaa myös muutama suulaampi tyyppi, jotta keskustelu lähtee luontevasti liikkeelle ja jää rikkoutuu heti alussa. Jätä tilaa!Ei kannata ahtaa liikaa väkeä samaan pöytään. Vaikka sopu sijaa antaa ja jossain vaiheessa vieraat varmasti lähentyvät, on silti hyvä antaa tilaa ruokailulle. Luin jostain, että pöydässä tulee olla tilaa 60 cm/ruokailija. Kukaan tuskin mittailee viivoittimen kanssa, onko asia todella näin, mutta silmämääräisesti voi arvioida, millaisessa tilassa itse viihtyisi. Muista jättää tilaa myös vierekkäisten pöytien, tuolien ja seinien väliin. Pöytäkartta ja paikkakortitVarmasti monelle itsestäänselvyys, mutta todettakoon, että jokaiselle olisi hyvä olla oma paikkakortti, jotta kukin tietää missä istuu. Etiketin mukaan pariskunnat istuisivat pöydissä vastakkain ja joka toisen pitäisi olla mies ja joka toisen nainen. Minusta nämä protokollat voi unohtaa, varsinkin jos ne eivät...

Kenelle häät merkitsevät ja mitä?

Kun stressi purkautuu…En haluaisi ajatella, että niinkin iloisen juhlan kuin häiden suunnittelu aiheuttaisi kenellekkään mitään stressiä tai mielipahaa, mutta niinhän se menee, että ainakin jotain isompaa järjestää ja kutsuu ihmisiä koolle, niin sitä sattuu ja tapahtuu. Tämä viikko on ollut meille erityisen raskas juuri ”häästressin” takia. Vaikka mitään vakavaa ei ole sattunut, olemme ottaneet Samulin kanssa useamman kerran yhteen ja riidelty ehkä enemmän kuin koskaan tänä vuonna. Tuntuu kuin olisimme ajautuneet ikään kuin eri puolille. Kuulostaa kauhealta ja ehkä pikkumaiseltakin, joku saattaisi jopa ajatella, että ”mitäs järjestätte, turha valittaa”, mutta kuten tuossa äsken kirjoitin, aina tulee jotain ongelmia. Meillä on hääjärkkäilyt sujuneet ihan hyvin ja kaikki on ollut mallillaan. Nyt vaikeuksia aiheuttavat meistä riippumattomat syyt ja syyt joihin emme voi vaikuttaa. Tuntuu pahalta, sillä haluaisin jotenkin auttaa ja tietenkin ratkaista ongelman.Häihin on muutama viikko aikaa, ja olen tämän viikon aikana pohtinut sitä, että mitä häät oikein merkitsevät ja kenelle? Monelle vieraalle ne ovat taatusti hauska juhla jonne mennä viettämään iltaa ja juhlistamaan totta kai hääparia. Meille, morsiamelle ja sulhaselle se merkitsee usean vuoden ”uurastuksen”, suunnittelun ja ajallisen panostuksen huipentumista. Siksi sen tiimoilta syntyykin stressiä, siksi se aiheuttaa paineita ja siksi monet parit saattavat riitautua hääjärjestelyiden tiimoilta. Tietenkin häät ovat paljon muutakin, kuin vain se hääjuhla, se on kahden ihmisen elämän yhdistymistä sekä rakkauden juhla. Me ihmiset mietimme kuitenkin myös käytännön kautta, joten vaikka ne henkiset bileet ja onnellisuus siellä pään sisällä olisikin, niin kyllä se silti stressaa onko ruoka hyvää, viihtyvätkö vieraat, riittävätkö hääbudjetin rahat jne.?Voisinpa kirjoittaa, että tämä stressaaminen on turhaa ja että ei kannata, mutta en voi. Jokaiselle se tulee jossain vaiheessa hääjärjestelyjä, ottipa sitä kuinka rennosti. Sitä voi kuitenkin helpottaa. Olen oppinut sen, että aina jos elämässä jokin asia vaivaa, puhu siitä! Ongelma ei välttämättä katoa tai sitä ei voi välttämättä puhumalla ratkaista, mutta se silti helpottuu.Voin kertoa yhden esimerkin tältä viikolta. Hääpukuani piti vielä muokata ompelijan toimesta ja koska nyt on lomakausi meneillään, voit varmaan kuvitella, ettei vapaana olevan ammattilaisen löytäminen ole helpointa. Soittelin töissä ruokatunnilla eri ompelimoita läpi, kunnes tärppäsi! Matkaa oli kuitenkin tuohon kyseiseen liiketilaan sen verran, että jouduin pettyneenä sanomaan puhelimeen, että en mitenkään pääse sinne, sillä meillä ei ole autoa. Työkaverini kuitenkin kuuli tämän ohimennen ja huikkasi, että hän voi lähteä töiden jälkeen viemään minua sinne. Olin niin liikuttunut ja onnellinen sillä eihän hänen olisi tarvinnut edes tarjoutua kyyditsemään minua. Puku saatiin korjattua ajoissa ja vieläpä todella nopeasti. Tästä iso kiitos kuului...

Kaasojen ja bestmanien tehtävät

Ollaan Samulin kanssa pohdiskeltu kaasojen ja bestmanien tehtävälistaa. Työn määrä ei tule olemaan mikään mahdoton, sillä tarjoilun ja kaiken tuollaisen hoitavat tietenkin hääpaikkamme henkilökunta, mutta muutamia vastuualueita tulee kaasoilla/bestmaneilla päivän aikana olemaan.Minulle kaasojen valitseminen ei ollutkaan mikään ihan yksinkertainen homma ja lopullinen morsiusseurue on alkanut muotoutumaan vasta nyt. Alun perin olin pyytänyt morsiusneidokseni kahta siskoani, sekä kahta parasta ystävääni, joiden kanssa olen tuntenut yli kymmenen vuoden ajan. Pyynnön esitin silloin, kun Samuli kosi, eli parisen vuotta sitten. Elämässä ei kuitenkaan voi koskaan tietää mitä tapahtuu ja esimerkiksi minulle ja toiselle parhaista ystävistäni kävi niin, että ajauduimme hieman erilleen. Tuolloin mietin, että ehkä parempi jos morsiusseurueemme kutistuu kolmeen, eli tämä ystäväni jäisi pois. Tuli olo, että elämä on johdattanut meidän erilleen.Tänä keväällä onneksi saimme keskusteluyhteyden jälleen avattua ja välimme jälleen kuntoon pienen tauon jälkeen. Mitään dramaattista ei meidän välillä ollut tapahtunut, kyse taisi olla enemmänkin kommunikaatio-ongelmasta ja siitä yhteydenpidosta (ystäväni asuu siis ulkomailla). Nyt kun näin häntä polttareissani pitkästä aikaa, tuli sellainen olo kuin jatkaisimme juttu siitä mihin olimme sen jättäneetkin, kaikki oli taas niin kuin ennenkin.Tässä muutama viikko sitten, juttelin kaasojen tehtävistä toisen siskoni kanssa ja hänelle tuli sellainen olo, ettei tämä rooli olekaan häntä varten. Siskoni on kahden pienen pojan äiti ja hänestä tuntui, ettei kädet oikein riitä. Arvostan rehellisyyttä kovasti ja sitä, että sisareni uskalsi sanoa asian ääneen. Ei ole suuttumisen aihe se, että sanoo ettei koekaan tehtävää omakseen tai, että kokee roolin liian vaativana. Kyseessä on kuitenkin kunniatehtävä, jonka hoitamiseen kuuluu hääpäivän aikana muutamia juttuja. Sovimme siskoni kanssa, että on ihan okei, jos hän jättäytyy kaason roolista pois. Minulle on tärkeää, että jokainen tuntee olonsa rennoksi ja mukavaksi meidän juhlassa ja, että sinne kutsutut ihmiset saavat myös nauttia päivästä, eikä niin, että heidän täytyy kokea stressiä jostain.Minulle oli melko selvää, kenet haluaisin pyytää niin sanotusti takaisin morsiusseurueeseen ja sehän oli tietenkin tämä hyvä ystäväni, joka mukana oli alun perinkin. Jännitin kovasti asian kysymistä, sillä en tiennyt olisiko ystäväni halukas ottamaan tehtävän jälleen vastaan. Sain kuitenkin kysyttyä, ja onnekseni ystäväni suostui. Morsiusseurue on nyt siis koossa, ja olemmekin miettineet kaikille jo omat vastuualueensa. Tehtävää ei mielestäni saa olla liikaa, mutta niin paljon kuitenkin, ettei morsiusparin tarvitse huolehtia mistään muusta kuin toisistaan.Ideana on, että hääaamuna kokonnumme morsiusseurueen kanssa meille kotiin ja syömme aamiaista yhdessä. Samalla olisi tarkoitus tehtä viimehetken koristelut ja tietenkin laittautua (meille tulee kotiin meikkaaja hoitamaan homman :)). Kotimme lähellä on myös huikea kampaamo Studio Play, joka...

Tapaaminen vihkipapin kanssa – mitä vihkikeskustelussa tapahtuu?

Viime viikolla kävimme tapaamassa vihkipappiamme, ja jostain syystä tapaaminen jännitti minua kovasti etukäteen. Olen ollut muutaman kerran aikaisemmin kirkkohäissä, mutta en tietenkään itse oikein osannut odottaa millainen koko toimitus ja näin ollen sen suunnittelu papin kanssa tulisi olemaan. Minua ehkä jännitti myös se, kuinka meillä hänen kanssaan synkkaisi, sillä olisi todella ikävää, mikäli vihkipappi ei olisi samalla sivulla meidän kanssamme.[caption id="attachment_2054" align="alignnone" width="1500"] Kuva: Täydenkuun Kuva[/caption]Olimme valinneet papin etukäteen meidän seurakunnastamme. Tapaaminen sijoittui kuitenkin vihkikirkkoomme, jossa jo hieman myös harjoittelimme alttarilla olemista sekä kaikkea sitä mitä siihen kuului. Heti ensi hetkestä lähtien, minulle tuli todella hyvä ja lämmin fiilis pappimme puheista sekä koko toimituksesta. Mitä sitten tapaamiseen kuului? No kävimme läpi minun ja Samulin tarinaa hieman. Kuinka olimme tavanneet ja miten rakastuimme? Miksi haluamme mennä naimisiin ja mitä me toisillemme oikein merkitsemme? Pappi kyseli myös melko vaikeitakin kysymyksiä, kuten sitä tahdon-sana meille merkitsee. Minusta näitä asioita on aivan äärettömän tärkeää pohtia, sillä en ollut aikaisemmin oikein edes sisäistänyt sitä mitä tuolla tahdon sanalla tarkoitetaan eli mihin oikein olen lupautumassa.Voin kuvitella, että viimeistään siinä papin edessä moni saattaa vielä miettiä sitä onko nyt tekemässä ihan oikeaa ratkaisua? Avioliitto ei ole vain sen yhden päivän homma, vaan sinun on valittava se toinen joka päivä. Rakkautta voi olla todella vaikea näyttää niinä huonoina päivinä ja elämän vastoinkäymisisissä, mutta kuten pappimme meille sanoi, rakkautta voi myös osoittaa teoin, aina ei tarvita sanoja. Minusta oli hienoa käydä näitä asioita tapaamisella läpi sekä myös kertoa niitä ääneen Samulille. Olisi muutenkin tärkeää kertoa toiselle usein, mitä hän todella merkitsee, eikä vain siinä papin silmien alla.Kävimme läpi myös vihkikaavaa ja saimme valita, tuleeko meille esimerkiksi sormuslupaukset. Me jätimme ne välistä, sillä se osuus ei oikein tuntunut meidän näköiseltä. En ole ihan varma pystynkö siinä alttarilla sanomaan mitään muuta kuin tahdon. Eniten minua päivässä taitaa (ainakin näin etukäteen) jännittää juuri tuo vihki-osuus. Kuinka kehoni reagoi? Pyörrynkö? Pystynkö puhumaan? Miten nopeasti oikein kävelen alttarille?Olen päättänyt kävellä alttarille yksin. Minusta se, että isä (tai muu sukulainen) luovuttaa tyttärensä alttarilla sulhaselle on todella kaunis ja ihan koskettava tapa, mutta en vain koe sitä omanlaiseksi. Jotenkin tuntuu, että ei minua olla luovuttamassa kenellekään, enkä ole niin sanotusti ”kenenkään”, vaan pysyn edelleen tyttärenä sekä tietenkin sitten vihkimisen jälkeen vaimona. Isäni alkaa olemaan jo iäkäs, eikä hän osannut varmuudella sanoa, pääseekö hän edes paikanpäälle juhlaan. Kotiseutuni, jossa vanhempani asuvat on melko kaukana, joten matkustaminen vaatii aina oman veronsa. Aluksi ajatus siitä, ettei isäni olisi paikalla...

Hääkakkuja maistelemassa

Tämä viikko on ollut häähulinaa! Joka päivän, töiden jälkeen olen kiitänyt aina johonkin häihin liittyvään tapaamiseen. Treffattiin muun muassa meidän pappi, sekä meidän hääpaikan hovimestari. Kävimme myös shoppaamassa lapsille pienet puuhapaketit häihin ja pöytiin koristeita. Piipahdimme myös maistelemassa hääkakkuja ja saimme kuin saimmekin tehtyä valinnan.Hääkakun meille tekee Konditoria Ph7 ja piipahdimmekin kyseisen paikan liikkeessä maistelemassa muutamia kakkumakuja. Pakko myöntää, etten ole perinteisen kermakakun ystävä, siksi olikin mukava huomata, että konditoriassa on tarjolla runsaasti myös muita makuja. Valkkasimme maisteluun suklaa-appelsiinikakun, raparperimarenkikakun sekä tyrnimarjajuustokakun.Kaikki kolme makua toimivat erittäin hyvin, mutta suosikkejani olivat raparperimarenkin, sekä tyrnimarjajuustokakku. Molemmat olivat kesäisen raikkaita makuja ja tykkäsin todella paljon molempien kakkujen tekstuurista. Meille ei tule muuta jälkiruokaa kuin kakku, joten todella toivon, että valintamme meni nappiin.Paljon on vielä tehtävää ennen juhlapäivää. Minusta myös tuntuu, että keksin koko ajan jotain uutta mitä juhlassa pitäisi olla. Tämä on samalla ihanaa, mutta myös hieman ahdistavaa. Häihin on kuitenkin aikaa alle kuukausi, joten hirveästi ei kannattaisi mitään ylimääräisiä juttuja haalia, sillä pieni kiire tässä on muutenkin.  Olen kuitenkin todella ylpeä minusta ja Samulista, sillä olemme saaneet (etenkin tällä viikolla) isoja asioita eteenpäin. Hyvä me!...

Vieraskynässä sulhanen: Morsian! Älä puutu sulhasen polttareihin

Sulhasen polttarit…Nuo morsiamien pelkäämät ja itse juhlakalujen jännityksellä odottamat Babylonin bakkanaalit. Juhlat, joiden kaikista irstaista käänteistä ja salaisuuksista ei hiiskuta koskaan polttariporukan ulkopuolisille.Juhlat, joissa itse sankarin veren promillemäärän on oltava hengenvaarallinen ja joista ei alkoholin lisäksi muitakaan päihteitä puutu. Strippareita on toki oltava myös paikalla. Sehän on selvä.Juhlat, joissa sulho on nolattava ainakin pariin otteeseen niin täydellisesti, että häpäisystä johtavat traumat ovat takuuvarmasti tatuoitu ikuisiksi ajoiksi sielun sopukoihin.  Eivätkös sulhasen polttarit kuulukin olla jotakuinkin tuon suuntaiset?Noh, omalla kohdallani mentiin iisimmällä linjalla. Kyseessä olivat kuitenkin mahtavat bileet, vaikka edellä mainitut käänteet jäivätkin uupumaan.Polttarini käynnistyivät jokunen viikko sitten perjantaiaamuna kello 4:00, kun armas best man -trioni Ville, Oku ja Toni saapuivat noutamaan minut yllättäen kotoani. Voin tosiaankin sanoa, että kyseessä oli täysi yllätys, koska vaikka minulla oli ollut etukäteen ounasteluja juhlien ajankohdasta, en osannut odottaa niiden starttaavan juuri tuona päivänä. Tai aamuna.Pojat siis saapuivat nappaamaan minut mukaansa, antoivat ohjeen kerätä matkalaukkuun vaatteita parin yön matkaa varten, jonka jälkeen hyppäsimme autoon ja ajoimme lentokentälle. Tässä vaiheessa luonnollisesti osasin aavistella, että lähtisimme jonnekin reissuun, mutta itse määränpää paljastui minulle vasta lähtöselvityksessä. Lentolipusta kävi ilmi, jotta suutana olisi Tukholma, mikä ilahdutti minua suunnattomasti. Best manit olivat selkeästi olleet korvat höröllään, koska olin useaan otteeseen aiemmin pohtinut ääneen, että työreissuja lukuun ottamatta en ollut käynyt ns. hupimatkalla Tukholmassa vuosikausiin. Vaan nytpä sinne pääsin.Kohteeseen saavuttuamme ohjelma oli selkeä: rentoa hengailua porukalla Tukholmassa. Piste. Tämä sopi minulle hienosti, koska en ole tyyppi, joka kaipaa polttareissa erityistä järjestettyä ohjelmaa. Sen sijaan minulle oli tärkeää, että sain viettää aikaa läheisten ystävieni kanssa ja sitä juuri teimmekin. Kiersimme poikien kanssa tukholmalaisia pubeja ja juttelimme syntyjä syviä. Mahtavaa.Seuraavana aamuna lensimme takaisin Helsinkiin ja tässäkään vaiheessa minulle ei paljastettu mitä tulisi seuraavaksi tapahtumaan. Arvelin, että ehkäpä partyt vielä jatkuisivat ja mukaan liittyisi myös muuta kaveriporukkaa. Toisaalta pohdin, jotta mikäli juhlat loppuisivat tähän, olisin äärimmäisen iloinen loistavasta Tukholma-visiitistä best manien kanssa.Noh, eivät bileet vielä päättyneet. Menimme nimittäin ravintolaan syömään ja paikalle pelmahti lisää ystäviäni, jotka ilmoittivat meidän reilun 10 hengen seurueeksi kasvaneen joukkiomme suuntaavan seuraavaksi kohteeseen X.Hyppäsimme autoihin ja noin tunnin ajomatkan päästä selvisi, että olimme matkalla Raaseporiin. Siellä sijaitsi mökki, jossa viettäisimme seuraavan yön.Mökki oli itse asiassa enemmänkin messevä huvila saunoineen ja isoine pihoineen. Sinne saavuttuamme iskimmekin saunan tulille ja jatkoimme juhlimista.Oma turnajaiskestävyyteni riitti illalla noin kello 23 saakka, jonka jälkeen allekirjoittanutta kohtasi…kröhm…sangen ankara väsymys. Tämän huomattuaan huolehtivaiset ystäväni saattoivat minut lepäämään. Seuraavana päivän olo oli sangen voipunut, mutta hyvin onnellinen.Kuvat: Niko HataraPolttarini olivat...